Keskustelut Puukauppa Wood Force

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 13)
  • Wood Force

    Julkaistu 17.12.2015
    Metsäyhtiöiden yhteinen metsäjärjestelmä vähentää tulevaisuudessa metsäkoneiden siirtoja maanteillä. Wood Force -metsätietojärjestelmä otetaan käyttöön vuonna 2017.

    Mukaan lähtevät Metsähallitus, Metsä Group ja Stora Enso. Myös Koskitukki on ottamassa järjestelmän käyttöönsä. Jos näin käy, Wood Force kattaa liki kaksi kolmasosaa Suomessa korjattavasta puusta.

    Wood Force -järjestelmän on käyttäjien kanssa kehittänyt suomalainen ohjelmistotalo Fifth Element, joka myös omistaa ja ylläpitää järjestelmän.

    ”Tavoitteena on koneyrittäjien toimintaa tehostava suunnittelu- ja ohjausjärjestelmä. Yhteinen järjestelmä mahdollistaa yrittäjien työskentelemisen eri toimeksiantajien lukuun”, esittelee Metsähallituksen korjuupäällikkö Ossi Miettinen.

    Wood Force on tietojärjestelmä, jolla hallitaan puunkorjuuta sekä metsänparannus- ja metsänhoitotöitä. Järjestelmää käyttävät metsäyhtiöt ja heille palveluita tuottavat yrittäjät.

    Metsäkoneyrittäjille se tarjoaa aiempaa paremmat mahdollisuudet työskennellä eri urakanantajien leimikoilla, jotka löytyvät tietokoneen samalta karttanäkymältä.

    ”Kuljettajien siirtäminen toisen yhtiön työmaalle helpottuu, kun käytössä on yhteinen tietojärjestelmä. Häntä ei tarvitse perehdyttää uuteen järjestelmään”, toteaa toimitusjohtaja Timo Tolppa Metsäkonepalvelusta.

    Tolppa uskoo, että Wood Force helpottaa myös yrittäjien välisiä työmaiden vaihtoja, joilla pystytään järkeistämään koneiden siirtoja. Hän ennustaa, että uuden tietojärjestelmän hiominen toimintakuntoon kestää vielä muutaman vuoden.

    METSÄLEHTI

  • pihkatappi

    Olenkin jo odottanut jotain tämänsuuntaista. Siirtokustannuksia tässä minimoidaan ja uskoisin että homma tulee toimimaan Onhan noita leimikoita ostettuna ns. varastona, nyt voi sitten vaihdella firmojen kesken puunkorjuun, ettei tarvitse samalle metsäautotielle tuoda kahta eri koneketjua.

    Ilmeisesti nuo apteeraus ohjeet on helppo lähettää eri firman koneellekin, eli rajapinnat ovat standardeja. Ja kuitufirmat kun ovat kyseessä, lienee apteeraus pienten vikojen suhteen yhtä kireää. Tosin olihan tuossa Koskitukkikin mukana.

    Metsuri motokuski

    Niimpä niin UPM jäi ulos hankkeesta vaikka tietääkseni oli alussa mukana suunnittelussa. Hieno asiahan tuo on jos vain saataisiin hyvä kattavuus.

    Aika paljohan nuo yritykset puuta vaihtaa keskenään joten en usko että apteeraus on ongelma.

    Timppa

    Joukosta puuttuu siis UPM ja suuret sahurit Keitele ja Versowood. Esimerkiksi Vw:n mukanaoloa rajoittaa se, että yhtiö ottaa pylväspuuta, jonka käsittely on oma lajinsa.
    Ainakin meikäläisen kokemuksen mukaan Vw ottaa tukin selvästi tarkemmin kuin UPM, mikä on tietenkin selvä kilpailuetu. Eroa on esimerkiksi lenkojen mäntytyvien käsittelyssä. UPM:llä ne menevät kuiduksi, Vw:llä tukeiksi. Jos kaikkien firmojen puunkorjuu tehtäisiin samoin perustein, niin sahojen kilpailuetu kärsisi. Se saattaisi olla syy, miksi sahoja puuttuu systeemistä.

    Metsuri motokuski

    Tuon keiteleen ja versonkin puuttumisen ymmärtää koska siellä tehdään tukkia hyvinkin erikoisilla mitoilla asiakkaan tarpeen mukaan.

    Keitelehän on erikoistunut erinomaisesti siihen että se muuttaa mittoja asiakkaan tarpeen mukaan. Siellä saattaa olla hyvinkin suuri menekki lyhyille mitoille.

    Metsäyhtiöt näyttävät hakkaavan hyvin paljon noita yleisiä yleisiämittoja, joten heidän luulisi olevan helppo siirtyä yhteiseen hakkuun ohjaukseen

    Apli

    Uskon että UPM liittyy tähän myöhemmin, on myös heidän etunsa.. Mitä tulee keiteleeseen ja versoon niin oma näkemys että eivät liity, muutaman tukkileimikon olen keiteleelle ja versolle myynyt ja lyhyitä mittoja ollut paljon molemmilla…

    Timppa

    Tuli mieleen sellainenkin kysymys, miten yhtiöt hinnoittelevat metsäyrittäjän työn. Meillä päin vaihtui viime vuonna UPM:n pitkäaikainen metsäyrittäjä, koska kuulemma ei pärjännyt hintakisassa. Jos nyt sitten vaikkapa UPM liittyisi systeemiin, niin mitä se maksaisi eri yrittäjille? Sopimusyrittäjänsä halvimman hinnan. Jonkun listahinnan? Vai mitä? Vai poistuisiko nykyinen vakituisiin sopimuksiin perustuva järjestelmä? Systeemihän johtaisi siihen, että korjuuhinnoista taidettaisiin käydä jatkuvasti neuvotteluja? Kukahan siinä mahtaisi pärjätä? Tulisiko kaluston siirtokustannusten tilalle hallintokuluja?

    Entä sitten laatukysymykset: Näilläkin palstoilla on usein keskusteltu siitä, korjuuyrittäjien työnlaadussa on eroja. Ainakin minä tunnen oloni luottavaiseksi, kun tapaan moton ohjaimissa Heikin, Juhan, Karin tai jonkun muun, jonka uskon tulevan toistekin metsään, jos teen kauppaa tälle motoyrittäjälle työtä antavan firman kanssa.

    Ehkä korjuukustannukset halpenisivat, mutta tekisikö ”kolmen markan suutari” viiden markan vahingon harvennusmetsässä.

    Metsuri motokuski

    Niin kai siinä sopmusneuvotteluissa käytäisiin aluekohtainen tarjouskilpailu jonka hintoihin sitoutuisi kaikki osapuolet. Nythän itseasiassa tehdään jo samoin alueyrittäjä urakoinnissa. En usko että yhtiöden välillä ole suurtakaan hintaeroa korjuukuluissa. Nuo tarjouskilpailut voitetaan hyvinkin pienillä marginaaleilla.

    Tuohon eri urakoitsijoiden väliseen työnlaatuun sen verran että uskon että vaihtelua ei juurikaan ole. Metsänhoitosuositukset sekä laatuvaatimukset ovat kaikilla lähes samat. Huonot tekijät karsiutuvat hyvinkin nopeasti pois kelkasta koska laaduntarkkailu on jatkuvaa.

    Onhan se mukavaa meistä tekijöistä kun kuulee että tuon ja tuon harvennuksen hakkkaa herra x:n kone ja kuskit. Silloin tietää että on työssään onnistunut.

    kuusessa ollaan

    Hetkinen, hetkinen.

    Siis kyse on yhteisestä tiedonsiirtojärjestelmästä, ei yhteisestä apteerausjärjestelmästä. Eli tuon järjestelmän sisällä on kaikille siihen mukaan lähteville yrityksille omat osansa, jotka eivät keskustele toisten firmojen ohjelmien vuoksi. Se on pakko olla, sillä noissa järjestelmissä liikkuu tietosuojan alle kuuluvia tietoja, joita ei saa luovuttaa ulkopuolisten käsiin.

    Luulisin järjestelmän toimivan jonkilaisen pin-koodijärjestelmän mukaan, jossa yrittäjä voi kirjautua vain sopimuksensa mukaiselle työnantajalle. Eikä pääsen näkemään esim. maanomistajan ja yhtiön välisiä tietoja, eikä myöskään kuljettajan ja yrittäjän välistä tiedonsiirtoa luovuteta ulkopuolisille.

    Tuo järjestelmä avaa yrittäjille aika mielenkiintoisia mahdollisuuksia, jos urakoi kahdelle yritykselle samassa pitäjässä, voi toinen kone urakoida pitäjän toisen laidan työmaat ja päinvastoin. Lavettiralli vähenee.
    Ja konevalmistajille on todella huokaisun paikka, kaikki uudemmat koneet voivat ilman toimia ilman yhtiökohtaisia järjestelmiä.

    Metsuri motokuski

    Onhan nykyäänkin paljon urakoitsijoita jotka tekevät vähintään kahdelle jopa kolmellekin eri yhtiölle töitä. Jopa samoja koneita siirretään kivuttomasti yhtiöstä toiseen. Ne tiedonsiirrot jotka urakoitsijalta tulevat yhtiöiltä ei tietääkseni sisällä sellaista tietoa jotka olisivat ongelmallisia.

    Se tiedonsiirto joka on yhtiö ja myyjän välillä niin ei ole minulla tiedossa. Joten sen tiedon ongelmalisuuteen en voi ottaa kantaa.

    Timppa

    Jatkan vielä.
    Jos käy, että firma U äkisti toteaa, ettei nyt tarvitakaan mäntyä ja sanoo yrittäjille, että peli seis, niin järjestelmässä oleva motoyrittäjä voi viedä koneensa vaikka firman M kuusihakkuutyömaille seisottamisen sijaan. Tämähän on kieltämättä systeemin etu.

    Entäs sitten, kun firma M tarvitsee kuitua, mutta ei ole varaa vähentää hakkuuta, vaikka firma S tällä kertaa tarvitsisi äkisti lisää tukkia. Täytyy olla kyllä aika etevät säännöt, joilla pulaa tekijöistä jaetaan tasapuolisesti. Tekijöiden ylitarjontatilanteessa toimiminen on kyllä helppoa. Moneen kertaan ollaan puunostajien kanssa naureskeltu siitä kuinka tilanteet muuttuvat äkisti suuntaan ja toiseen. Usein joudutaan jättämään myös hyvinkin pieniä määriä koivuja, joskus myös mäntyjä, myöhemmin korjattaviksi.

    Kyllä täytyy ihailla suunnittelijoita, jos saa järjestelmän toimimaan. Jos toimii huonosti, niin maksumies löytynee metsänomistajataholta.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 13)