› Keskustelut › Metsänhoito › WWF julkaisi metsänhoidon suositukset

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 86)
1 2 3 4 5 6 7 8 9

  • WWF julkaisi metsänhoidon suositukset

    Lähetetty: 27.4.2018, 08:09

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mets%C3%A4/artikkeli-1.232798

    Suora linkki: https://wwf.fi/mediabank/10977.pdf

    Kahlasin raportin läpi. Mitään erityisen epäuskottavaa en siinä huomannut. Äkkiseltään mieleen muodostui ajatus, että kumpa edes metsähallitus toimisi noiden suuntaviivojen mukaan. Toisekseen jäin miettimään sitä, että nämä suositukset yhdistettynä jatkuvan kasvun suosimiseen ns. kaupunkilaismetsänomistajien metsissä, olisi aikamoinen lottovoitto luonnon monimuotoisuuden kannalta.

    Tekijä
    puunhalaaja
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Rane2 29.4.2018, 17:22

    Tässäkin unohtui ilmastonäkökulma.Tulisiko ruumiit polttaa vai haudata?

    Toki tuo lahoava pölkkypino oli hieno osoitus monimuotoisuuden vaalimisesta.(s.21)

    https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/134340/Makijarvi_Jutta.pdf?sequence=1&isAllowed=y

    antinpoika 29.4.2018, 19:24

    Kuten metsänhoito aloituksessa kirjoittaa, olishan se todellakin lottovoitto suositusten yhdistäminen jk-menetelmään luonnon monimuotoisuuden kannalta, kyllä. Kuitenkin tyypillinen jk-käyttäjä vaikka niin voisi hyvin olettaa ei ole kaupunkilais metsänomistaja, vaan hän asuu siellä missä hänen metsätkin ovat.

    Timppa 29.4.2018, 19:29

    Millainen oli metsien monimuotoisuus esimerkiksi 1800-luvulla?  Sikäli kuin olen ymmärtänyt kaikki kaskiviljelykseen sopivat metsät oli uudistettu monta kertaa.  Etelä-Suomen rautaruukkien hiilen tarpesseen ja talojen lämmotyksiin oli hävitetty metsiä suruttomasti.   1860-luvulta käynnistynyt sahausboomi hävitti vielä jäljelle jääneet luonnonmetsät.  Miten sieltä yksikään ötökkä selvisi?

    tamperelainen 29.4.2018, 19:51

    Kuten metsänhoito aloituksessa kirjoittaa, olishan se todellakin lottovoitto suositusten yhdistäminen jk-menetelmään luonnon monimuotoisuuden kannalta, kyllä. Kuitenkin tyypillinen jk-käyttäjä vaikka niin voisi hyvin olettaa ei ole kaupunkilais metsänomistaja, vaan hän asuu siellä missä hänen metsätkin ovat.

    Kaupunkilaismo ei tosiaan jk:n kykene,se vaatii aktiivista suhdetta metsään.Senverran voisi aktivoitua,että kerran kesässä kulkisi omien metsiensä alueella ja karttoitaisi lahopuut.Nykymetsissä on paljon lahopuuta.Putoisi suomut silmistä.Epäilen kaikkien tutkijoiden pätevyyttä ja motiiveja,jotka vaativat lisää lahoa metsiin.Kuljen metsissä lähes päivittäin,joten tiedän mistä puhun

    Millainen oli metsien monimuotoisuus esimerkiksi 1800-luvulla? Sikäli kuin olen ymmärtänyt kaikki kaskiviljelykseen sopivat metsät oli uudistettu monta kertaa. Etelä-Suomen rautaruukkien hiilen tarpesseen ja talojen lämmotyksiin oli hävitetty metsiä suruttomasti. 1860-luvulta käynnistynyt sahausboomi hävitti vielä jäljelle jääneet luonnonmetsät. Miten sieltä yksikään ötökkä selvisi

    Olisi antoisa projekti tutkia,kuinka ötökät selvisivät metsien myllerryksessä,esim viimeiset 200v.Torpattaisiin ehkä muutama  ”nykyhokema”

    kuusessa ollaan 29.4.2018, 21:56

    Edellä on hyviä huomioita siitä, miten mustavalkoista keskustelu metsistä on yleisellä tasolla. Täällä osataan hiukan arvioida realistisesti mikä todellinen tilanne on. Esim viimeisten kymmenen vuoden aikana on normaaleihin talousmetsiin syntynyt lahopuuta hyvin paljon myrskyjen ja lumituhojen ansiosta. Ja voin väittää, että siitä suurin osa on jäänyt korjaamatta ja hyvin tasaisesti sijoittuneena eri puolille Suomea.

    Kun tosiaan olen katsellut tätä tiukemman sertifikaatin hakkuutavalla tehdyn kuvion ”jättöpuustoa”, on tullut miettineeksi miten se vaikuttaa oikeasti tulevaisuudessa ko. metsän kehitykseen. Jätetty puusto on n. 20 cm rinnankorkeudeltaan ja hieskoivua ja mäntyä, tasaisesti kuviolla. Sen järeytyminen aiheuttaa tilanteen myöhemmin, että kuviolla on järeitä oksaisia mäntyjä, joiden läheisyydessä olevat taimet ovat kärsineet valon ja ravinteiden puutteesta. Ennen kuolemaansa ovat hieskoivut hoitaneet kuviolle sankan siemensyntyisen vesakon, jonka raivuussa on perkeleellinen savotta.

    Kun ajattelee toista vaihtoehtoa, että kuviolle jätetään selkeitä jättöpuuryhmiä, on homma paremmin hanskassa. Mutta taasen sitten se kymmenen vuoden pienen taimikon vaihe pilaa kaikkien ulkopuolisten elämän.

    MetsäMatti 30.4.2018, 00:01

    Mukava nähdä tällä palstalla kiihkottomiakin näkemyksiä, jos toki vauhkoamista ja sättimistäkin on ketjuun taas valitettavasti mahtunut.

    Raportti on synteesi, yhteenveto noin 200 tieteellisestä tutkimuksesta. Se ei ole WWF:n vaatimus eikä edes näkemys vaan kertoo siitä, mitä asiasta tutkitusti tiedetään.  Raportin tekijä, koostaja, on metsätalousinsinöörejä työkseen jo pitkään kouluttanut Petri Keto-Tokoi Tampereen ammattikorkeakoulusta. Nämä asiat selviävät itse raportista ja raportin julkistamistilaisuuden taltioinnista. Pelkästään taltioinnin katsomalla selviää moni muukin asia, joita tässä viestiketjussa tarpeetta on huudeltu sormella osoitellen.

    Sitten vielä – monesti näitä keskusteluja lukiessa nousee mieleen kysymys, että ketä varten itse kukin sitä puuta kasvattaa. Kannattaisiko miettiä, mistä se raha puunmyyjän tilille oikein on peräisin – loppuasiakkaalta. Loppuasiakkaat nyt sattuvat arvostamaan, usein vaatimaan, että puun kasvatuksessa ja hankinnassa ympäristö on huomioitu mahdollisimman hyvin. Kannattaa tuottaa ja myydä sellaista tuotetta, jota asiakkaat haluavat eikä sellaista, jolle ei ole kysyntää. Monimuotoisuuden ylläpitäminen, vesiensuojelu, hiilinielut jne. ovat takuuvarmasti kilpailutekijöitä, joiden merkitys vain kasvaa ja siksi niihin kannattaa puuntuottajana tarttua eikä inttää viimeiseen asti vastaan vaikka se ei istuisikaan omiin tottumuksiin. Pakko ei ole puuta myydä eikä metsää omistaa, jos maailman muuttuminen liikaa ahdistaa.

    Ja kyllä, perheessäni on metsäomistusta ja myymme puuta.

     

    Rane2 30.4.2018, 06:31

    Jos Metsämatilla on tosiaan perheessään metsänomistusta niin hän on huomannut että loppuasiakas ei osta puuta,Hän ostaa vessapaperia.Ja kuten olemme huomanneet FSC:stä huomanneet se mielikuva tuotteen alkuperästä on nimenomaan mielikuva.

    Monimuotoisuus,vesiensuojelu ja hiilinielut ovat asioita joista metsäomistajat huolehtivat ilman WWF:n raporttejakin.Kuten tämä raportin esittelijäkin totesi on kyse on vain siitä että näitä kaikkia tehdään heidän mielestään liian vähän.

    Ja kuten metsämatti kokeneena metsänomistajana hyvin tietää nämä ”kilpailutekijät” ovat myös kustannustekijöitä joille ei tahdo saada vastinetta yhteiskunnalta eikä markkinoilta.

    Puuki 30.4.2018, 07:10

    FSC- sertifiointi ei takaa välttämättä yhtään sen parempaa luonnon huomioonottamista kuin mihin päästään esim. pelkällä perimätietoon perustuvalla tavallisella metsänhoidolla lisättynä nykytutkimusten huomioon ottamisella kohtuuden rajoissa.

    Voi käydä jopa päin vastoin, kuten on käynytkin, kun jossain on myyty  niitä FSC-leimoja tai sertin saantiin on riittänyt, kun satojen hehtaarien avohakkuiden vastapainoksi jätetään käsittelemättömiä isohkoja alueita; metsäisiä laikkuja isojen hakkuualojen sekaan sinne tänne. Väkisinkin aiheuttaa skeptisyyttä monissa suomalaisissa mo:ssa jotka enimmäkseen osaa jo luonnostaan ottaa huomioon myös luonnonhoidon monimuotoisuusvaatimukset.

    Tuohon raporttiin : Jokin tietty 30 metrin kaavamainen mitta reunametsän leveydelle ei oikein sovi vaihtelevaan metsäluontoon käytännössä. Jos puhutaan myös kustannustehokkuudesta, niin erilaiset kohteet pitäisi käsitellä niille sopivimmilla tavoilla. Tutkimukset reunametsien vaikutuksista näytti olevan enimmäkseen 1990-luvun lopulta . Sen jälkeenkin on asiaa tutkittu.

    Varsinkin maanmuokkausten vesistövaikutusten entistä parempi huomioiminen on kyllä tärkeä ja ajankohtainen asia.

     

    puunhalaaja 30.4.2018, 07:37

    Puuki, eikös tuo raportti ole juuri samoilla linjoilla kanssasi tuosta joustavuudesta kaistan leveyden suhteen?

    harrastelija 30.4.2018, 07:41

    Ei se Petri Keto-Tolkoin opetus siellä Tampereen ammattikorkeakoulussa ole hukkaan mennyt. Kaikki valmistuneet Mti:t soveltavat oppejaan enemmän tai vähemmän antaumuksellisesti käytännön neuvoihinsa – hyvä niin.

    Siellä ammattikorkeskoulussa saa myös paljon muuta hyvää oppia nimenomaan käytännön metsäasioihin. Suomi seisoo edelleen vankasti puujaloilla – lahopuu ei kestä, jos sitä on liian paljon!

    Yleensä pyrin oman mielipiteeni soveltamaan käytännössä kokemaani. Olen istunut erään vanhan ajan metsäteknikon luontoaiheisella luennolla päivän. Opettaja oli itse hyvin kiinnostunut metsäluonnosta ja siellä olevista kasveista. Ei käynyt aika pitkäksi! Metsä tulisi nähdä kokonaisuutena ja myös taloudellisena asiana varsinkin näin vaikeissa ilmastollisissa olosuhteissa asuville.

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 86)
1 2 3 4 5 6 7 8 9