› Keskustelut › Metsänomistus › Yhteismetsä ongelmia

Esillä 10 vastausta, 141 - 150 (kaikkiaan 235)
1 2 3 … 14 15 16 … 22 23 24

  • Yhteismetsä ongelmia

    Lähetetty: 3.9.2013, 11:20

    Meillä on yhteismetsä jossa on alle sata omistajaa ja muutama tuhat hehtaaria metsää.
    Osakaskunta on pitänyt silloin tällöin ”opintomatkoja” joista osakaskunta on kustantanut yli puolet kaikista kuluista.
    Opintomatkalle osakas on voinut ottaa mukaan yhden perheenjäsenen joka perheessä jossa yhteismetsäomistuksia on.
    Matkat on viime aikoina suuntautuneet Viroon ja ovat kestäneet 3vrk. Matkoilla on ollut noin 20-30 osakasta mukana.
    Olen ollut jo pitkään kyseenalaistanut matkojen tarpeellisuuden.
    Nyt mitta tuli täyteen.
    Kevät kokouksessa osakaskunta päätti jälleen järjestää ”perinteisen opintomatkan”. Mitään muuta ei matkasta päätetty.
    Nyt kun hoitokunta laittoi retkikutsun puutuin asiaan ja pyysin Hoitokunnalta pöytäkirjanotetta ko. retken järjestelyistä. Yllätykseni en saanut sitä. Pyysin apuja metsäkeskukselta. He tutkivat asiaa ja totesivat yhteismetsän ohjesäännössä olevan maininnan, että osakkaalla on moite oikeus hoitokunnan päätöksiin, joten pöytäkirjan ote olisi annettava.
    Hoitokunta ei edelleenkään antanut otetta minulle, vaikka saivat kehotuksen suoraan metsäkeskukselta.
    Minulle ei jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin jättää käräjäoikeudelle pyyntö saada ko. pöytäkirjan ote.
    Ja samalla pyysin päätöksen täytäntöönpano kieltoa.
    Mielestäni päätösellä maksaa perheenjäsenten matkoja annetaan oikeudetonta hyötyä muille kuin osakkaille. Lisäksi totesin matkan olevan mahdollisesti peiteltyä jako-osuutta koska yhteismetsän matkasta kustantama osa on jopa suurempi kuin pienimpien osakkaiden saama vuosittainen jako osuus. Lisäksi monissa perheissä on useampia kuin yksi osakas, jolloin nämä osakkaat ei voisi ottaa mukaansa yhtä perheenjäsentä kuten yhden osakkaan perhe voisi. Yleensäkin käsite osakasperhe on mielestäni tässä kohtaa outo. Retkelle ei voi ilmoittaa edes perheen ulkopuolista asioiden hoitajaansa.

    Tekijä
    Timo Heikki
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • A.Jalkanen 9.1.2014, 16:21

    Tämä tonttiasia on kiinnostava. Jos tonttien arvoa ei ole huomioitu oikein tilojen alkuperäisessä yhteismetsään liittämisessä, tulisi mielestäni alkuperäisten tilojen omistajien saada tästä hyvitystä.

    Siirtyivätkö yhteismetsän omistamat, eli arvonnan kohteena olleet tontit, sittemmin saajille vastikkeetta ja syntyikö niihin omistus- vai hallintaoikeus ja onko niistä maksettu vuokraa?

    Korpituvan Taneli 9.1.2014, 16:45

    Kauppa tai yhteismetsään liittyminen tapahtuu aina sen hetkisillä hinnoilla. Jos voidaan osoittaa ettei aikanaan maksettu, sen hetkistä oikeaa hintaa liittymisen yhteydessä, niin sitten pitää hyvittää.
    Jos liittyminen on tapahtunut rehellisesti sen hetkisten arvojen mukaan, niin se on sitten selvä. Ellei näin olisi tulisi tälläisestä liittymisestä loputon lypsylehmä. Ensin korvattaisiin mökkitonttien arvoja, sitten huomattaisiin että maisemakin maksaa jne loputtomiin.

    Nyt olisi kyllä Metsälehdellä paikka, vaikka oikein artikkelisarjaan. Ensin käsiteltäisiin asiaa yleisesti ja sitten pureuduttaisiin ongelma yhteismetsien asioihin tarkemmin.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Timo Heikki 12.2.2014, 20:55

    Huomenna 13.2 lustokatu 7 Turussa on yhteismetsätilaisuus. Nähdään siellä. Minut tunnistaa valkoisesta vyöstä.
    T. Timo

    Timo Heikki 14.2.2014, 10:40

    Olisi aika suuri apu, jos nämä virkamiehet metsäkeskuksessa olisivat itse mukana yhteismetsissä osakkaana.
    Aika pilvilinnoissa elelevää porukkaa tuntuvat olevan.
    Tämänpäiväisessäkin tilaisuudessa, kun otin julkisesti ongelmia esille, niin lähinnä pikku kevennyksenä ongelmat ottivat.
    Nämä samat tyypit toimivat sitten ylimpinä laillisuusvalvojina yhteismetsillä. Tuntui, että piiri pieni pyörii ja hyväveliverkosto voi hyvin.
    Paras esimerkki on tämä oma laillisuusvalvojamme,joka toisella kädellä valvoo yhteismetsiä ja toisella taas tekee rahanarvoisia sopimuksia saman tahon kanssa.
    Metsäsuunitelmakin ostettiin tältä valvojaporukalta!

    Timo Heikki 6.3.2014, 06:50

    Metsäkeskuksen määräämä tilintarkastaja myönsi julkisesti tässä Turun tilaisuudessa, että hänen yhteismetsä tietoutensa on varsin heikko. Vasta perustettuaan oman yhteismetsän hän on oppinut uutta.
    Hän on toiminut pitkään yhteismetsien tilintarkastajana.
    Olen ihmetellyt miksi tilintarkastaja ei puutu holtittomaan hoitokunnan toimintaan, mutta syynä on mahdollisesti ollut asiantuntemattomuus.
    Piiri pieni pyörii.

    Gla 6.3.2014, 12:09

    Jyrki Ketola kirjoitteli tapansa mukaan asiaa Makasiinissa 2/2014.

    Timppa 13.3.2014, 20:14

    Jyrki Ketolan kirjoitus kaipaa kyllä mielestäni vähän kommentteja.

    Yhteismetsäosuus on tosiaan sidottu maarekisteritilaan. Kyse voi kuitenkin olla joko fyysisillä rajoilla olevasta normaalista tilasta tai ns. haamutilasta, jolla ei ole rajoja. Jos yhteismetsäosuuksia myydään sellaiselle, joka niitä entisestään ole, niin osuudet liitetään ostajan mahdollisesti omistamaan tilaan tai sitten perustetaan se haamutila. Kyseessä on vähäinen maanmittarin toimistotyösuoritus, joka ei paljoa maksa.

    Varainsiirtoverohan koskee kaikkea kiinteän omaisuuden siirtoja, mistä tulosta valtio tuskin luopuu. Epäilemättä osuuksien kauppa arvo-osuuksien tapaan olisi helppoa. Onko se sitten tarkoituksenmukaista, koska yhteismetsä on tarkoitettu pitkäaikaiseen sijoitustoimintaan, onkin eri asia.

    JK oli huolissaan ulkopuolisten tulosta pieneen yhteismetsään. Tähänkin on lääkkeet. Nämä avioeron jälkeen epätoivotut vävyt ja miniät voidaan torjua avioehto- ja/tai testamenttimääräyksien, kuten JK toteaa. Yhteismetsälaki antaa mahdollisuuden ottaa yhteismetsän ohjesääntöön määräys siitä, että yhteismetsä voi käyttää etuosto-oikeutta, jos osuuksia on siirtymässä sisäpiirin ulkopuolelle. Esimerkiksi meidän yhteismetsässä on tällainen ehto.

    Jos halutaan ylläpitää ”ihanaa kesäpaikkaa”, niin yhteismetsä ei ole sitä varten tarkoitettu. Meidän tapauksessa perikunnalle jäi ”kesäpaikka”, jonka ympärille jätettiin metsää niin paljon, että kesäpaikka voidaan kohtuudella ylläpitää. Lopusta muodostettiin yhteismetsä.

    Yhtymät ovat vain väliaikaisia omistusmuotoja. Aikanaan kaikki purkautuvat. Joko sovussa tai kalliin jakotoimituksen jälkeen.

    Muissakin suhteissa JK:n käsitykset tuntuisivat yhteismetsien osalta kaipaavan päivityksiä. Epäilemättä nimittäin useimpien suuria metsäomistuksia omaavien osalta asia tulee aikanaan esille. Joko nykyisen omistajan aikana tai hänen jälkeensä. Helpompi on tehdä ratkaisut, kun päättäjiä on vähän.

    Timo Heikki 19.3.2014, 07:50

    Uusia yhteismetsiä perustettaessa olisi hyvä tiedostaa se totuus, että myytäessä osuuksia niiden arvo on usein vain 50-80% niitä vastaavan metsän arvosta! Yhteismetsän hallinto on usein niin kallista tahallisesti, että sillä saadaan osuuden arvoa pudotettua.
    Monissa yhteismetsissä hoitokuntien jäsenet kärkkyvät myytäviä osuuksia hyödyntäen luottamustehtäväänsä. Tiedän tapauksia jossa hoitokunnan puheenjohtaja on surutta ostanut osuuksia pilkkahintaan ilmoittamatta osakaskunnalle.
    Metsäkeskus ei näihin epäkohtiin puutu, koska se on epämukavaa, ja heidän pitäisi kuitenkin tehdä yhteistyötä näiden luottamustehtäväänsä väärin käyttävien henkilöiden kanssa.
    Varainsiirtoveron pienentäminen yhteismetsien osuuskauppojen kohdalla voisi olla tarpeellista.

    A.Jalkanen 19.3.2014, 11:33

    ”hoitokunnan puheenjohtaja on surutta ostanut osuuksia pilkkahintaan ilmoittamatta osakaskunnalle”

    Eikö tällaista voisi estää määrittelemällä säännöissä tarkemmin puheenjohtajan ja hoitokunnan työnjako?

    ”yhtymät ovat aina väliaikaisia omistusmuotoja”

    Kyllä ne ovat välillä hyvinkin pysyviä. Yhteisesti omistettu kiinteistö on verotuksellisesti pääsääntöisesti yhtymä ellei se ole perikunta. Sen sijaan perikunta omistusmuotona ei tulisi olla pysyvä vaan väliaikainen.

    Timppa 19.3.2014, 13:59

    Tuo jäi ihmetyttämään, että joku möisi osuuksiaan pilkkahintaan. Tässä voi kyllä olla muut tekijät taustalla. Onko samalla tehty joku toinenkin kauppa, jossa on myös myyty ”pilkkahintaan”? Säästetty veroissa? Sekä itse kaupassa ja vaikka lahja- ja/tai perintöverossa myöhemmin, kun osuuden arvo on pieni? Kaikenlaista epäilevä ajattelee. Sinänsä hoitokunnan puheenjohtaja yhteismetsäosuuskaupassa on samassa asemassa kuin kuka tahansa osakas.

    Yhteismetsien suosio näyttää aika vahvasti lisääntyneet esimerkiksi Keski-Suomessa. Eräs tekijä varmaan on se, että on monenlaista muutakin arvoa kuin metsää. Tuulivoimalan paikkoja, rantoja, kiviaineksen ottopaikkoja ym. Näiden arvioiminen jakotilanteessa on usein täyttä arpapeliä. Siksi metsäomaisuuden muuttaminen yhteismetsäksi säästää tällaisilta pohdinnoilta ja mahdollisilta myöhemmiltä riidoilta.

    Olen kirjoittanut, että yhtymä on vain väliaikainen ratkaisu. Niin se onkin. Kun osakkaita tulee sukupolven vaihdoksien jälkeen liikaa, niin aina löytyy joku änkyrä jolle mikään ei sovi. Yhteismetsässä änkyrä ei voi lamauttaa päätöksentekoa.

Esillä 10 vastausta, 141 - 150 (kaikkiaan 235)
1 2 3 … 14 15 16 … 22 23 24