”Oma tulkintani on, että se johtuu valkohäntäpeurojen lisääntymisestä. Peuroja on täällä kymmenkertainen määrä hirviin nähden. Peurat imuroivat tehokkaasti hirvikärpäset turkkiinsa ja hirville jää yhä vähemmän. Hirvikärpänen ei näyttäisi juurikaan lisääntyvän peuroissa. Talvisissa valkohäntäpeurojen makauksissa ei ole näkynyt hirvikärpäsen koteloita kuin satunnaisesti. Jos hirvikärpänen lisääntyisi valkohäntäpeuroissa, niin kärpäsethän olisivat lisääntyneet ihan tolkuttomasti täällä valkohänpeurojen tihentymäalueilla. Niin ei kuitenkaan ole. Valkohäntäpeura on tehokas ansa hirvikärpäsille, kerää ne itseensä, mutta eivät lisäänny niissä. Hirven makauksessa koteloita voi olla kymmenittäin.”
Planterille tiedoksi, että tulkintasi ei missään tapauksessa pidä kutiaan; olet yhdistänyt kaksi eri ”tapahtumaa”, joilla ei ole mitään tekemistä keskenään, sillä tämä ”hirvikärpäskehitys” on tapahtunut myös lähes tulkoon peuravapailla alueilla (esim. ”omalla alueellani” ja kommenttien mukaan myös muilla vastaavilla hyvin laajoilla alueilla). Mitä ilmeisimmin hirvikannassa ei ole tapahtunut mitään todella merkittävää muutosta, joten jäljelle jää siinä tapauksessa enää poikkeukselliset sääolosuhteet. Hirvikärpäsiä ei ilmeisesti ole kovinkaan ”syvällisesti” tutkittu, joten joutunemme odottamaan sitä ”oikeaa vastausta” vielä pitkään.
Meilläpäin tuo hirvikärpästen vähyys ja pienuus johtunee kokonaan sääsuhteista.
Ei silti ole mitenkään poissuljettua, etteikö hyvin runsas peurakanta vähentäisi myös hirvikärpäsiä. Silloin se väheneminen täytyy olla vuodesta toiseen jatkuvaa, ei pelkästään tämän vuotinen ilmiö.
Kuten täällä on jo moneen kertaan mainittu, Suomi on laaja maa ja olosuhteet vaihtelevat paljon.
Tuolla ilmiöllä on nimikin, laimentuminen (englanniksi dilution). Esimerkiksi metsästäjät väittivät aiemmin että kasvava peurakanta vähentää punkkitauteja koska borreliabakteeri ei lisäänny märehtijän veressä. Ne lisäävät kuitenkin punkkien määrää luonnossa. Tässä voisi olla kyseessä samantapainen ilmiö, mutta aika hankala tutkittava, kun paikallinen hirvieläinten määrä on epävarma muuttuja.
”Planterille tiedoksi, että tulkintasi ei missään tapauksessa pidä kutiaan; olet yhdistänyt kaksi eri ”tapahtumaa”, joilla ei ole mitään tekemistä keskenään,..”
Kyllä tulkinnassani on hyvin todennäköisesti perää. Lukaiskaa vaikka alla olevan linkin juttu ja siitä erityisesti poroja koskeva osuus. Jutun ovat kirjoittaneet yksi professori ja kaksi tohtoria, ehkä heillä on parempaa tietoa.
Lounaassa on valkohäntiä yhtä paljon ja yhtä tiheässä, kuin Lapissa poroja. Kun valkohännät keräävät hirvikärpäset, jotka sen jälkeen pudottavat siipensä, eivät ne enää siirry hirviin lisääntymään. Tilanne on hyvinkin vertailukelpoinen poronhoitoalueen rajan tilanteeseen.
Ruotsin hirvikärpästilanne on myöskin mielenkiintoinen. Sikäläiset hirvikärpäset ovat erilaisia, lähinnä metsäskauriskärpäsiä.
Muualla maassa hirvikärpästen määrän vaihtelu riippuu muista tekijöistä, niitä on lueteltu yllä olevan linkin jutussa. Todettakoon, että hirvikärpäset eivät ole vähenemässä koko maassa. Alla pari uutista tämän vuoden hirvikärpästilanteesta:
Syksyllä lentäviä hirvikärpäsiä onkin juuri niillä alueilla, missä hirvikärpästen loisimat hirvet ovat liikkuneet edellissyksystä aina seuraavaan kevääseen asti, ja samalla tiputelleet hirvikärpäsen koteloita maastoon.
Runsaasta hirvikärpästen lentelystä voisi siis tunnistaa hirvien talvilaidunalueen, jos ei muuten paikallistuntemus riitä. Jutussa sanotaan että hirvikärpänen ei lisäänny kovin hyvin kauriissa, poikkeuksena metsäkauris Ruotsissa. Olisi siis mahdollista että se kehittyisi meilläkin kauriita suosivaan suuntaan Etelä-Suomessa.
Hirvikärpästen puuttuminen joiltakin alueilta saattaa johtua esimerkiksi siitä, että hirvet ovat karttaneet alueita, missä edellistalvena on liikkunut paljon suurpetoja kuten susia.
A.Jalkanen: ”Hirvikärpästen puuttuminen joiltakin alueilta saattaa johtua esimerkiksi siitä, että hirvet ovat karttaneet alueita, missä edellistalvena on liikkunut paljon suurpetoja kuten susia.”
Älä yritä aktiivisesti unohtaa sääsuhteitten merkitystä hirvikärpästen kotiloiden talvehtimisessa ja kuoriutumisessa kärpäsiksi.
Meidän alueella hirviä oli viime talvena mieluumminkin enemmän kuin ennen. Alueen vhp kanta ei ole vielä niin suuri että se selittäisi hirvikärpäskadon. Jäljelle jää vain kesän poikkeuksellinen kuivuus.
Tässä muutama vuosi sitten oli oikein sopivan lämmin ja kostea kesä täällä. Silloin oli hirvikärpäsiä aikaisin ja aivan tolkuttomia määriä. Ne olivat lisäksi kookkaita ja hyvin akressiivisia. Sinä vuonna hirvikärpäsaika oli vähän lyhyempi, ilmeisesti siitä syystä, että ne olivat kuoriutuneet suotuisten olosuhteitten takia hyvin lyhyen ajan sisällä kaikki.
Viime talvena ainakin Espoossa oli lunta kotiloiden suojaksi ylen määrin – miten Tanelin tanhuvilla? En tiedä miten kesän kuivuus vaikuttaa kuoriutuneiden kärpästen eloon. Ainakin punkit kaihtavat kuivuutta, eivät siis helteillä paljon liiku.
Vuosien välinen vaihtelu ei ehkä ole niin olennaista, vaan se miten kärpästen lisääntymisessä tarvittavan hirven kanta kehittyy. Siitä tuo ’unohdus’.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.