Keskustelut Metsänomistus Yhteismetsä ongelmia

Esillä 10 vastausta, 161 - 170 (kaikkiaan 235)
  • Yhteismetsä ongelmia

    Meillä on yhteismetsä jossa on alle sata omistajaa ja muutama tuhat hehtaaria metsää.
    Osakaskunta on pitänyt silloin tällöin ”opintomatkoja” joista osakaskunta on kustantanut yli puolet kaikista kuluista.
    Opintomatkalle osakas on voinut ottaa mukaan yhden perheenjäsenen joka perheessä jossa yhteismetsäomistuksia on.
    Matkat on viime aikoina suuntautuneet Viroon ja ovat kestäneet 3vrk. Matkoilla on ollut noin 20-30 osakasta mukana.
    Olen ollut jo pitkään kyseenalaistanut matkojen tarpeellisuuden.
    Nyt mitta tuli täyteen.
    Kevät kokouksessa osakaskunta päätti jälleen järjestää ”perinteisen opintomatkan”. Mitään muuta ei matkasta päätetty.
    Nyt kun hoitokunta laittoi retkikutsun puutuin asiaan ja pyysin Hoitokunnalta pöytäkirjanotetta ko. retken järjestelyistä. Yllätykseni en saanut sitä. Pyysin apuja metsäkeskukselta. He tutkivat asiaa ja totesivat yhteismetsän ohjesäännössä olevan maininnan, että osakkaalla on moite oikeus hoitokunnan päätöksiin, joten pöytäkirjan ote olisi annettava.
    Hoitokunta ei edelleenkään antanut otetta minulle, vaikka saivat kehotuksen suoraan metsäkeskukselta.
    Minulle ei jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin jättää käräjäoikeudelle pyyntö saada ko. pöytäkirjan ote.
    Ja samalla pyysin päätöksen täytäntöönpano kieltoa.
    Mielestäni päätösellä maksaa perheenjäsenten matkoja annetaan oikeudetonta hyötyä muille kuin osakkaille. Lisäksi totesin matkan olevan mahdollisesti peiteltyä jako-osuutta koska yhteismetsän matkasta kustantama osa on jopa suurempi kuin pienimpien osakkaiden saama vuosittainen jako osuus. Lisäksi monissa perheissä on useampia kuin yksi osakas, jolloin nämä osakkaat ei voisi ottaa mukaansa yhtä perheenjäsentä kuten yhden osakkaan perhe voisi. Yleensäkin käsite osakasperhe on mielestäni tässä kohtaa outo. Retkelle ei voi ilmoittaa edes perheen ulkopuolista asioiden hoitajaansa.

  • jees h-valta

    Vielä itse otsikon teemoissa, tämän päivän lehtitarjonnasta poimittuna, totean vain että vihdoin on huomattu lainsäädännöllinen epäkohtakin metsäverotuksen kevityksen suhteen. Yhteismetsä ei tuota mitään yhteiskunnallista erityishyödyllistä arvoa jonka vuoksi erilainen verotuskäytäntö olisi puolusteltavissa. Siksi seuraavaksi pohditaankin verotuksen tasa-arvoistusta jälleen kaikille omistustahoille tasapuoliseksi. Tähän toteankin vain että näinhän demokraattisessa yhteiskuntamuodossa omistusta kuuluukin verottaa. On ollut erittäin pyöristyttävää suosia ”kolhoosirakennetta” vapaassa omistusilmapiirissä. Päinvastoin olisi syytä pohtia jopa kireämpää verotusta aivan vääristyneen hallintotavan ja yksityismetsänomistuksen uudiskohteiden ostokäytäntöjen hankaloittumisen kannalta tarkastellen. Näitähän myös Timo Heikki tosiaan on ansiokkaasti täällä valottanut. Kiitos hänelle niiden puolesta jotka sokeasti muuta ovat luulleet. On varmasti auttanut havainnoimaan epäkohtiakin.

    Timo Heikki

    Osakaskunnan kokous pidetty. Aluksi eläkeikään tullut puheenjohtaja piti puheen jossa haukkui minua nimeltä, koska olin hänen mielestä aiheuttanut osakaskunnalle ylimääräisiä kustannuksia pyytämällä asiakirjoja nähtäväkseni. Puhe oli sellainen josta joku voisi nostaa jopa kunnianloukkaus syytteen.
    Eipä häntäkään kukaan puheenjohtajuudesta kiitellyt.
    Asia josta kokouksessa erityisesti päätettiin oli maan myynti, jossa päätehakkuu ikäisestä metsästämme oli tarjottu pelkästä maapohjasta moninkertainen hinta käypään arvoon verrattuna. Hinta oli sellainen jota ei ole missään täällä päin maksettu lähimainkaan.
    Osakaskunta päätti että, maata ei myydä. Päätös oli mielestäni osakkaan edun vastainen, ja jätin eriävän mielipiteen.
    Talousarviota tehdessä kysyin toiminnanjohtajalta miksi hän tekee osakkaan etujen ja yhteismetsän ohjessäännön vastaisia päätöksiä rikkomalla talousarviota räikeästi. Ei osannut vastata mitään.
    Keskustelimme viime syksyn metsäkaupasta jossa maksettiin huikea ylihinta 60 ha palstasta. Suurin osa osakkaista ei edelleenkään ymmärtänyt miksi palsta oli mielestäni ylihintainen. Siis maksoimme noin 10% yli summa arviomenetelmän kokonaisarvon.
    Hallintokulumme huitelee 25% paikkeilla liikevaihdosta! Huomautin asiasta useaan otteeseen.
    Tälläistä tällä kertaa. PS oli kyllä hyvä tanssi ilta tänään. Tunnelma oli täysin päinvastainen kuin kokouksessa.

    Hiluxmetsuri

    Melko omavaltaiseltahan tuo toiminta kuulostaa. Merkillisintä ja eniten palaneen käryä nostattava asia on kuitenkin tuo asiakirjojen salaus.

    Jos vastuullisilla ovat asiat kunnossa ja päätökset perustuvat yhteisesti sovittuihin linjauksiin, ei pöytäkirjojen toimittamisessa pitäisi olla mitään ihmeellistä.

    Yhteisten asioiden hoidon on oltava ehdottoman läpinäkyvää ja asioiden hoitajien luottamuksen arvoisia. Jos näin ei ole, niin korjausliike on enemmän kuin oikeutettu.

    Muuallakin pätevää periaatetta mukaillen: Mätä hallinto mädättää hyvänkin asian.

    Ja ihan vaan taustatietona: toimin itse 5:ssä luottamustoimessa erilaisten yhteisöjen hallituksissa joko jäsenenä tai puheenjohtajana. Kyse ei ole urheiluseuroista 🙂

    Timo Heikki

    Toimin myös useassa luottamustoimessa. Ja monesta toimesta olen kieltäytynyt.
    Minulla on useita ystäviä ja tuttavia muissa yhteismetsissä osakkaina. Näiden kautta olen saanut näköalaa muidenkin hallintoihin, jotka pääsääntöisesti toimivat tehokkaammin ja osakasta kunnioittavammin kuin meidän yhteismetsä.

    Gla

    Timo: ”Suurin osa osakkaista ei edelleenkään ymmärtänyt miksi palsta oli mielestäni ylihintainen. Siis maksoimme noin 10% yli summa arviomenetelmän kokonaisarvon.”

    En kiistä, etteikö kauppa olisi voinut olla epäedullinen. Itse en kuitenkaan metsän arvoa pelkästään summa-arviomenetelmällä arvioi. Se on ainoastaan yksi vertailuluku muun haarukoinnin ohella. Enhän edes tiedä, millä korolla laskenta on tehty. Pudottamalla korkoa 0,5%-yksikköä, nousee hinta helposti tuon 10%. Lisäksi jos palsta olisi sijainniltaan erityisen edullinen (esim. tilarakennetta eheyttävä) tai näkisin palstassa potentiaalia, jota summa-arviomenetelmässä ei ole huomioitu (esim. puustoarvion tarkkuus), voisin hyvinkin maksaa siitä ns. ylihintaa.

    Timo Heikki

    Joo kokonaisuus ratkaisee.
    Yhteismetsässä sijoitetaan kuitenkin osakkaiden rahoja. Rahat pitää sijoittaa tuottavasti ja turvallisesti. Tämä yhteismetsälain sanelema ehto tekeekin metsän ostamisesta jo huomattavasti haasteellisempaa, kun vielä huomioi osakkaiden tasavertaisuuden.
    Jos yhteismetsä osuuden arvo on huomattavan korkealla tasolla voidaan metsiä ostella niin, että osakas saa tarvittaessa sijoitukset realisoitua. Eli raha on turvassa. Mutta jos osuuden arvo on vain kolmasosa metsiin sijoitetun pääoman arvosta on aika vaikea perustella sijoituksen turvallisuutta. Tuotto on suhteellisen helppo laskea. Meille on luvattu sijoituksille 5% tuottoa. Joka on käytännössä melko mahdoton tavoite metsäsijoituksille. Ottaen huomioon korkeat hallintokulumme.

    Gla

    En kommenttiani kirjoittaessa muistanut tuota yhteismetsäosuuden hinnan muodostumista, vaikka aiemminkin siitä on ollut puhetta. Jos osuuden hinta on tosiaan tavalliseen metsään verrattuna noin heikko ja omaisuus pitää olla osuuksina realisoitavissa, ei yhteismetsällä ole edellytyksiä minkäänlaiseen lisämaan ostoon. Osuus pitäisi olla irroitettavissa yhteismetsästä, mutta siinäkin on riskinsä.

    Timo Heikki

    Hienoa!
    Tätä Glan huomioimaa seikkaa olen yrittänyt osakaskunnalle kertoa.
    Tämä on metsän oston kannalta haasteellisin asia yhteismetsissä.

    ”En kommenttiani kirjoittaessa muistanut tuota yhteismetsäosuuden hinnan muodostumista, vaikka aiemminkin siitä on ollut puhetta. Jos osuuden hinta on tosiaan tavalliseen metsään verrattuna noin heikko ja omaisuus pitää olla osuuksina realisoitavissa, ei yhteismetsällä ole edellytyksiä minkäänlaiseen lisämaan ostoon. ”

    Eli kun toimitaan osakkaan edun mukaan pitää jokaiseen kauppaan jossa ostetaan osuuden hintaa kalliimpaa metsää, olla osakaskunnan yksimielinen moittimaton päätös.
    Tästä päätöksestä huolimatta kauppa on yhteismetsälain vastainen, johon tilintarkastajien tulisi puuttua.

    Gla

    Toisaalta, kun metsänsä on yhteismetsään liittänyt, omistaja on hyväksynyt arvon pudotuksen. Miksi jatkossa tuota ei voisi hyväksyä, jos halukkuutta yhteismetsään on?

    jees h-valta

    Vaik manit ja omaisuus menis ollos tyytyväinen ku pääsit kolhoosin auvoiseen onnelaan.

Esillä 10 vastausta, 161 - 170 (kaikkiaan 235)