Keskustelut Metsänomistus Yhteismetsä ongelmia

Esillä 10 vastausta, 171 - 180 (kaikkiaan 235)
  • Yhteismetsä ongelmia

    Meillä on yhteismetsä jossa on alle sata omistajaa ja muutama tuhat hehtaaria metsää.
    Osakaskunta on pitänyt silloin tällöin ”opintomatkoja” joista osakaskunta on kustantanut yli puolet kaikista kuluista.
    Opintomatkalle osakas on voinut ottaa mukaan yhden perheenjäsenen joka perheessä jossa yhteismetsäomistuksia on.
    Matkat on viime aikoina suuntautuneet Viroon ja ovat kestäneet 3vrk. Matkoilla on ollut noin 20-30 osakasta mukana.
    Olen ollut jo pitkään kyseenalaistanut matkojen tarpeellisuuden.
    Nyt mitta tuli täyteen.
    Kevät kokouksessa osakaskunta päätti jälleen järjestää ”perinteisen opintomatkan”. Mitään muuta ei matkasta päätetty.
    Nyt kun hoitokunta laittoi retkikutsun puutuin asiaan ja pyysin Hoitokunnalta pöytäkirjanotetta ko. retken järjestelyistä. Yllätykseni en saanut sitä. Pyysin apuja metsäkeskukselta. He tutkivat asiaa ja totesivat yhteismetsän ohjesäännössä olevan maininnan, että osakkaalla on moite oikeus hoitokunnan päätöksiin, joten pöytäkirjan ote olisi annettava.
    Hoitokunta ei edelleenkään antanut otetta minulle, vaikka saivat kehotuksen suoraan metsäkeskukselta.
    Minulle ei jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin jättää käräjäoikeudelle pyyntö saada ko. pöytäkirjan ote.
    Ja samalla pyysin päätöksen täytäntöönpano kieltoa.
    Mielestäni päätösellä maksaa perheenjäsenten matkoja annetaan oikeudetonta hyötyä muille kuin osakkaille. Lisäksi totesin matkan olevan mahdollisesti peiteltyä jako-osuutta koska yhteismetsän matkasta kustantama osa on jopa suurempi kuin pienimpien osakkaiden saama vuosittainen jako osuus. Lisäksi monissa perheissä on useampia kuin yksi osakas, jolloin nämä osakkaat ei voisi ottaa mukaansa yhtä perheenjäsentä kuten yhden osakkaan perhe voisi. Yleensäkin käsite osakasperhe on mielestäni tässä kohtaa outo. Retkelle ei voi ilmoittaa edes perheen ulkopuolista asioiden hoitajaansa.

  • Puun takaa

    Voisiko Timo Heikki hieman valottaa meille, miten hänestä tuli ko. yhteismetsän osakas.
    Oliko osakkaaksi tuleminen täysin oma päätös, vaiko olosuhteista johtuva?

    Timo Heikki

    Meidän suku on alkuperäisiä osakkaita. Alkuperäiset osuudet on tulleet minulle sukupolvenvaihdoksen mukana.
    Olen ostanut osuuksia lisää tuttavilta, etäisiltä sukulaisilta ja vapailta markkinoilta.
    Eräskin kauppa tuli minulle vaikka yksi hoitokunnan jäsenistä tarjosi osuuksista enemmän kuin minä. Voi olla, että tämäkin seikka on saattanut vaikuttaa hoitokunnan toimintaan minua kohtaan.
    Osuutemme on olleet huomattavan alihinnoiteltuja. Siksi olen niitä ostellut. Nyt hinnat on tulleet lähelle oikeaa markkina hintaa ja olen lopettanut ostelun.
    Tosin ensimmäisen kaupan aikana en vielä ymmärtänyt osuuksien olevan ihan niin alihintaisia, kuin ne silloin oli.
    Metsä on kiinnostanut omistusmuotona aina. Täällä on kuitenkin metsätilat olleet ylihinnoiteltuja. Yhteismetsäosuuksien kautta on pystynyt ostamaan metsää edullisesti.
    Vielä kun hallintomme ja toiminnanjohtajamme alkaisi toimimaan ohjessääntömme mukaisesti niin omistusmuotona on ihan ok.

    Timo Heikki

    Kysymys on asutusyhteismetsästä.
    Monet hyväksyvät tämän rahojen menetyksen. Tosin tämä on melko vaikeasti ymmärrettävä asia monille osakkaille.
    Keskimääräisen osakkaan kohdalla se tarkoitti tämän 60 ha kaupan kohdalla sitä, että reilu 5 000€ käteistä muuttui noin alle 2 000€ yhteismetsäosuuksiksi joista joutuu myydessä vielä maksamaan lähes 20% veroa.
    En pysty mitenkään hyväksymään väitettä, että rahat olisi sijoitettu turvallisesti. Edes lähivuosina tuo erotus ei tule merkittävästi muuttumaan.
    Tuottavuuskin on tämän kaupan kohdalla hyvin kyseenalaista. Ehkä 1-2% verojen jälkeen.
    Yhteismetsälaki ja ohjessääntömme velvoittaa osakkaiden tasavertaiseen kohteluun. Osakkailla on erilaisia tarpeita joita enemmistöpäätöksillä ei voi ohittaa.

    Timo Heikki

    Viime kokouksessa torpatut maakaupat joita oli useampikin, aiheutti osakkaille kymmenien tuhansien tappiot.
    Päätös tuntuu koko ajan vain hullummalta.
    Menneen vuoden aikana on toiminnanjohtaja, hoitokunta ja osakaskunta aiheuttanut politikoinnilla osakkaille yli sadassa tuhannessa laskettavat tappiot! Aika voi niitä hieman tasoittaa, mutta nyt tilanne on tämä.
    Jos päätökset olisi tehty ohjessäännön mukaisesti osakkaan eduksi olisi tappiot jääneet tulematta.
    Mielenkiintoista on nähdä miten: Metsäkeskus asiaan suhtautuu, mikä on tilintarkastajien kanta, kuinka käräoikeus asiaan suhtautunee.

    No tilintarkastajamme on julkisesti ilmoittanut, ettei oikein ole ymmärtänyt yhteismetsä asioita. Nykyään ilmeisesti jo paremmin?

    Metsäkeskus voi antaa vastauksen tähän viestiketjuun. Tiedän, että seuraatte tätä ketjua.
    Jukka Matilainen! Olet kiertänyt viimeisen vuoden ympäri Suomea neuvomassa yhteismetsiä. Nyt olisi näytönpaikka!!!

    Timo Heikki

    Tänään tapasin Okrassa useitakin eri henkilöitä metsäkeskuksesta, Mhy:stä, MTK:sta ja Eduskunnasta.
    Kerroin kokemukseni yhteismetsästämme heille. Järjestään kaikki ihmettelivät ko. hoitokunnan ja osakaskunnan toimintaa.
    Toivon, että edes puolet heistä pitäisivät lupauksensa hoitaa asiaa eteenpäin.
    Yllättävää oli, että nämä ongelmat olivat eräälle metsäkeskuksen edustajallekkin uusia.
    Toivotaan, että mediakin huomioisi pian näitä yhteismetsiin liittyviä ongelmia!

    Rane

    ”Osakkailla on erilaisia tarpeita joita ei enemmistöpäätöksillä voi ohittaa.”
    Rane taas on ymmärtänyt että että yhteismetsiä on juurikin markkinoitu sillä että enemmitöpäätöksien takia päätöksenteko ei jumiudu yksittäisten osakkaiden erilaisiin tarpeisiin.Jos haluaa että asiat menee oman pään mukaan joutuu ostamaan oman metsän?

    Timo Heikki

    Ranelle: Tarkoitin osakkaiden tarpeilla sitä, että yhteismetsälaissa on huomioitu osakkaiden erilaiset tarpeet.
    Lause oli hieman hätäisesti kirjoitettu, mutta yritän selventää.
    Pointti oli se, että enemmistöpäätöksillä ei saa ohjesääntöämme rikkoa!

    ”Kokouksessa ei saa tehdä päätöstä, jolla osakkaiden tai osakaskunnan kustannuksella annetaan osakkaalle tai jollekulle muulle ilmeisesti epäoikeutettua etua.”
    ”Osa ylijäämästä voidaan varata nimettyjä vastaisia tarpeita varten. Nämä varat on sijoitettava tuloa tuottavalla, turvallisella tavalla. ”

    Näitä kahta lainkohtaa noudattamalla olisi meidänkin Yhteismetsämme huomattavasti paremmin hoidettu, jolloin osakkaiden erillaiset tarpeet olisi huomioitu.
    Erilaisilla tarpeilla tarkoitan mm. Perikunta jotka haluaisivat realisoida yhteismetsäomaisuutensa. Nyt he joutuvat usein myymään omaisuutensa alihintaan.
    Lisäksi monilla osakkailla olisi paremmin tuottavia kohteita jakoosuuksille, kuin ylihintaiset metsäpalstat.
    Kaikki eivät myöskään ole halukkaita opintomatkoille, joten on kohtuutonta, että pieni porukka osakkaita perheenjäsenineen lähtee Viron reissulle näiden muiden kustantamana.
    Lisäksi on vielä nämä muutama metsästäjä Osakaskunnassa. Näiden metsästäjien edustamalle seurueelle on hoitokunta ohjessääntömme vastaisesti vuokrannut alihintaan metsästysmaat rakennuksineen. Markkinoita saisi tälläkin hetkellä moninkertaisen hinnan huolelliselta metsästysporukalta joka ei pilaisi metsiämme ja riistakantaamme! Hoitokunnassa on juurikin näitä metsästysseuran jäseniä ollut sopimusta tekemässä.
    Yhteismetsämme on kuitenkin asutusyhteimetsä, joka on perustettu lisämaaksi niille maatiloille joille ei ole voitu paikkakunnalta osoittaa riittävän suurta metsätilaa.

    Timppa

    Mietiskelin noita Timo-Heikin ongelmia.

    Minusta lisämaan hankinta täyttää yhteismetsälain ja ohjesäännön määritelmän ”kestävän metsätalouden harjoittamisesta osakkaiden lukuun”. Siis se, että jaetaanko koko tuotto rahana vai sijpoitetaanko osa siitä lisämaan hankintaan, on asia, minkä osakaskunnan kokous enemmistöpäätöksellään on oikeutettu tekemään. Siinä ei siis yksittäisen osakkaan rahantarpeet paina, ellei osakkaiden enemmistö asetu hänen kannalleen.

    Matkailu ei tietenkään täytä tätä toimialan määritelmää ja siksi hoitokunta, joka tällaisiin tarkoituksiin päättää käyttää rahaa, vaikka osakaskunnan kokouksen valtuuttamanakin, on henkilökohtaisesti korvausvelvollinen käytetystä rahasta.

    Sama on tietenkin metsästysasioiden kanssa. Ei saa suosia ketään yhteismetsän osakasta.

    Timo Heikki

    Timppa on ihan oikeassa.

    ”Minusta lisämaan hankinta täyttää yhteismetsälain ja ohjesäännön määritelmän ”kestävän metsätalouden harjoittamisesta osakkaiden lukuun”. Siis se, että jaetaanko koko tuotto rahana vai sijpoitetaanko osa siitä lisämaan hankintaan, on asia, minkä osakaskunnan kokous enemmistöpäätöksellään on oikeutettu tekemään. Siinä ei siis yksittäisen osakkaan rahantarpeet paina, ellei osakkaiden enemmistö asetu hänen kannalleen.”

    Ostettavan metsän hinta pitäisi olla kuitenkin jonkilaisessa suhteessa osuuden arvoon, jotta voisi sanoa rahojen sijoitetun turvallisesti.
    Esim. me ostimme metsää osuuden arvolta 100 ja osuudesta maksetaaan korkeintaan 50. (tämä voi olla vaikea hahmottaa, mutta käytännössä näin kävi) Rahat ei ole kovin turvassa.
    Kun palstoista maksetaan 40% yli käyvän arvon on sijoitus asiantuntijoidenkin mukaan melko tuottamaton. Käypä arvo on kuitenkin asiatuntijoiden arvioima hinta jonka ammattilaiset metsästä ovat valmiit maksamaan normaalitilanteessa.
    Toisaalta osakaskunta ei halunnut ostaa omia osuuksia kun niitä olisi myyty 35% alle kokonais arvon.
    Eli ostamme ylihintaisia palstoja ja samalla jätämme käyttämättä mahdollisuuden ostaa omia edullisia osuuksia!
    Meidän yhteismetsämme on vielä ns. kasvuvaiheessa, jolloin metsiä hakataan vain noin 55% kokonaiskasvusta. Hakkuut on vielä kuitupainotteisia.
    Näistä hakkuista jäävästä ylijäämästä on mieletöntä laittaa rahoja ylihintaisiin metsäpalstoihin. Vielä kun huomioin ylisuuret hallintokulumme 25% liikevaihdosta. Ostokset on aivan poskettomia.
    Käypähintaisiin palstoihin voisi kyllä rahoja laittaa talousarvion puitteissa. Tosin markkinat on tällä hetkellä ylikuumat.

    Puun takaa

    Olenko ymmärtänyt oikein, että Timo Heikki on kohtalaisen suuri osakas ko. yhteismetsässä, mutta ei ole kuitenkaan mukana sen hoitokunnassa?
    Miksi tilanne on tämä?

Esillä 10 vastausta, 171 - 180 (kaikkiaan 235)