Keskustelut Metsänomistus Yhteismetsä perillisille

Esillä 10 vastausta, 91 - 100 (kaikkiaan 121)
  • Yhteismetsä perillisille

    Moro,

    metsätilani koko on tällä hetkellä hieman reilu 300ha ja sijaitsee hämeessä. Perillisiä olisi kaksi, joista ainakin toista kiinostaa kovasti metsänhoito. Tälle olen jo osan metsästä maatilan SPV:n yheydessä myynytkin. Miten palstalaiset näette, olisiko järkeväää väsätä yheismetsä, jotta molemmat perilliset voisivat tulevaisuudessa nauttia metsien sadosta? Vai annetaanko vaan kaikki toiselle, ja saavat sitten perinnönjaossa sopia käteiskorvauksesta?

  • MJO

    Mielekiintoinen näkemys että osakkaan, joka saa kuusi hirvenkaatolupaa ei niitä itse maksaisi. Ei tietenkään maksakaan vaan kulut laskutetaan yhteismetsältä hyvistä palveluista.

    Heh heh.. Voit olla varma, että sen kokoisessa yhteismetsässä joka myy 10000 mottia puuta vuosittain ja hakee 10 hirven kaatoluvan vuosittain ei pari päsmäriä mellasta oman mielensä mukaan. Kun paikalle ilmaantuukin innokas ”palvelun tarjoaja”, joka on jopa valmis maksaa tästä ”palvelusta”. Se yhteismetsän myytävä kaatolupa voi maksaa esim. 1000euroa. Ei pelkästään valtiolle tilittämä maksu, johon tollo on tottunut.

    Suuri osakas ei saa yhtään kaatolupaa, vaan yhteismetsä saa ne 6 kaatolupaa. Suuri osakas voi tietysti ostaa ne 6 kaatolupaa yhteismetsältä. (jollei pieni osakas maksa enemmän)

    Tutustu yhteismetsän toimintatapoihin metsästyksen osalta vaikkapa tuolta.

    https://www.eraverkko.fi/palveluntarjoajat/kuusamon-yhteismetsa

    Tuossa keskustelussa selviää, miten laki alkaa koskemaan ”änkyrä” osakkaita  yhteismetsissä.

     

     

    Tolopainen

    Mitäpä jos itse omistaisit yhteismetsästä 2000ha osuuden. Sehän on tietenkin vaikea kuvitella tilannetta 0,01% osuudella. Yhteismetsän alkuperäisestä 100 osakkaan määrästä saattaa olla enää jäljellä 30 kun osuudet ovat siirtyneet muutamille suuromistajille ja sitten on jäljellä rupusakki koka omistaa loput 10%. Miksi nuo omistajat möisivät kaatoluvat 1000€, kun saavat lihoista 2000€.

    Timppa

    Kannattaa huomata, että yhteismetsällä, jonka tulot ovat yli 200 000 euroa vuodessa, pitää olla tilintarkastaja. Epäilemättä tilintarkastaja puuttuisi asiaan, jos jäsenten tasavertaisuutta loukattaisiin tai yhteismetsältä laskutettaisiin aiheettomasti.

    Tolopainen

    Asia on juuri päinvastoin suuromistajat tietenkin käyttävät lakimiesten palveluja, niin että kaikki menee pykälien mukaan. Tilintarkastajat tuskin puuttuvat siihen jos hirviluvat jaetaan omistusten suhteessa, eikö tuloskin jaeta samoin.

    mehänpoika

    Tässä viestiketjussa 5 viimeistä sivua koostuu hirvimiesten väittelystä liittyen hirvenpyyntilupien tasapuolisuuteen osakkaiden kannalta. Ketjun avaajan toivomat mielipiteet ovat siinä unohdettu.

    Juuri yhteismetsien hirvenmetsästykseen liittyvien ongelmien vuoksi en olisi liittämässä metsiäni yhteismetsään. Siinä hämärtyy hirvien aiheuttamat ongelmat metsien hoidolle ja tuotolle niin yhteismetsän talouden kuin yhteiskunnankin kannalta katsottuna. Toivoisin että tämän ketjun hirvikeskustelu lopetettaisiin ja otettaisiin järki käteen.

    Valtiovalta lyhytnäköisyydessään on jo pitkään suosinut sukupolvenvaihdoksissa yhteismetsiin liittymisiä juuri tämän hirvenmetsästysmahdollisuuksien paranemisen tähden. Jopa on kuviteltu, että yhteismetsät tulevaisuudessa mahdollistaisivat lisääntyvän metsästysturismin Suomeen. Koosamon yhteismetsää on pidetty mallina. Sielläkin on katruilla mäntyalueilla hirviongelma ja tuotonmenetyksiä tulevaisuudessa.

    Yhteismetsien olisikin tarpeen ryhtyä vaikuttamaan toteutettuun hirvipolitiikkaan siten, että hirvikannat ajettaisiin muuallakin alas ja keskityttäisiin teollisuudelle tärkeän raaka-aineen tuottamiseen.

    Nykyinen runsas hirvikanta vaikuttaa metsien perustamisessa ja taimikon aikaansaamisessa menetyksiä, jotka voivat vaikuttaa myös ilmakehän hiilitasapainoon haitallisesti. Hirvilaumojen vaikutuksia ilmaston lämpenemiseen ei ole ilmeisesti tutkittu vaikka syytä olisi.

     

    Tolopainen

    Trendi on aivan selvä yhteismetsät päätyvät suuromistajille, niin tulee kaymään niille kaikille, ei niille ole enää mitään tarvettakaan. Tietenkin nykyiset omistajat kiittävät kun valtio on ne aikoinaan lahjoittanut. Jonkun pitäjän metsäalasta lähes kolmasosa voi kuulu yhteismetsälle, jonka pääasiassa omistaa alle 10 henkilöä, vaikka nimellisesti osuuksia on kymmeniä. Jälkeenpäin ajateltuna Vennamo teki suuren virheen kun perusti yhteismetsiä, lopputulos on aika kaukana lähtökohdasta, kylmäntilan lisämetsä, sitähän ne ovat olleet viimeksi 60-luvulla.

    MJO

    Miksi nuo omistajat möisivät kaatoluvat 1000€, kun saavat lihoista 2000€.

    Halukkaat osakkaat (ei omistajat) voivat itse ostaa luvat esim. 1001 euron hintaan, jos katsovat niiden arvon olevan yli 1000e. Silloin Rupusakkikin saa luvista 10% tuoton, joka heille kuuluukin. Tietysti suuret omistajat saavat osuutensa suhteessa maksamista luvista osan takaisin yhteismetsältä.

    HUOM. Yhteismetsä osakas ei omista yhtään hehtaaria, vaan pelkästään osakkuuksia. Yhteismetsään 200ha metsää liittänyt osakas voi omistaa enemmän osakkuuksia, kuin 1000ha suota ja taimikoita liittänyt osakas.

    Eikä niitä hirvilupia jaeta, vaan ne myydään. Koita käsittää.. Oikeudenpäätöstä voi hakea jokainen halukas, joka ei koe olevansa tasa-arvoisesti kohdeltu. Se ei ole mikään suuromistajien yksinoikeus.

    Tolopainen

    Koeta nyt itse käsittää että minun esimerkkini ei ole kuviteltu. Oikeuteen harvemmin kannattaa haastaa pääomistajia, eivät he toimi yhtiön etujen vastaisesti, sehän olisi aika ihmeellistä. Joku  viisi koneen osaketta omistava haastaisi Antti Herlinin oikeuteen yhtiön etujen vastaisesta toiminnasta, kun hänellä on äänivaltaisempia osakkeita kuin pienomistajalla.

    MJO

    Koeta nyt itse käsittää että minun esimerkkini ei ole kuviteltu. Oikeuteen harvemmin kannattaa haastaa pääomistajia, eivät he toimi yhtiön etujen vastaisesti, sehän olisi aika ihmeellistä.

    Eikös se ole yhtiön vastaista (pois tuloksesta), jos  rahanarvoiset hirviluvat jaetaan ilmaiseksi?

    Koita itse käsittää.. Yhtiön etu ei ole sama asia, kun yhtiön osakkaan henkilökohtainen etu.

    Varmasti puututtaisiin Koneen toimintaan, jos Herlin alkaisi rakennuttamaan esim. kerrostaloja ja ”päättäisi itse” alkaa ottamaan Koneen hissejä ilmaiseksi niihin.

    Miten sitten ilmaiset hirviluvat poikkeavat siitä, jos ne voidaan myydä?

    Nimetön

    Ketjun avaaja kysyi neuvoa mahdollisen yhteismetsän perustamiseen. Vastaukset olivat alkuun hapuilevia, mutta pian päästiin onneksi olennaisen äärelle: miten yhteismetsän hirviluvat jaetaan ja milloin kaatomääristä raportoidaan. Tämähän on koko yhteismetsäpohdinnan keskeisiä kysymyksiä.

    Mutta vielä tärkeämpi ongelma on käsittelemättä: yhteismetsän myyrät.

    Tolopainen, selvittäisitkö jaetaaanko myyrävahinkojen torjuntakustannukset omistusosuuksien suhteessa vai pystyväkö suurosakkeet sysäämään ne pienosakkaitten kontolle? Kenelle ja kuinka monta päivää myyräsyklin päättymisen jälkeen vahingoista raportoidaan? Ja montako lakimiestä raporttien tekemiseen tarvitaan jotta voidaan torjua puolueellisten tilintarkastajien kieroilut?

    Mielestäni palstan pitää selvittää nämäkin kysymykset alkuperäiselle kysyjälle.

Esillä 10 vastausta, 91 - 100 (kaikkiaan 121)