› Keskustelut › Metsänhoito › Vuosia harventamatta olleen metsän harvennus

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 41)
1 2 3 4 5

  • Vuosia harventamatta olleen metsän harvennus

    Lähetetty: 1.4.2013, 08:20

    Alkeiskysmystä pukkaa:

    Puuhaan sellaisella palstalla, jossa on 8-15 m kuusen”taimia” ja seassa on leppää sekä koivua, ihan pitkinäkin roikaleina, jotka ulottuu latvojen tasalle. Niitä on kiinni kuusissa ja vieressä.

    Miten tuo pitää harventaa ?

    A) Kaikki lepät pois kuusten vierestä ja koivuista jätetään pystyyn vain ne jotka eivät piiskaa kuusia ?

    B) kaikki lehtipuut pois ?

    C) joitain leppiä ja koivuja pystyyn sopivasti sinne tänne kuusten väleihin.

    Tavoitteena tässä on 30 vuoden tähtäimellä saada tukkeja, kuitupuuta ei tarttis ollenkaan, se menee polttoon kaikki.

    Koska tuo harvennus kannattaa tehdä, eli voiko harvennella ihan riskittä kesälläkin ? Tuleeko joku juurikääpä hyppimään jos ei käsittele lehtipuiden kantoja ?

    Tekijä
    Hiluxmetsuri
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • jees h-valta 5.4.2013, 19:08

    En nyt aivan ole samaa mieltä kaiken lepän poistosta Itäsuomen Antin tapaan. Kyllä leppä sinne antaa oman lehtimassalisänsä eikä tosiaan aiheuta tietääkseni mitään varsinaista ravinneepätasapainoa kuten A.J:kin totesi. Se lahoaminen. Voi olla että tapahtuu ennen seuraavaa käsittelyä mutta ei muuta sitä mitenkään energiapuuttomaksi vaihtoehdoksi. Ja kasvattaa kyllä aika ison massan myös. Katselin mökkiympäristön hakkuulta kertynyttä huomattavaa leppäkasaa ja ajattelin että kait täytyy kysyä myisikö mökkiläiselle. Mutta ei ollut montakaan päivää kun Metsä-Groupin lappu ilmestyi senkin kasan päähän. Muut oli ilmeisesti ajokonemies jo hakkuun loputtua laputtanut. Oli varmaan ostomies käynyt paikalla. Kerkes ensteks.

    Metsuri motokuski 5.4.2013, 19:14

    Olen samaa mieltä AJ:n kanssa siitä että pelto on sangen haasteellinen metsittää ja olenkin työnohessa isännille puhellut että ensimmäinen kierto menee ”munille”. Mutta toinen on jo sitten ihan oikeaa metsää. Ehkä tulkintani on hieman väärä sillä olen nähnyt hyviäkin pellon metsityksiä ainakin koivikoiden osalta. Mutta yhteistä näille on ollut kova ja aktiiviinen heinäys ja raivaus (lepän ja pajun osalta) ja vesitaloudesta huolehtiminen.

    Itse en ole mikään metsäntutkija vaan kokemus perustuu ihan työn mukana tuomaan päättelyyn. Sen vuoksi olen myös kuullut ”viisaammilta” että suuri typen määrä liottaa booria maasta. En tiedä onko väittämä totuuden mukainen, mutta jotenkin sen voisi käsittää kun vahvojen lepikoiden alta ei tahdo kunnon metsiä syntyä. Esim vanhat hakamaat ja metsälaitumet sen osoittavat.

    Hiluxmetsuri 5.4.2013, 19:26

    Mielenkiintoista.

    Tuo pelto on ollut ihan luonnontilassa vamaan sen 30 vuotta, siellä kasvaa paikoitellen ihan kunnon kuusia ( tukkikokoa) ja leppää ( no ei enää) ja sitten heinää ihan riittämiin. Mutta tuohon on tilattu laikutus ja sitten taimet noihin laikkuihin niin toimisiko yhtään paremmin?

    Leevi Sytky 6.4.2013, 06:25

    Eikö kaivurimätästys olisi parempi vaihtoehto kuin laikutus? Vastaan välittömästi, että on tietysti.
    Ajattele asiaa ja vastaa miksi näin on, Hilumetsuri.

    Leevi Sytky 6.4.2013, 09:22

    Onko niin, että kun typpeä on maassa liikaa suhteessa boorin määrään, niin ilmenee kasvuhäiriöitä? Vastaan taas, näinhän se on tutkimusten mukaan. Onhan tuo kyllä nähty ihan käytännössäkin.

    Metsäkupsa 6.4.2013, 11:00

    Kääntömätästys hyvä rehevillä vanhoilla pelloilla.Pellon metsitys on usein työlästä ja myyrä ym. luonnon vastoinkäymiset koettelevat.Mutta sitkeys palkitaan,itselläni peltojen metsityksestä 25-vuoden kokemus,metsitettyjä peltoja ja hakalaitumia kolmisenkymmentä hehtaaria.

    Olen joitakin peltoja joutunut 3 kertaankin istuttamaan ja heinäystä niissä sitten piisannut.V.2008 myyrät söivät 10 ha alalta kuusentaimet,niissä sisua koetellut.Ainoastaan pari suopalstaa jäänyt taimikko välttäväksi,muutoin hyviksi luokiteltavissa.

    Metsuri motokuski 6.4.2013, 16:25

    Hieno homma Metsäkupsa. Tuo peltojen metsitys ei todellakaan ole laiskanmiehen hommaa. Se että kuvio mätästetään ja istutetaan on varmaan se pienin homma. Sen jälkeen alkaa vasta se hoitotyö jolla se todellinen metsä saadaan tehtyä.

    jees h-valta 6.4.2013, 17:34

    Yleensä helpointa (jos maaperä sopiva) on lehtipuun ensimmäinen kierto peltoon. Silloin heinääminen jää vähimmälle. Tosin taas tulee hirvisuojaus kuvaan mukaan mutta silti. Olen nähnyt niin monta kuusen epäonnistumista pellossa etten ainakaan itse lähtisi sillä yrittämään ensimmäiseen metsitykseen.

    Hiluxmetsuri 6.4.2013, 18:51

    Arvon ystävät !

    Olen otettu tästä positiivisesta suhtaumisesta tähän juttuun. Kiitos ohjeista, tätä on oikeasti mukava lukea kun sopivasti sekaisin teoriaa, pitkäaikaista käytäntöä ja muutaki. Kiitos.

    Olin tänään tuolla nimenomaisella palstalla ja silläkin joka metsitetään.

    Aloitetaan tuosta harvennuksesta. Otin muutaman kuvan ja laitan ne ihmeteltäväksi. Huomasin, että kun aluksi harventelin niin hetken päästä tajusin, että olin jättänyt liian tiheäksi tuon. Poistin vielä lisää leppää ja nyt tuo alkaa näyttää siltä, että mahtuvat koivut ja muutamat lepät kasvamaan eikä kuusten ympärillä ole enää niin kova tungos.

    Löysin lepistä poikaoksia ja ne lähti, mutta lähti paljon muutakin. Osa oli jo ihan kunnon kokoisia leppiä, mutta palaahan nekin kun laittaa tulta pesään.

    Oli muuten mukava mennä tuolla 40 cm lumihangessa mopo kourassa ja plumpsahdella aina välillä syvempiinkin paikkohin…. Ei tartte kuntosalia 🙂 onneksi lumet lähtee nyt vauhdilla.

    Tuolle peltoalueelle tulee kaivuri tekemään laikutusta tai mätästystä. En nyt muista kumpaa, mutta mhy suositteli ja sillä mennään.

    Heinän korkeus tuolla pellolla oli viime kesänä sellaiset ehkä 1,2 m ja siinä oli sellaisia reheviä lajeja. Pelto lienee savipohjainen ja pieni juurimatto pinnassa, joten jos vettä tulee taivaaalta, niin ei se karkuun pääse ihan heti. Mutta jos ei tule, niin sitten ollaan betonin kanssa tekemisissä.

    Korjaukset typoja

    Gla 7.4.2013, 05:22

    Liian tiheäksi jättäminen on varmaan aika yleinen vaiva. Itsekin viimeksi raivausta tehdessäni tein saman virheen. Työn päätteeksi kun kävelin palstan läpi, täytyi vain ihmetellä, mitä alussa tuli tehtyä. Kun näitä hommia tekee enemmänkin satunnaisesti kuin säännöllisesti, pitää kai asetukset virittää joka kerta uudestaan kohdilleen.

    Lumihangessa kahlaamiseen on tänä keväänä tarjoutunut pitkään mahdollisuudet. Viime vuonna näihin aikoihin suli viimeiset lumet varjopaikoista etelässä. Olen joskus todennut, että metsätyöt kannattaa tehdä silloin kun siihen on aikaa. Sen verran otan kuitenkin pakkia kommenttini suhteen, että umpihankeen en mene, ellei ole pakko. Ylitiheässä metsässä ei lumi kuitenkaan yleensä ole ongelma, ellei lunta ole puiden oksilla. Enää ei taida juuri missään olla.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 41)
1 2 3 4 5