Keskustelut Metsänhoito WWF julkaisi metsänhoidon suositukset

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 86)
  • WWF julkaisi metsänhoidon suositukset

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mets%C3%A4/artikkeli-1.232798

    Suora linkki: https://wwf.fi/mediabank/10977.pdf

    Kahlasin raportin läpi. Mitään erityisen epäuskottavaa en siinä huomannut. Äkkiseltään mieleen muodostui ajatus, että kumpa edes metsähallitus toimisi noiden suuntaviivojen mukaan. Toisekseen jäin miettimään sitä, että nämä suositukset yhdistettynä jatkuvan kasvun suosimiseen ns. kaupunkilaismetsänomistajien metsissä, olisi aikamoinen lottovoitto luonnon monimuotoisuuden kannalta.

  • Rane2

    Rane suhtautuu WWF:n raporttiin ihan rauhallisesti.Ei aiheuta toimenpiteitä.

    Puuki

    Ihan hyvin sopii esim. 30 m kaista jokaisen vesistön varteen ja 10% tukkipuunkokoisia säästöpuita, kun vain maksaja löytyy .

    Milloin ja missä sekin WWF:n tutkimus lienee laadittu, kun vasta on julkaistu tutkimus, että paras keino vähentää ravinteiden ja humuksen valumia on ruohottumaan jätettävä kaistale ja metsäkaistale yhdessä  . Se olisi se kustannustehokkaampi keino.

    Ajoissa tehdyt harvennushakkuut vähentää luonnontuhoja. Kokonaan luonnontilaan jätetyt tiheikköryteiköt ei ole niin hyviä monimuotoisuuskohteita kuin jotkut voi luulla.

    harrastelija

    Olin vuosia sitten Oulun yo:n tuttavani väitöstilaisuudessa, jossa aiheena oli luonnon vesien puhdistuminen veden virratessa aluskasvillisuuden läpi.

    Tilaisuudessa tuli sellainen ilmapiiri, ettei keskustelijat oikein ymmärtäneet veden puhdistustekniikkaa? Uusi tohtori sai selittää asiaa useamman kerran. Itsellä oli juuri kalankasvattamo erään puhtaan joen varrella. Humus vailutti veden näkyvyyteen, koska vanhat ojat olivat vedetty suoraan jokeen, jossa oli mm. kestävä purolohikanta.

    No, joki oli parantumassa ja uudet ojat lopetettiin ennen jokea poteroihin. Koska joki on aina alempana kuin sinne tulevat ojavedet, niin selkeä kaistale luonnon vitelikköä ennen jokea puhdistaa kyllä vettä.

    tamperelainen

    Puunhalaaja ja muutkin vastatkaa tyhmälle ihmiselle

    Mihin tarvitaan yhä lisääntyvässä määrin lahopuuta?Kaikki luontojärjestöt huutavat yhteen kuoroon lisää lahopuuta

    Muistan,kun 50-70-luvuilla kaikki mahdollinen puu kerättiin poltttopuuksi.ei jätetty metsiin tuulikaatoja tai kuolleita puita.Puut kerättiin talviaikana hevosella.Näin meneteltiin myös koko 90-luvun alkupuolisko.

    Vastatkaa myös,miten luonto selviytyi 1900-luvulla

    Vai olemmeko vain taas samanlaisen huijauksen kohteena kuin aikoinaan N-liiton ihanuutta ja edistyksellisyyttä markkinoitaessa?Olihan sielläkin aikoinaan Nalle Wahlrosista lähtien älykkäitä ihmisiä politrukkeina

    A.Jalkanen

    Voi vapaasti uskoa, että kuudes sukupuuttoaalto ja ilmastonmuutos ovat huijausta ja salaliittoja, tai sitten voi opiskella asiaa. Voi silmäillä esim.

    http://mmm.fi/metsat/monimuotoisuus-ja-suojelu

    http://mmm.fi/documents/1410837/1504826/Keskustelumuistio25.82017.pdf/17d7cf3c-a271-4d9d-b357-e77aac096549/Keskustelumuistio25.82017.pdf.pdf

    Muistetaan myös, että Suomi on kansainvälisissä sopimuksissaan (mm. Nagoyan sopimus) sitoutunut pyrkimään pysäyttämään lajien sukupuuton, jota muun muassa monimuotoisuuden väheneminen aiheuttaa. Lisäksi voi kuuklettaa ”kuudes sukupuuttoaalto”. Janne Kotiaho on verrannut lajien vähenemistä istumiseen lentokoneessa: koneen rungosta irtoaa niittejä yksi kerrallaan. Kuinka paljon pitää irrota, ennen kuin päätät että et enää uskalla istua koneessa?

     

     

    tamperelainen

    kiitti linkkauksista AJ

    Samaa jargonia ja pelottelua ne kaikki jutut näyttää olevan.yleensäkin biologien ja metsäntutkijoiden historia ei ole kovin kunniakas.Omakohtaiset kokemukset (viimeiset)maannousemasieni/Luke.Lahjakkaat ihmiset eivät hakeudu alalle vs esim lääketiede.Suurin ongelma on kuitenkin poliittisesti suuntautuneet tutkijat,joille lopputulos on selvä ennen tutkimustakin

    Edelleen jäi epäselväksi miten selvittiin lähes 1980-luvun loppuun ilman lahopuuta metsissä,päällisin puolin vaurioitumatta

     

    antinpoika

    Voisikohan lahopuiden osalta olla niin että 80-luvulle asti meillä on ollut lähes luonnontilaisia metsiä joissa sitä lahoppuuta on ollut. Sellaiset metsät ovat häviämässä, valitettavasti. Kyllähän nämä asiat pitää vakavasti ottaa, koko porukka ollaan samassa veneessä ja pohjatappi taitaa olla hukassa.

    mehtäukko

    Kuten jo muussa linkissä on tullut mainittua, tämä lahopuu- kummajainen on oikea päännousema ns. luonnonsuojelun tyhjäntoimittaja tahoille.

    Johan nyt hakkuiden kasvaessa tyveystä, haaraa ja pätkää jää oksien ja latvojen lisäksi valtavat määrät.Eurokantoja ja jättöpuuta jätetään tarkoituksella, eikähän metsä anna katkotusta puustakaan kaikkea.Myrsky-ja lumituhoissa aina jää suuret määrät puuta ötökälle.

    Mihin hurskasteluun perustuu lisääntyvä naukuminen ja kiristys?

    tamperelainen

    Ei sitä lahopuuta etelä ja Keski-Suomen alueella metsissä ollut aina 80-lukuun asti.Yksityiset mökkiläiset ym hakivat ja saivat valtio ,kuntien ja seurakuntien metsiin  korjuulupia.Niitä esim huutokaupattiin myrskyjen jälkeen.Vähävaraiset saivat lupia ilmaiseksi senaikaisena sosiaalitukena.

    Sitten oli hevosia ja väkeä paljon töitä suorittamaan.silloin ei ollut työttömyyttä eikä ruokittu riskejä,terveitä miehiä kotisoffaan.

    Oksatkin kerättiin metsästä,muistan kun vanhat naiset kantoivat köysinipulla vyötettyjä oksanippuja selässään

    Jotain parempia selityksiä pitää löytyä tuolle ajanjaksolle.Olisi varmaan hedelmällistä tutkia,miksi selvittiin yli tuon ajanjakson ilman lahopuuta ja luonnonmonimuotoisuutta

    Rane2

    Joo,kumpi on myyvämpi termi,kuudes sukupuuttuaalto vai lajien väheneminen?

    Tuossa keskustelumuistiossa vaadittiin lisää kulotuksia ja lahopuun lisäämistä.Mihin unohtui ilmastonmuutos ja hiilinielut?Luontojärjestöt ja tutkijat näyttävät höplättävän sitä mitä milloinkin päähän sattuu juolahtamaan?

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 86)