Keskustelut Metsänomistus Yhdessä kohti kannattavuutta

Esillä 9 vastausta, 51 - 59 (kaikkiaan 59)
  • Yhdessä kohti kannattavuutta

    Merkitty: 

    Ajatuksia ja keskustelua Metsälehden kolumnista 25.11.2022, ”Yhdessä kohti kannattavuutta”, kirjoittaja Pekka Syvänen, Metsälehden kolumnisti ja Puuntuottaja blogia kirjoittanut metsänomistaja

    Kolumnissa ajatuksia herätti idea, jota metsäomistajat ja korjuuyrittäjät pähkäilevät, voisiko puukaupan tehdä toisella tavalla?

    Nyt siis puunmyyjä ei pääse hinnoittelemaan itse puitansa, eikä korjuuyrittäjä pääse hinnoittelemaan työtänsä. Metsätalouden ketjussa kun metsänomistajan ja korjuuyrittäjän pitäisi olla ne kuninkaat. Ainakin heidän pitäisi voida vaikuttaa asioihin nykyistä enemmän.

    Voisiko yleistyä isommaksi toiminnaksi, että metsänomistajat tekisi sopimuksen hakkuusta suoraan korjuuyrittäjän kanssa. Enää ei yhtiön ostomiehen kanssa tehtäisi perinteistä pystykauppaa tai korjuupalvelukauppaa sellaisia tarjoavien yritysten kanssa. Siinä on se ”välikäsi” välissä jos ostomiehen kanssa tekee kaupan.

    Korjuuyrittäjän näkökulmasta heillä tulee olla tauottomasti työtä ja metsäyhtiöiden kanssa tehty sopimus tarjoaa sellaisen. Korjuuyrittäjän ei tarvitse muuta kuin hakata puuta tienvarteen. Mutta tämä asetelma ajaa korjuuyrittäjän pakkorakoon tehdä halvalla työtä, kun terveessä markkinassa yrittäjän pitäisi itse sanella oma hintansa.

    Ongelma on siinä; Jos yrittäjän leipä olisi yksityismetsänomistajien tarjoamien leimikoiden hakkailun varassa, niin olisi isoja epävarmuustekijöitä määrien riittävyydessä. Tämän varmistamiseksi korjuuyrittäjän pitäisi palkata ostomies, joka markkinoisi, herättelisi ja myisi korjuupalvelua uinuville metsänomistajille. Suomessa metsänomistajien kenttä on vielä sellainen, että ilman kovaotteista myyntiä puuvirtaa ei saa aikaiseksi.

    Mutta nyt maailma alkaa muuttua myös energiapuun osalta ja metsäomistajan ei tarviisi olla enää selluyhtiöiden orja. Puut voi myydä myös energiaksi järkevällä tuotolla, joten yhden kortin varassa ei siis enää olla.

    Myös metsänomistajuuden suhteen on tapahtunut muutoksia ja metsänomistus alkaa keskittyä entistä enemmän sijoittajille ja metsäasioista ymmärtäville. Lisäksi pinta-alat heillä suuria. Tällainen metsänomistakunta ajattelee kustannustehokkaasti, tuottoa halutaan ja kulut pidetään pienenä. Ei ns. käytetä metsäpalveluita ja välikäsiin ei ole varaa. Puukaupan suhteen tähän tehostuskeino olisi Pekka Syväsen kirjoituksessa tullut tapa; eli korjuu tilataan suoraan korjuuyrittäjältä ja puut myydään itse tien varresta.

    Tässä metsäalan ongelman ydin, eli miten puu muutetaan rahaksi? Metsänomistaja kun maksaa korjuuyrittäjälle tuhannen motin ensiharvennuksesta 15 000-20 000€ +arvonlisäveron, niin miten nopeasti tien varteen hakatut puut saa muutettua rahaksi? Mahdollisesti puoli vuotta menisi, että puut liikuisi eteenpäin ja niistä saisi  tilin. Nykyinen puukaupan malli yhtiöiden kanssa mahdollistaa metsäomistajalle nopeasti puukaupparahat.

    Myöskään korjuuyrittäjä ei uskalla ostaa tuhansia kuutioita tienvarteen ja maksaa metsänomistajalle puista, koska niiden rahaksi muuttaminen on hidasta. Kuka rahoittaa toiminnan välillä: maksu metsänomistajalle – tehtaalta/lämpölaitokselta tulevat rahat?

    Paikallisella korjuuyrittäjällä ja kuljetusyrittäjillä kun olisi sopimus toimituspuusta paikallisen/alueellisen lämpölaitoksen kanssa, jonne kuitupuu menisi. Maltillisilla määrillä, jotta sovitun toimituspuun määrä ei olisi liian suuri jos metsänomistajilta ei saakaan niin paljoa puuta. Lisäksi korjuuyrittäjällä olisi nykyisenmalliset sopimukset paikallisen/alueellisten sahojen kanssa, jotta olisi myös selkänoja työlle sinne suuntaan.

    Puukaupan maailmasta siis pullautettaisiin sellufirmojen nykyisenlainen ostotoiminta ulos. Aluetaloudellisesti merkittävät sahat, metsänomistajat, korjuuyrittäjät ja lämpolaitokset pyörittäisivät puukaupan palettia.

    Korjuuyrittäjällä olisi esimerkiksi hakkuuketjut Metsähallitukselle, joka ns. varma leipä, mutta huonot taksat. Hakkuuketjut sahalle. Ja yksi hakkuuketju tällaiselle kirjoittamalleni tavalle tehdä puukauppaa. Tämä vaatisi myös alueen korjuuyrittäjiltä kartellimaisen ja yhteisen kabinettipäätöksen, etteivät tekisi puunkorjuusopimuksia selluyhtiöiden kanssa. Alkuun ainakin vähentäisivät korjuun määrää selluyhtiöiden orjina ja vaikkapa kymmenen vuoden kuluttua maailma olisi toisenlainen. Selluyhtiöt voisivat ostaa tarvitsemansa puun tienvarresta sekä sahoilta, eivätkä tarviisi nykyisenlaista toimintaa. Voisivat toki vielä hoitaa sen metsänomistajien segmentin, eli uinuvat, tietämättömät ja palvelua haluavat, joiden kanssa kauppaan pääseminen vaatii markkinointipanostuksia ja aikaa. Tällaisia metsänomistajia on arviolta 1/5 nykyään.

    Metsänomistajalla olisi siis vaihtoehdot:

    1. Maksaa korjuuyrittäjälle hakkuutaksan ja itse kauppaa puunsa eteenpäin ja hoitaa selvittelyt siitä.

    2. Tekee korjuuyrittäjän kanssa sopimuksen puunkorjuusta sekä myy myös puunsa hänelle, jotta saa nopeasti puukauppatilin, eikä tarvitse itse toimia ”pankkina”

     

     

     

  • mehtäukko

    Hämiksen kysymykseen…pienempiä, peri-aatteessa kyllä ja ei.Jos puhutaan esim. Komatsun 825 ja 845 edellisellä ei ole avoille asiaa, jälkimmäisellä sekä että. Ja ovat käytännössä yhtä leveitä. Sopivat 4,5 metrin urille, ja onko sillä sitten merkitystä ”puun enempään kasvuun…” Jos pienempää konetta siirrellään tiheästi pitkin kyliä eh:a etsien, maailma ei pelastu..

    Perko

    A J,   just  niin kuin kirjotit 2 sivulla. Siellä kaupanteossa pitäis olla tosi luotettava ja älykäs avustaja heille joka eivät itse tunne  yritystään silloinkin kun myynti tehdään ”metsässä”..   Sanoinkin jo  että edulliset korjuupalvelut myös siellä ainakin tunkis evästeitä sivulle mainoksia . Tekemällä uuteen systeemiin kaikenlainen  kauppa nopeutuu ja vapautuu.  Kukas  tekisi tuon ” Puu Amazonin”?

    Metsuri motokuski

    Ehkä tuo voisi jotenkin toimia e-puu ja kuitukaupassa. Mutta olisihan sille välittäjälle jäätävä myös jotain jos niiden apuja käytetään. Olis se sitten urakoitsija ja joku muu taho. Joku sen riskin ottaa ja ilman korvausta sitä kukaan ei tee. Uskon valitettavasti että metsänomistaja ei rikastu yhtään sen enempää tästä kuin nytkään. Onhan ne lopulliset loppukäyttäjät samoja tahoja jotka nytkin puuta ostavat.

    Urakoitsijan korjuutaksat tuskin ovat pienemmät näissä nökköskaupoissa jos toisessa päässä on tarjolla ison toimijan suuremmat kiintiöt.

    Toinen asia on sitten pienet tukkipuuerät joita syntyy usein harvennushakkuissa. Pistetäänkö nekin sitten liikenteeseen kuitupuuhinnoilla.

    Puuki

    Pienet tukkipuuerät pitäisi pystyä keräämään yhteen ennen kaupantekoa.  Samoilta suunnilta tukkierät jotta logistiikkakustannukset ei nouse liiaksi.  Sitä kauppatapaa on jotkin myhistykset tehneet jo pitkän aikaa.   Toimitusmäärät pitää olla riittävän isoja jotta ostajat kiinnostuu.

    Nytkin on ostajilla vaatimuksia min. eristä mo:n puista.  Tuulenkaadotkin kuulemma menee kaupaksi vain , jos tehdään lisäksi min. 300 motin kauppa muista puista.  Melko erikoista kun on toimijana kuitenkin sopimuskumppani.

    Huutokauppa pitäisi pystyä järjestämään niin isona, että se korvaisi esim. jonkin huutokaupan Virossa,  ja puun hinnat sitten tietenkin korkeammat kuin normihinnat kotimaassa.

    Perko

    Onko Puukilla tallella sitä Eestin  kauppasivua?   Miulta on johonkin hävinnyt. Tämä  valtion tarjoussivu on mutta onko muita?

    https://view.officeapps.live.com/op/view.aspx?src=https%3A%2F%2Fmedia.rmk.ee%2Ffiles%2FM%25C3%25BC%25C3%25BCgiobjektid%252028.11.2022.xlsx&wdOrigin=BROWSELINK

    Reima Muristo

    ”…Entä metsaan.fi – onnistuisiko siellä puun markkinointi?”

    Asiointi-palvelutori-työkohdeilmoitukset ?

     

    Puuki

    Perko. Kts. TTL:n sivuilta linkkejä.

    Perko

    Kaupankäyntitapa uudistus ei välttämättä pienennä myyntieriä. Nytkin suurin osa on 20 – 100 ha tiloilta tekee erikokoisia kauppoja.   Tahtoo vaan ostajat kerätä varastoja vuosiksi.   TTL-  sivulta en onnistunut löytämään etsimääni.   Pohdin muutenkin   Lokki Jonathanin lailla myynnin arvostelevaporukan tahtotilaa.  Tosin se on  promille tasoa metsänomistajista mutta  täällä tiedoissa  lähes 110 %  joka ukolla.  Että semmoinen oli se juttu.

    Jovain

    Siinä sitä riittää pähkäilemistä, kun liihokit uhkaavat valloittaa metsän. Ei taida kauppapaikka tulla turvatuksi sillä, jos annetaan urakoitsijoiden, sen paremmin kuin metsänomistajienkaan hoidettavaksi.

Esillä 9 vastausta, 51 - 59 (kaikkiaan 59)