› Keskustelut › Metsänhoito › Vuosia harventamatta olleen metsän harvennus

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 41)
1 2 3 4 5

  • Vuosia harventamatta olleen metsän harvennus

    Lähetetty: 1.4.2013, 08:20

    Alkeiskysmystä pukkaa:

    Puuhaan sellaisella palstalla, jossa on 8-15 m kuusen”taimia” ja seassa on leppää sekä koivua, ihan pitkinäkin roikaleina, jotka ulottuu latvojen tasalle. Niitä on kiinni kuusissa ja vieressä.

    Miten tuo pitää harventaa ?

    A) Kaikki lepät pois kuusten vierestä ja koivuista jätetään pystyyn vain ne jotka eivät piiskaa kuusia ?

    B) kaikki lehtipuut pois ?

    C) joitain leppiä ja koivuja pystyyn sopivasti sinne tänne kuusten väleihin.

    Tavoitteena tässä on 30 vuoden tähtäimellä saada tukkeja, kuitupuuta ei tarttis ollenkaan, se menee polttoon kaikki.

    Koska tuo harvennus kannattaa tehdä, eli voiko harvennella ihan riskittä kesälläkin ? Tuleeko joku juurikääpä hyppimään jos ei käsittele lehtipuiden kantoja ?

    Tekijä
    Hiluxmetsuri
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Gla 2.4.2013, 06:37

    Juuri noin kuten A. Jalkanen toteaa. Harvennukseen ja oikeastaan kasvatuskelpoisten yksilöiden arviointiin liittyy myös eräs yksityiskohta. Riukuuntuneessa metsässä on yleensä syytä tehdä alaharvennus. Isoimmat puut ovat noissa olosuhteissa elinvoimaisia, elävää latvustakin on eniten. Muuton kallistun vaihtoehdon C suuntaan eli alaharvennus kuusta suosien, mutta lehtipuuta mahdollisimman paljon jättäen, ei kuitenkaan ylitiheäksi. Sopivasti lehtipuuta seassa ei tutkimusten mukaan vaikuta kasvuun juuri mitään ja jos määrä pysyttelee n. 10 prosentissa, ei taloudellinen tuloskaan heikkene. Kuitenkin silmämääräisesti arvioituna metsä mielestäni näyttää sekapuuston ansiosta terveemmältä, joten itse uskon lehtipuun säilyttämisen olevan kannattavaa. Kehitysvaiheen edetessä osuutta vähennetään. Sinun tapauksessasi osuuden kuitenkin määrittelee tilanne, tutkimuksissa saatuja prosenttilukuja ei kannata liikaa tuijottaa.

    Kannattako harvennus tehdä kerralla vai kahdessa vaiheessa, siihen on paikkaa näkemättä vaikea ottaa kantaa ja onhan asia jossain määrin tulkinnanvarainenkin. Veikkaan parhaan ratkaisun löytyvän kahdesta, n. 10 vuoden välein tehtävästä harvennuskerrasta. Nyt jätetään hiukan tiheämmäksi kuin normaalisti tehtäisiin, runkoluku arvioidaan latvusten tarvitseman tilan perusteella, ei minkään harvennusmallin mukaan. Seuraava harvennus tehdään n. 10 vuoden kuluttua. Lasketaanko tuo 1 vai 2 kerralla tehdyksi, lienee kai makuasia.

    Itse tekisin aluksi perkauksen, jossa poistaisin jokseenkin kaikki raivaussahakokoiset rungot. Tuossa metsä siistiytyisi melkoisesti, jolloin varsinainen harvennustarve olisi helpompi määritellä.

    A.Jalkanen 2.4.2013, 18:53

    Aiheellisia lisäyksiä Glalta. Pidin alaharvennusta itsestään selvänä, ei tietenkään (enää) pitäisi!

    Leevi Sytky 5.4.2013, 04:30

    Gla on antanut hyviä ja perusteltuja neuvoja.
    Olisikohan boorin kylvö tarpeen? Se saattaa olla hyödyllistä ja auttaa kasvua, vaikka näkyviä merkkejä boorin puutteesta ei olisikaan.

    A.Jalkanen 5.4.2013, 08:22

    Neulasnäytteet postissa Viljavuuspalveluun, niin vastauksen saa muutamassa viikossa. Ohjeet netissä. Näytteiden oton viimeiset hetket alkavat olla juuri nyt; vielä ehtii kun kevät on pari viikkoa myöhässä. Näyteenotossa on oleellista ottaa latvakasvaimesta tai sen läheltä useasta puusta eri puolilta taimikkoa. Muutaman sentin paloja kärjestä lähtien. Noin varttuneen metsän kyseessä ollen, pitäisi varmaan ottaa taimista, mutta avoimelta kohdalta, ei alikasvoksesta.

    Itsekin aion levittää boorilannoitetta tänä keväänä kuusen taimikkoon juuri neulasnalyysin perusteella. Lannoitteista on tietoa esim. Yaran nettisivuilla. Ei siitä lannoittamisesta haittaakaan koidu, vaikka ei olisi neulasanalyysiäkään tehty, varsinkin jos jättää leppää sekapuuksi, siitähän saa typpilannoitusta. Sitä tulee sateen mukana myös jonkin verran.

    Gla 5.4.2013, 08:34

    Tietenkin neulasanalyysin voi teettää, jos on syytä epäillä ravinteiden puutetta tai epätasapainoa. Hoitamattomuudesta kärsivässä kohteessa asia tuskin kuitenkaan on prioriteettilistan kärjessä. Veikkaan, että ellei erityistä puutosta ole, ei lannoituksella ainakaan muutamaan vuoteen saada merkittävää vaikutusta. Siispä ensin harvennus, muutaman vuoden elpyminen ja vasta sitten voi palata asiaan, jos aihetta on. Lannoitukseen tarvittavan ajan voi käyttää nyt muihin, ajankohtaisiin toimenpiteisiin.

    Hiluxmetsuri 5.4.2013, 16:32

    Kiitoksi monista vastauksista.

    Viikonloppuna ajelen taas Hiluxin tonne jumiin ja ehkä kuvaankin palstaa muutamasta paikasta, jotta saatte vielä paremman käsityksen tilanteesta.

    Lannoitusta en ihan heti ajatellut ja arvelen, että noiden risujen jättäminen antaa ainakin jotain lisäravinteita kasvamaan jääville yksilöille.

    Harvennuksessa ajattelin jättää noita lehtipuita sen verran, että niitä on sen 10%, joka tarkoittaa silti aikamoista harvennusta, leppää kun riittää.:)

    Metsuri motokuski 5.4.2013, 17:09

    Ota vain sitä leppää sitten reilusti pois. Olen vuosia hakannut noita harvennuksia jotka ovat olleet reilusti myöhässä. Usein näissä on tuo vahva lepikko ollut syynä siihen että kuuset ja myös koivut ovat kärsineet maaperän epätaspainosta. Tästähän asiasta on myös täällä keskusteltu vanhojen peltojen metsittämisen yhteydessä. Sama koskee myös reheviä metsäpohjia joss leppä valtaa kasvualaa. Minusta lannoituksella ei ole tarvetta jos jääväksi aiotut puut muuten ovat kasvaneet ihan hyvin.

    A.Jalkanen 5.4.2013, 17:46

    Noissa pellonmetsityksissä ravinnetalous on erikoinen ymmärtääkseni nimenomaan viljelyn takia, ei lepän takia. Kuusikot voivat kärsiä myös kaskeamisen takia boorin puutteesta. Leppä ei kai aiheuta haitallista ravinne-epätasapainoa, vaikka tuottaakin ylimääräistä typpeä maahan.

    Itäsuomen Antti 5.4.2013, 18:29

    Ota vaan kaikki lepät pois. Ne lahoaa kuitenki ennen seuraavaa käsittelykertaa. Sitten seuraavaks säälimättä vialliset puut pois olipahan laji mikä hyvänsä. Sen jälkeen kun katselee latvuksia silleen että kuusen latvan ympärille jää noin metri joka suuntaan tilaa, niin ollaan jo aika hyvillä vesillä.

    Hiluxmetsuri 5.4.2013, 19:05

    Tähän kirjoitussarjaan tulee aikanaan myös pellonmetsitys ja sieltä alueelta olen kylmästi raapinut kaikki lepät pois vaikka jotkut puhuu suojuspuista, mutta koska mhy:n kaveri niin sanoi, niin näin olen tehnyt. Eipä tuo metsitettävä kaistakaan ole kummoinen.

    Leppää kaatuu huomenna siis ehkä enemmänkin, että nuo kuuset saavat elintilaa.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 41)
1 2 3 4 5