Jos ketut kaivaisi merkittävästi paksun hangen sisältä myyriä niin kait joku olisi nähnyt tälläisiä kuoppia hangessa. Kuka on nähnyt näitä jos ketut todella kaivaisi näin niin eikö pelloilla ja hakkuuaukeilla olisi merkkejä tästä? Kettu kuulee hangen sisältä ja sokkona hyppää sen oletettuun sijaintiin niin se ehkä jää hampaiden väliin. Sitku ajatellaa minkälainen kaivaminen olisi kun myyrien tunnelit ovat lähellä maanpintaa. Sen lisäksi yhdessä myyrässä ei ole paljoa energiaa ja niitä on syötävä melko paljon. Parempi ja helpompi tapa on jahdata jäniksiä hangen päältä. Tämä hanki antaa eniten suojaa myyrälle mitä se voi mistään saada ja tämä suojaton aika on pidentynyt. Lumikko pystyy hakemaan myyrän tunnelista ei ketut pääse niihin samalla tavalla käsiksi.
Lapissa on paljon hirvieläimiä, siellä on myyräsykli ja vähän punkkeja. Ilmastonmuutoksen myötä pohjoisemmassa kasvukausi pitenee mikä auttaa humuskerroksen kasvamiseen karuille maille. Lapin kasvithan on lyhyitä ja pieniä kasvukauden lyhyyden johdosta ja maan pinnalla on vähän typpeä. Etelässähän typpirohmut kuten horsmat ja vatut valtaavat typpisimmät paikat ja ohuempia pitkiä heiniä on enempi vähempi typpisillä alueilla. Nyt kun lehtipuiden kasvaessa isommiksi pohjoisessa, alkavat humuskerroksen kasvaessa yhä pitkäkortesimmat heinät levitä ja menestyä pohjoisemmassa. Pitkät heinäthän on olennaisia punkkeille. Lapista siis puuttuu pitkät heinät, joita etelässä on riittämiin ja vaimea myyräsykli, hirvieläimiähän siellä on paljon.
Tutkija varmaan on sitä mieltä ,että suuri hirvikanta on perusteltua ,muutoinhan jok ikisen pihamaalla sudet käyskentelisivät….mitä hirvikärpäsiin tulee,niin viime elokuussa Orimattilassa ainakin tuhat hirvikärpästen hyökkäsi kimppuuni…,silmäluomien alle…yms….aivan masokistin hommaa oli laskea myrskytuho puita…..
Unohtu vielä kysyä AJ tuosta petojen tavasta hoitaa turkkia niin kissatkin suhtautuvat melko neuroottisesti turkkiaan niin oletko koskaan nähnyt kissaa joka poistaisi itse punkit?
Kylmää katoin kans kissankaa ikkunasta ku myyrä haki lintulaudan alta jyviä. Lunta oli metri ja kolausreitti katkaisi myyrän tunnelin. Siinä kohtaa ajattelin, että kissaa turha usuttaa siihen, ketusta ei taatusti ole sitä kaivamaan mutta pihapiirissä joskus nähty lumikko sen sieltä saattaisi hakea.
Värriön tutkimusaseman näätätutkimuksista (näätäkään ei mahdu myyrän koloon):
…Näädän ravinnon koostumus talvina 1976/77-1991/92 ulosteanalyysien perusteella. Tänä ajanjaksona näädän jäljityskilometrejä kertyi 13000 ja kuva ravinnon koostumuksesta perustuu 5677 ulosteen tutkimiseen. Näätä käyttää varsin monipuolista ravintoa (ns. opportunistinen generalisti), joskin myyrät ovat halutuimpia,mikäli niitä vain on kohtuullisesti saatavilla…
Tuosta kuudestatoista (16) talvesta 11 on ollut sellaisia, että näädän ravinnosta yli 50 prosenttia on ollut myyriä. Kolme (3) talvea on ollut sellaisia, että myyriä on ollut yli 95 prosenttia. Samoin tuona ajanjaksona on 3 talvea, että viikottain käytävältä lumijälkilaskentalinjalta (6 kilometriä) ei ole löytynyt yhtään lumikonjälkeä. Talvella 1976/77 laskentalinjalta ei ole löytynyt yhtään lumikonjälkeä, mutta näädänjälkiä on ollut 36, jolloin näädän ravinnosta on 55 prosenttia ollut myyriä. Seuraavana talvena lumikon jälkiä on löytynyt 3, näädän jälkiä 57, jolloin näädän TALVIravinnosta 95 prosenttia on ollut myyriä.
Lumikolla ja kärpällä ei ole mitään roolia myyräkannan säätelyssä.
Ei ne jäkälääkään varmaa syö. Ilmastonmuutos on taustatekijä mikä on vakauttanut myyräkantaa lyhentämällä talvea. Se vaikuttaa myyrien bileisiin lumihangen alla ja lumihangen koostumukseen. Jääkerrokset maassa ja lumen sisällä vesisateista ja plussakeleistä hankaloittavat myyrien elämää. Saalistajat ja taudit napsivat niitä tasaisesti. Ne eivät pääse kuin ihanneolosuhteissa runsastumaanniin, että ne romahtavat tauteihin ja ravinnon loppumiseen. Pohjoisen luonto on viritetty nimeomaan toimimaan myyräsykleistä. Kaikilla myyriä syövillä pedoilla on rooli mutta ravintoketju alkaa aina kasvissyöjistä. Kettujen talvikanta ei taatusti riipu myyristä vaan muistakin kuten jäniksistä. Kettukanta hyötyy ilvesten tappokampanjoista ja sen sellaisesta. Sellainenkin kummallisuus on kesällä nähty ku kettu syö karviaiset pensaasta.
Minäkin olen päässyt todistamaan AR tuota samaa luonnon ihmettä: ketunpojat syömässä karviaisia pensaasta. Ilmeisesti tykkäävät happamasta. Tiedättehän sanonnan ketuista ja pihjajanmarjoista – ei taida pitää paikkaansa.
Poroja Lapissa tietenkin on, nekin luetaan hirvieläimiin, mutta punkki ei ehkä lisäänny kovin hyvin poron verellä, kun poroille tehdään loishäätö.
Jos palattais niihin hirvikärpäsiin. Onko joku tietoinen miten hirvikärpäselle tehoaa sellainen äänikarkotin jota kannetaan kaulassa, vai onko sekin hölynpölyä.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.