Ehdottomasti Peten linjoilla. Mieluummin tosiaan molemmille puolet eli se 150ha:a ja siitähän he sitten voivat ostella lisää. Molemmat saa silloin enemmän kuin hyvän aloituksen metsätilalliseksi ja myös kannattavuus jo hyvä. Kaikki yhteiskoalitiot on sieltä mihin aurinko ei paista ja syvältä.

Peten ensimmäinen virke kertoo asiasta kaiken oleellisen. Yhteisomistus sisältää käytännössä vain negatiivisia tekijöitä.

Yhteismetsissä on järkevää käyttää ns, äänileikkuria, jolloin yksikään osakas ei voisi käyttää yli 50% äänioikeutta.

Äänileikkuri ei taida kahden tasaosuuden yhteismetsässä paljoa auttaa,jos 50% leikataan 30%,niin arvallako äänestystulos silloin ratkaistaan?. Yhteismetsän hallintokulut taitaa vieraalla teetettynä maksaa tuhansia euroja vuodessa .Onhan sekin mahdollisuus,että enemmistöhaaran asiainhoitajalle määrätään ylisuuri palkkio,jolla voi myös kupata yhteismetsän tulosta.Yhteisomistukset ovat yleensäkin sellaisia,että jos kenkä jostain muusta puristaa,silloin pystyy ”kostamaan” pistämällä hanttiin ja riitauttamaan hommaa.

Kannatan eri vaihtoehtojen läpikäyntiä spv-asiantuntijan ja perillisten kanssa. Yksi vaihtoehto on se, että ei tee mitään vaan jättää harkinnan perillisille. Perinnöstä voi myös luopua toisen tai oman perillisensä hyväksi.

Perittävän taloustilanne on myös turvattava, ja huomioitava, että mikäli omistaa metsää joutuessaan laitoshoitoon, hoitomaksut määrätään korkeimman maksuluokan mukaan. Lisäksi jos haluaa kustantaa itselleen hyvän hoidon, siihen on varattava varoja. Edunvalvontavaltuutuskin olisi viisautta itse kullekin meille ikääntyville.

Jos päädytte siihen vaihtoehtoon, että toiselle perilliselle metsä ja toiselle muuta perintöä ja tasinkoa, yksi vaihtoehto olisi myydä jokin erillispalsta tasingon rahoittamiseksi. Näin ei metsäyrittäjänä jatkajan tarvitsisi hakata heti kaikkea metsää, vaan hommassa olisi jatkuvuutta ja kestävyyttä.