Keskustelut Metsänomistus Yhteismetsä ongelmia

Esillä 10 vastausta, 101 - 110 (kaikkiaan 235)
  • Yhteismetsä ongelmia

    Meillä on yhteismetsä jossa on alle sata omistajaa ja muutama tuhat hehtaaria metsää.
    Osakaskunta on pitänyt silloin tällöin ”opintomatkoja” joista osakaskunta on kustantanut yli puolet kaikista kuluista.
    Opintomatkalle osakas on voinut ottaa mukaan yhden perheenjäsenen joka perheessä jossa yhteismetsäomistuksia on.
    Matkat on viime aikoina suuntautuneet Viroon ja ovat kestäneet 3vrk. Matkoilla on ollut noin 20-30 osakasta mukana.
    Olen ollut jo pitkään kyseenalaistanut matkojen tarpeellisuuden.
    Nyt mitta tuli täyteen.
    Kevät kokouksessa osakaskunta päätti jälleen järjestää ”perinteisen opintomatkan”. Mitään muuta ei matkasta päätetty.
    Nyt kun hoitokunta laittoi retkikutsun puutuin asiaan ja pyysin Hoitokunnalta pöytäkirjanotetta ko. retken järjestelyistä. Yllätykseni en saanut sitä. Pyysin apuja metsäkeskukselta. He tutkivat asiaa ja totesivat yhteismetsän ohjesäännössä olevan maininnan, että osakkaalla on moite oikeus hoitokunnan päätöksiin, joten pöytäkirjan ote olisi annettava.
    Hoitokunta ei edelleenkään antanut otetta minulle, vaikka saivat kehotuksen suoraan metsäkeskukselta.
    Minulle ei jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin jättää käräjäoikeudelle pyyntö saada ko. pöytäkirjan ote.
    Ja samalla pyysin päätöksen täytäntöönpano kieltoa.
    Mielestäni päätösellä maksaa perheenjäsenten matkoja annetaan oikeudetonta hyötyä muille kuin osakkaille. Lisäksi totesin matkan olevan mahdollisesti peiteltyä jako-osuutta koska yhteismetsän matkasta kustantama osa on jopa suurempi kuin pienimpien osakkaiden saama vuosittainen jako osuus. Lisäksi monissa perheissä on useampia kuin yksi osakas, jolloin nämä osakkaat ei voisi ottaa mukaansa yhtä perheenjäsentä kuten yhden osakkaan perhe voisi. Yleensäkin käsite osakasperhe on mielestäni tässä kohtaa outo. Retkelle ei voi ilmoittaa edes perheen ulkopuolista asioiden hoitajaansa.

  • Gla

    Kokonaisarvolla tarkoitat ilmeisesti puustoarvion perusteella laskettua tilan arvoa, jossa on huomioitu kokonaisarvon korjaus?

    Metsän arvon määräytymiseen vaikuttaa olennaisesti laskentakorko. Näin ollen yksiselitteisesti ei voi sanoa, että jokin tila olisi ylihintainen. Etelässä ainakin pienten tilojen kaupat syntyvät oman seurantani mukaan usein n. 2,5% korolla laskemalla, Keski-Suomesta en tiedä. Tilakokokin vaikuttaa jotain, kun puhutaan suurista kokonaisuuksista. Minä en kuitenkaan ole seurannut sellaisten tilojen kauppoja, joissa hehtaareissa on vähintään kolme numeroa. Kaksinumeroisissa tiloissa kauppahinta on yleensä ollut puustoarvioon verrattuna samaa suurusluokkaa kuin hinta ilman kokonaisarvon korjausta.

    Kauppojen toteutumista kuitenkin olen huomannut sen, että karuilla mailla hinnat tahtoo nousta suhteellisesti kovemmiksi kuin rehevillä. Ilmeisesti ostajat laskevat heikosti kasvavien maiden puustollekin jotain arvoa, vaikka käytännössä niitä ei voi hakata koskaan ja siten ne ovat matsätalouden näkökulmasta vain hoitoa haittaava tekijä. Tavanomaisessa tilassa, jossa joutu- ja kitumaiden osuus on hyvin pieni, puuston määrällä 70-80 m3/ha puun kuutiohinta on hyvinkin tuo 50 €. Tässä tapauksessa kun maapohja on keskimäärin vain ct, hinta kuulostaa kovalta. Todennäköisesti laskentakorko pitää pudottaa alle 2, mikä alkaa olla jo kyseenalaista metsätalouden näkökulmasta, jos muita arvoja ei tilalla ole. Tilaa paremmin tuntematta veikkaan, että oikeudelle voi olla vaikeata osoittaa kauppahinnan olleen väärä. Olennaista onkin se, että valtuuksia tilan ostoon ei ollut. Jos Tanelin mainitsemia kytköksiä löytyy, korkea kauppahintakin alkaa kiinnostaa aivan eri tavalla. Ja onhan tietysti ns. ylihintainen tilakauppa valtuuksien ylittämisen seurauksia pahentava asia, joten kannattaa selvittää toteutuneiden kauppojen hintataso vastaavissa kohteissa. Hehtaarihinta ja sen vertaaminen keskiarvoon ei kuitenkaan kerro yhtään mitään.

    Timo Heikki

    Metsästä on maksettu yli tila-arvion kokonaisarvon. Käypä arvo on 20-30% alempi.
    Yhteismetsällämme on hallintokulut keskimäärin 15€/ ha. Tämä summa menee tasaisesti jokaista metsähehtaaria kohden.
    Tuottoprosenteiksi sijoituksille on aikoinaan hoitokunta luvannut 5%, mutta pidän sitä 1-2% ylimitoitettuna. Luonnollisesti verojen jälkeen.
    Se mikä tästä tekee osakaskunnan kannalta erityisen huonon kaupan, on osakkaalle tullut suora sijoittamiensa rahojen menetys.
    Eli yksittäinen osakas ei voi realisoida mitenkään sijoittamaan rahojaan, koska yhteismetsän osuuden arvo ei vastaa lähimainkaan sitä rahallista arvoa jonka osakas joutuu metsään sijoittamaan.
    Osakaskunnassa on kuitenkin monia osakkaita joilla on halukkuus luopua osuuksistaan lähivuosina. Nämä osakkaat menettävät noin 50% rahoista joita ovat tähän metsäkauppaan sijoittaneet.
    Sijoituksien pitäisi olla tuottavia, turvallisia ja niiden pitäisi olla Yhteismetsälain mukaisia.
    Nyt tehty metsäsijoitus ei ole turvallinen, koska osakas menetti heti yli puolet sijoittamistaan varoista. Myöskin tuottavuus on heikko. Osakkaita ei kohdeltu tasavertaisesti, koska lähivuosina osuutensamyyvät osakkaat eivät pysty realisoimaan metsäkauppoihin sijoittamaan varoja.
    Ja tosiaan, hoitokunnalla ei ollut edes lupaa tehdä ko. Kauppaa.
    Jos kauppahinta olisi ollut noin 30% pienempi, olisi voinut todeta kaupan olleen turvallinen, tuottava ja osakkaita tasavertaisesti kohteleva.
    Yhteismetsä ei voi maksella samanlaisia hintoja kuin yksityiset ostajat.

    Metsäkupsa

    Jos puustokuution hinnaksi tulee 48 euroa,niin joko metsän oltava heti hakkattavaa ,tai sitten niin taimikkovaltainen tila,että odotusarvot ym. muodostavat hinnan.

    Etelä-Savossa nyrkkisääntönä 40€ ,ja täällä kasvavat rehevät maat.Jos yhteismetsänne pohjoisemmassa,niin hinta vaikuttaa näillä tiedoilla tyyriiltä. Itse olen vuosien saatossa paritusinaa tiloja vapailta markkinoilta ostellut,viimeiksi tänä vuonna,joten en pelkän mutun varassa kirjoittele.

    Timo Heikki

    Metsän keskipuusto reilusti alle 80m3. Pohja keskimäärin kuivahko kangas. Noin 20% joutomaata. Keskihinta noin 3850€/ha. Monenikäisiä puustoa taimesta tukkiin.
    Kauppahinta kuusinumeroinen summa, joka ei ala ykkösellä.
    Ostaja yhteismetsä, joka perustettu asutusyhteimetsäksi. ”Alkuperäisiä” sukuja vielä merkittävissä määrin omistajina.
    Kauppahinta on kokonaisarvo plus 3-5%.
    Kauppahinta tälläisessä palstasta pitäisi olla kokonais arvo miinus 30%, jotta meidän yhteismetsän olisi järkevää ko. palsta ostaa.
    Aivan käsittämätön kauppa, kun vielä kokouksissa on ollut puhetta ylihintaisista metsistä. Erityisesti on varoitettu ostamasta liian kalliilla.

    Timo Heikki

    Minulla on tapana haarukoida hinta 30€ kuutio plus pohjan arvot.
    Siitä voi tehdä hienosäätöä keskipuuston perusteella.
    Tolla hinnalla päädyn metsästä maksettavaan taloudellisesti järkevään hinta arvioon.
    Luonnollisesti puustojakauma ja pohja plus muut arvot vaikuttaa hintaan oleellisesti.
    Eipä ole tarvinnut kauppoja tehdä. Metsien hinnat on täällä taloudellisesti mielestäni kannattamattomia. Puuhapalstoja ja sijoitusten hajautusta metsäkaupoilla täälläpäin haetaan.

    Pete

    Aika monessa yhteismetsässä taitaa olla ongelmana tämä loppumaton maannälkä. Hallinnon aktiiveilla ei ole niin väliä jaettavasta ylijäämästä, mutta metsäkaupat kiihottavat ja niissä on mukava olla mukana päsmäröimässä. Yhteismetsän vastuutehtävissä saa myös tietynlaista meriittiä ja arvostusta, jotkut ovat sille hyvin persoja. Se on hyvä kakkosvirka jos kunnanvaltuustoon tai edes mhy:n valtuustoon ei ollut riittävää nostetta. Minun mielestäni perinteisissä yhteismetsissä hoitokunnan tehtävän tulee olla yksiselitteisesti vuotuisen ylijäämän varmistaminen ja maksimointi. Nykyisillä metsäpalstojen hinnoilla ylijäämä ei ainakaan suurene. Enkä pidä yhteismetsän velkaantumistakaan kovin suotavana, ei kuulu minun mielestä asiaan.

    Asia erikseen ovat sitten nämä viime vuosina nousseet sijoitusyhteismetsät. Perustajilla on niissä selkeä tavoite ja jos sen mukaan toimitaan, niin mikä siinä. Ihan mukavia kerhoja joissa pääsee maannälkää tyydyttämään pienemmällä riskillä. Suotavaa tietysti olisi, että uusia tiloja liitettäessä omistajalle tehdään pelin henki selväksi ja osuuksia saa aidosti tilan markkina-arvoa vastaavan määrän. Ehkä parempi olisi näittenkin laajentua perustajajäsenten panostuksin ja pankkilainalla.

    Yhden suvun yhteismetsiin suhtaudun aika lailla epäillen. Nykyinen ja seuraava sukupolvi voi hyvinkin katsoa samaan suuntaan, mutta kun muutama vuosikymmen vierähtää, niin osakkaina on jo kaukaisia sukulaisia tai täysin ulkopuolisia. Elämässä tulee vastaan tilanteita joissa rahaa täytyy irrottaa isompia määriä ja yhteismetsä ei tähän tilanteeseen sovellu. Osakkailla voi olla etuosto-oikeus, mutta onko rahaa kun tilanne vaatii? Siinä voi mennä välit sukulaisiin aivan yhtä helposti kuin perikunnissa. Yksi omistaja per rekisterinumero on hyvä tavoite. Metsätilat ovat aika likvidiä omaisuutta ja ne on helppo muuttaa rahaksi jos omistajia on tasan yksi.

    Metsäkupsa

    Peten kanssa samaa mieltä,kun yksinomistaa selvintä kaikin puolin.Jos itsensä kanssa tulee erimielisyttä, silloin kai parasta mennä kallonkutistajalle.

    Timo Heikin 30 € puustokuutio+pohjan arvot on kannattavan metsänomistamisen raami.Tällä hetkellä hinnat sisältävät täällä päin n.30% ylihintaa,joten kysyntää tiloilla liiankin kanssa,ainakin ostajan näkökulmasta.

    Korpituvan Taneli

    Ilmeisesti mitään ylihinta syytöstä ei edes päästä nyt sitten hoitokunnalle esittämään, ellei sitten hoitokunnan jäseniltä löydy kytköksiä myyjiin.

    Kannattanee keskittyä siis valtuuspuoleen. Tässähän on selvä valtuuksien ylitys ja selvä talousarvion ylitys. Ne jo sinänsä ovat melko vakavia asioita. Eikä vakavuutta vähennä vähääkään vaikka joku pystyisi osoittamaan kaupan ihan kannattavaksikin. Yhteismetsän asioita hoidetaan vain ja ainoastaan annettujen valtuuksien rajoissa.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    jees h-valta

    Kyllä tuo juuri niin karsealta kuullostaa kuin mitä olen aiheesta yhteismetsä varoitellut. Yhteisiä on varmasti menot mutta ei välttämättä tuloutukset. Systeemi jota verottajan tuki ainakin omasta ajatusmaailmastani demokratiassa oudoksuttaa suuresti.

    Timo Heikki

    Tanelille tiedoksi, että ylihintaa on maksettu nykyisten tietojen perusteella.
    Mitään erityistä hyväveli kauppaa ei ole tehty, (jos sellaiseksi ei lasketa hoitokunnan kaupankautta jakoosuuksien keinotekoisesti alhaalla pitämistä, jotta osuuksia voisi halvalla jatkossakin ostella.)
    Yhteismetsälaki asettaa metsäkaupoille sellaisia rajoitteita, joiden pitäisi estää tällaisten kauppojen tekeminen.
    Nyt kaupassa on käytetty osakkaille kuuluvia rahoja niin, että osakas menetti rahoistaan heti puolet, koska osuuksien kautta rahoja ei pysty realisoimaan. Kauppahinnasta saadaan hakkuutuloina noin 15% nopeasti! mutta loppu osa rahoista jää kiinni kymmeniksi vuosiksi.
    Osuuksien arvo on vain noin 30-50% niitä vastaavaan metsän arvoon nähden. Lisäksi osakas joutuu maksamaan osuuksien myynnistä myyntivoittoveron. Näinollen sijoitus ei ollut osakkaan kannalta turvallinen eikä edes kovin tuottava.
    Tämän hintaisissa kaupoissa osakkaiden tasavertaisuus ei toteudu.
    Jos kauppa hinta olisi ollut lähellä ns. Käypää hintaa, olisi osakkaiden menetykset olleet niin pieniä, ettei olisi voinut osoittaa yhteismetsän luonne huomioiden kaupan olleen osakkaan kannalta erityisen epäoikeudenmukainen.
    Keskimääräinen osakas menetti tuhansia euroja, joita ei tule saamaan takaisin jakoosuuksina plus osuuden lisäarvona tuskin koskaan.
    Näin se vaan menee yhteismetsien kohdalla.
    Kauppahinnan tulee olla alle käyvän arvon, jotta yhteismetsä pystyy osakkaille kannattavan ostoksen tekemään. Pelkät hallintokulut (15€/ha)pudottaa reilusti hintaa jota voidaan metsistä maksaa. Tuotto odotus on 3-5% hoitokunnan lupausten mukaisesti.
    Tietysti runsaspuustoisesta metsästä voi maksaa hieman enemmän.
    Tämä asia on ymmärretty joissakin yhteismetsissä, mutta ei vielä meidän yhteismetsän hoitokunnassa. Yhteismetsäpäivilläkin oli näistä asioista viime kuussa informoitu.

Esillä 10 vastausta, 101 - 110 (kaikkiaan 235)