› Keskustelut › Metsänomistus › Yhteismetsä ongelmia

Esillä 10 vastausta, 181 - 190 (kaikkiaan 235)
1 2 3 … 18 19 20 … 22 23 24

  • Yhteismetsä ongelmia

    Lähetetty: 3.9.2013, 11:20

    Meillä on yhteismetsä jossa on alle sata omistajaa ja muutama tuhat hehtaaria metsää.
    Osakaskunta on pitänyt silloin tällöin ”opintomatkoja” joista osakaskunta on kustantanut yli puolet kaikista kuluista.
    Opintomatkalle osakas on voinut ottaa mukaan yhden perheenjäsenen joka perheessä jossa yhteismetsäomistuksia on.
    Matkat on viime aikoina suuntautuneet Viroon ja ovat kestäneet 3vrk. Matkoilla on ollut noin 20-30 osakasta mukana.
    Olen ollut jo pitkään kyseenalaistanut matkojen tarpeellisuuden.
    Nyt mitta tuli täyteen.
    Kevät kokouksessa osakaskunta päätti jälleen järjestää ”perinteisen opintomatkan”. Mitään muuta ei matkasta päätetty.
    Nyt kun hoitokunta laittoi retkikutsun puutuin asiaan ja pyysin Hoitokunnalta pöytäkirjanotetta ko. retken järjestelyistä. Yllätykseni en saanut sitä. Pyysin apuja metsäkeskukselta. He tutkivat asiaa ja totesivat yhteismetsän ohjesäännössä olevan maininnan, että osakkaalla on moite oikeus hoitokunnan päätöksiin, joten pöytäkirjan ote olisi annettava.
    Hoitokunta ei edelleenkään antanut otetta minulle, vaikka saivat kehotuksen suoraan metsäkeskukselta.
    Minulle ei jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin jättää käräjäoikeudelle pyyntö saada ko. pöytäkirjan ote.
    Ja samalla pyysin päätöksen täytäntöönpano kieltoa.
    Mielestäni päätösellä maksaa perheenjäsenten matkoja annetaan oikeudetonta hyötyä muille kuin osakkaille. Lisäksi totesin matkan olevan mahdollisesti peiteltyä jako-osuutta koska yhteismetsän matkasta kustantama osa on jopa suurempi kuin pienimpien osakkaiden saama vuosittainen jako osuus. Lisäksi monissa perheissä on useampia kuin yksi osakas, jolloin nämä osakkaat ei voisi ottaa mukaansa yhtä perheenjäsentä kuten yhden osakkaan perhe voisi. Yleensäkin käsite osakasperhe on mielestäni tässä kohtaa outo. Retkelle ei voi ilmoittaa edes perheen ulkopuolista asioiden hoitajaansa.

    Tekijä
    Timo Heikki
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • Timppa 3.7.2014, 16:36

    Täytyy kyllä tosiaan ihmetellä tuon Timo-Heikin yhteismetsän osakkaiden enemmistön logiikkaa. Jos yhteismetsällä on paljon uudistuskypsistä metsistä saatavia tuloja, niin niitä olisi ehkä viisasta sijoittaa nuorien metsien hankintaan, jos tällaisia metsiä olisi järkihintaan saatavissa. Silloinhan turvattaisiin tulevaisuuden hakkuumahdollisuuksia.

    Nyt myyntitulot suhteessa pinta-alaan ovat pienet, mikä perustelisi niiden jakamista osakkaille. Jos johonkin haluaisi investoida, niin sitten mahdollisimman hyvään taimikonhoitoon ja lannoitukseen. Siinähän saisi samalla verovipua ja tulevat päätehakkuut aikaistuisivat. Siis vielä kerran. Kyllä täytyy ihmetellä hoitokunnan logiikkaa.

    Timppa 3.7.2014, 18:37

    Jatkan vielä investointipohdiskeluja. Muistaakseni yhteismetsäosuuksien osto yhteismetsälle ei kasvata metsävähennyspohjaa. Jos niin on, niin esim 100000 euron ostohinta merkitsee tilakaupassa verovaikutukset huomioon ottaen yhteismetsälle 86528 euron menoa (=varainsiirtovero 4000-0,28×0,6×104000). Vastaavasti omien osuuksien osto siis 104000 euron menoa. Kysymys kuuluu sitten, että mitä vaihtoehdoissa olisi tarjolla. Sen jälkeen voisi arvioida, kumpi vaihtoehto olisi edullisempi.

    100000 euron investointi hoitotoon ja/tai lannoitukseen vie kassasta verovaikutus huomioon ottaen tietenkin 72000 euroa. Timo-Heikin tapauksessa tuntuisi, että tämä vaihtoehto olisi ylivoimaisesti edullisempi ostovaihtoehtoon verrattuna.

    Timo Heikki 3.7.2014, 21:03

    Puun takaalle: minua ei ole valittu hoitokuntaan, koska vastustan Vironretkiä osakaskunnan kustantamana, haluan metsät metsästysmaiksi eniten tarjoavalle, lisäksi en hyväksy ylihintaisia metsäkauppoja. Olen puuttunut hoitokunnan vanhoihin perinteisiin tapoihin, mikä ei ole suotavaa osakkaan toimintaa. Lisäksi olen ostellut osuuksia viimeaikoina reippaasti, koska ne on olleet alihintaisia. Muiden osakkaiden kateus minun saamasta hyödystä osuuksien arvonnousun myötä on yksi este hoitokuntaan kuulumiselle. Olen Yhteismetsämme isoin osakas viime tietojen mukaan. En ole mikään rikas kultalusikka suussa syntynyt. Olen tavallinen maaseutuyrittäjä joka omistaa pienen maatilan.
    Insinööritason koulutus minulla on puualalta.

    Timpalle: meillä ei ole hirveästi uudistuskypsiä metsiä. 20-60 vuotiasta metsää on reilu 2/3 metsäalasta. Uudistuskypsyys noin 80-90 vuotiaana.
    Tota lannoitus vaihtoehtoa olen puhunut jo liki 10v, mutta ei ole muuta kuin terveyslainnoitus suolle tehty.
    Toi kassavaikutus laskelma on kyllä hyvä työkalu taloussuunnittelussa. Käyttämällä sitäkin meidän olisi kannattanut omia osuuksia ostaa. Viimeaikaiset metsäkaupat on olleet niin rajusti ylihintaisia. Osuuksien hintaan sisältyy jonkinmoinen määrä käyttämätöntä metsävähennystä joka on yhteismetsältä vielä käyttämättä. Metsävähennyksiähän yhteismetsälle on reippaasti tullut ylihintaisista metsäkaupoista. (Metsävähennys oikeus ei ole osuuksissa luonnollisesti)

    Puun takaa 3.7.2014, 21:25

    Yhteisiin asioihin voi kuitenkin parhaiten vaikuttaa sisältäpäin.
    Kyllähän suurimman osakkaan on hoitokuntaan päästävä.
    On vain hankittava liittolaisia, ettei jää jatkuvaan oppositioon.

    Ammatti Raivooja 3.7.2014, 21:40

    Mulle tulee tästä mieleen eläinten vallankumous.

    Metsäkupsa 4.7.2014, 06:49

    Yhteismetsässänne yhteishengessä parantamisen varaa ja omintakeista laintulkintaakin taitaa olla.Paljonko Timo Heikki prosenttuaalisesti omistat kyseisestä yhteismetsästä,kun ei näköjään hoitokuntaankaan passaa valita, 51% prosenttia taitaisi riittää.

    Timo Heikki 4.7.2014, 08:11

    ”Yhteisiin asioihin voi kuitenkin parhaiten vaikuttaa sisältäpäin.
    Kyllähän suurimman osakkaan on hoitokuntaan päästävä.
    On vain hankittava liittolaisia, ettei jää jatkuvaan oppositioon.”

    Viime kokouksessa valittiin hoitokunnan jäseniä. Hoitokuntaan valittiin yksi pienimmistä osakkaista poisjääneen tilalle. Varajäseniä valittaessa tuli suuri pulma kun kaikki nuoret oli jossakin tehtävässä. Lopulta joku muisti vielä yhden naisosakkaan joka ei ole vielä missään tehtävässä. Samasta perheestä oli mies jo valittu. Minua ei kukaan uskaltanut/ halunnut ehdottaa edes varajäseneksi.

    Tämän kokouksen alussahan puheenjohtaja haukkui minun toimintaani pitämässään jäähyväispuheessaan.
    Minun toimeni johtuu juurikin hoitokunnan ohjesääntöjen vastaiseen toimintaan puuttumisesta.

    Olen ollut koko ajan sitä mieltä, että ohjessääntömme on niin vahva, ettei ole suurta merkitystä kuka hoitokuntaan kuuluu. Metsät on kuitenkin hoidettu tyydyttävästi.
    Nyt on kuitenkin ollut vallalla ohjessäännön rikkominen, johon on yllättävän vaikea puuttua, kun enemmistö säännön rikkomista kannattaa.
    Heikkoa on ollut myös palkatun toiminnanjohtajan työskentely.
    Toiminnan tarkastajat ovat olleet aivan pihalla ohjessäännöistämme, vaikka heillä on suuri vastuu tarkastustehtävässään. Tilit he kyllä osaa katsoa. He ovat yhteismetsätietämättömyyden molemmat myöntäneetkin. Toivon että menneen kauden toimintaan he jo puuttuisivat.
    Minut olisi muuten haastettu oikeuteen näitä kirjoituksista jo monesti, jos nämä olisi valhetta. Mutta en ole loukannut ketään henkilöä, vaan olen arvostellut heidän toimiaan luottamustehtävässään, nimettömästi.

    Timo Heikki 4.7.2014, 09:18

    Omistan noin 6% yksin ja puolisoni kanssa yhteensä 8%. Hehtaareista osuutemme on 100 ja 300 välissä. Tyypillisin omistusmäärä per osakas on noin1,5%.
    Yhteismetsälaissahan on pykälä jolla estetään ison osakkaan vaikutusvalta. Kokouksessa voi käyttää enintään 10% äänimäärää!

    Timppa 4.7.2014, 09:22

    Tuo Timo Heikin mainitsema 10 %:n enimmäisäänimäärä yhdellä osakkaalla oli voimassa vanhan yhteismetsälain aikana. Epäilemättä se on kirjattu myös tämän yhteismetsän ohjesääntöön.

    Lakia on muutettu sen jälkeen siten, että yhden osakkaan enimmäisäänimäärä voi ollakin enintään 50 % kokouksessa käytetyistä äänistä. Tietenkin edellyttää sitä, että tämä on kirjattu ohjesääntöön. Lain mukaan kuitenkin äänten mennessä tasan se kanta voittaa, jota useammat ovat kannattaneet. Siis kukaan ei voi yksin määrätä yhteismetsän asioista.

    Timo Heikki 4.7.2014, 16:38

    Muistelisin niin, että vanhoissa yhteismetsissä tuo 10% on edelleen voimassa. Uusissa yhteismetsissä on tuo 50% mahdollisuus.
    Uusista yhteismetsistä voidaan myös erottaa alue takaisin osakkaalle, mutta vanhoista ei. Kuitenkin vain 2/3 osan osakkaiden päätöksellä.
    Tänään olin juttusilla useammakin päättäjän kanssa yhteismetsäasioistamme. Muutamat olivat yllätyksekseni jo tietoisia meidän ongelmista. Kovin lupailivat auttaa.

Esillä 10 vastausta, 181 - 190 (kaikkiaan 235)
1 2 3 … 18 19 20 … 22 23 24