› Keskustelut › Puukauppa › Yhteismetsä, osakeyhtiö vai omana

Esillä 7 vastausta, 11 - 17 (kaikkiaan 17)
1 2

  • Yhteismetsä, osakeyhtiö vai omana

    Lähetetty: 23.11.2013, 09:45

    Onko joku palstalaisista selvittänyt miten verotus ym. muut jutut menee eri omistusmuodoissa. Olisi aika ruveta miettimään metsien hoidon jatkumista, kun itellä rupeaa eläkeikä lähestymään. Lasten tulisi päästä omistukseen ja metsänhoitoon kiinni ennen kuin pappa rupeaa horisemaan.

    Tekijä
    pihkaniska
    Teema Puukauppa Puukauppa
  • Puun takaa 2.1.2014, 19:47

    Heinolalaisen yhteismetsän osakaskunnan päätös jakaa perustajajäsenilleen rantatontteja käytännössä ilmaiseksi on Päijät-Hämeen käräjäoikeuden mukaan pätemätön.

    Oikeuden mukaan osakaskunta päätti lokakuussa 2012 jakaa mahdollisesti jopa 22 rantatonttia, joiden yhteenlaskettu arvo on noin 1,1 miljoonaa euroa.

    Asian vei oikeuteen yksi osakas, joka katsoi, että päätös antaisi osalle osakaskunnan perustajaosakkaista epäoikeutettua etua toisten osakkaiden kustannuksella. Käräjäoikeus oli asiasta samaa mieltä.

    Tontit ovat olleet yhteismetsän perustajajäsenten henkilökohtaisessa käytössä ilman vuokraa parikymmentä vuotta. Tonttiasia on kuitenkin häirinnyt pääasiaa eli metsänhoitoa, kun se on noussut jatkuvasti esille osakaskunnan kokouksissa. Osakaskunta halusi eroon tonttiasiasta voidakseen keskittyä pääasiaan.

    Tontteja jaettiin vuosina 1991 ja 2006 painotetuilla arvonnoilla. Ennen vuoden 2006 arvontaa rannat oli kaavoitettu.

    Oikeus ei pitänyt hyväksyttävänä, että perustajajäsenet asetettiin luovutuspäätöksessä eri asemaan kuin muut osakaskunnan jäsenet. Lainsäädännöstä ei löydy tukea tällaiselle erityisasemalle.

    Oikeus huomautti, että rantatonttien myyminen käyvällä hinnalla voisi sekin johtaa epäoikeudenmukaiseen lopputulokseen.

    Tavallisesti riidan hävinnyt osapuoli, tässä tapauksessa yhteismetsän osakaskunta, joutuu maksamaan voittajan oikeuskulut. Päijät-Hämeen käräjäoikeus piti kuitenkin juttua oikeudellisesti niin epäselvänä, että määräsi osakaskunnan maksamaan vain kolme neljäsosaa, noin 6 500 euroa, voittajan oikeuskuluista.

    Osakaskunta oli aikanaan kysynyt asiasta neuvoa Metsäkeskuksesta. Metsäkeskus ei ollut osannut antaa varmaa ohjetta, sillä sen tiedossa ei ollut ollut aiempaa vastaavaa tapausta tai tilannetta.

    Osakaskunta on ilmoittanut tyytymättömyytensä koko käräjäoikeuden tuomioon. Sen on jätettävä valitus oikeuteen tammikuun puolivälissä, jos se haluaa jutun hovioikeuteen.
    ESS

    Timppa 4.1.2014, 14:25

    Kyseessä on ongelmallinen tilanne. Ne rantatontit saattoivat kuulua perustajaosakkaiden tiloihin, mutta niitä ei perustamisvaiheessa hinnoiteltu. Lienenkö oikeassa? Jos näin on, niin oikeudenmukaista olisi, että perustajaosakkaat saisivatkin ne tontit. Yhteismetsä yritti siis toimia oikeudenmukaisesti, mutta joku kateellinen osakas sotki asian. Tuo Puuntakusen referaatti viittaa tämän tyyliseen tapahtumaketjuun. Oikeus voi toimia vain lain mukaan.

    Tämän tyyppisiä ongelmia saattaa tulla vastaan myös esim tuulivoimaloiden suhteen. Valitettavasti nykyinen yhteismetsälaki ei mahdollista jälkikäteisen hyvittämisen myöhemmin ilmenneen edun suhteen. Kenties lakia pitäisi tarkistaa tällaisten tapausten varalta.

    Kannattaa siis miettiä tarkoin mitä yhteismetsään liittää. Esim meidän tapauksessa lohkottiin rantatontit pois ja jätettiin eräs tila, jossa rantakaavoitus oli kesken, liittämättä yhteismetsään.

    Toisaalta silloin, kun perustetaan esim perikunnan omistamista maista yhteismetsä lohkomisen sijaan, vältytään vaikkapa siltä, että miten suhtaudutaan jollekin mäelle mahdollisti nousevaan tuulivoimalaan. Yhteismetsässä kaikki osakkaat saavat sen vuokratuotosta osuutensa mukaisen tuoton. Muunlaiset järjestelyt olivat erinomaisen vaikeita hinnoitella, kun ei tiedetä varmuudella sitä, että tuleeko myllyä ja kuinka kauan se vuokria makselee. Asioilla on siis puolensa ja puolensa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 4.1.2014, 15:48

    Jos on lapsia ja lastenlapsia, voi metsätilan lahjoittaa, lahjan arvo jakautuu useaan osaan ja verotus huojentuu hieman.

    Lisäksi on mahdollista lahjoittaa lapsenlapselle omistusoikeus ja lapselle määräaikainen hallintaoikeus. Kun hallinta ja omistus menevät eri henkilöille, vain omistuksen osuudesta verotetaan, ja sen arvo on hallintaoikeuden pidätyksen vuoksi huomattavasti alempi. Kun hallinta aikanaan (esimerkiksi lastenlasten saatua opinnot päätökseen) siirtyy, siitä ei erikseen veroteta.

    Kaikenlaisia eri vaihtoehtoja siis on. Kannattaa tehdä päätökset ajoissa; mitä pitempään niitä lykkää, sen vaikeampia ne ovat. Muun muassa juuri seniorien terveysongelmien takia.

    Timppa 4.1.2014, 15:58

    Minusta perintöveron säästäminen on vähäisempi ongelma kuin se, mitä sille tilalle fyysisesti tapahtuu. Jaetaanko se mitättömiksi tilkuiksi tai jääkö sellaiseen yhteisomistukseen, jossa osakkaat eivät pääse yksimielisyyteen metsänkäsittelystä.

    Näihin ongelmiin yhteismetsä tarjoaa hyvän vaihtoehdon. Päätöksenteko on toimivaa. Eikä synny jälkeenpäin skismoja siitä, että joku osakas sattuikin saamaan jotain arvokasta, josta jakohetkellä ei tiedetty.

    Hiluxmetsuri 4.1.2014, 17:40

    Mie oon perintöhomman ratkaissut: kaksi ihan samankokoista tilaa. Toinen menee toiselle ja toinen toiselle. So simple. Tekevät sitten niillä ihan mitä tahansa, ei ole enää miun asiani 🙂

    Metsäkupsa Metsäkupsa 4.1.2014, 17:54

    Omana pidetään,mutta seuraava vaihe mahdollisesti suvun yhteismetsä näilä näkymin.Ei vielä ajankohtainen iän puoleen,mutta vuodet vierivät joutuisaan.

    Hiluxmetsuri 4.1.2014, 18:31

    Metsäkupsa selkeästi järjissään. Mitä sitä ihminen ittelleen enempää kokoaa kuin tarttee. Vaikka metsän siirtäisi lapsilleen, niin saahan siellä vielä itte touhuta. Ja loppujen lopuksi meistä kenestäkään ei jää jäljelle kuin muistoja lastemme päähän. Millaisia muistoja, on itsestämme kiinni.

    Vähempi tavaramäärä on ainakin minua tehnyt onnellisemmaksi.

Esillä 7 vastausta, 11 - 17 (kaikkiaan 17)
1 2