Muistan monta vuotta, että heinäkuussa on ollut ensimmäiset hirvikärpäset. Asiassa esiintyy pientä vaihtelua, maan lämpötila lie vaikuttaa asiaan, nyt kun ollut kuivaa ja kohtuu lämmintä.
Pohjoisen ilmasto lämpiää ja punkkien leviäminen pohjoisempia alueita kohti on koko pohjoisen pallonpuoliskon ongelma. Lumisen ajan lyhentyminen viikoilla on tasoittanut myyräsyklejä, myyrät kun pystyvät syvällä hangen sisällä piilottelemaan muita petoja paitsi lumikkoa, jotka voi paikallisesti vähentää myyräkantaa ja tasoittaa huippuja. Lumisen ajan pituus rytmittää koko pohjolan luontoa, nii saa vaa menee. Kesällä kukkien kukkimisen ajankohtaan ja luultavasti hirvikärpästen aikaisuuteen lämpösumma ja kasvukauden pituus. Varmaan moni on huomannu, että kukatkin ovat viimevuosina kukkineet aikaisemmin.
Lumikon roolia myyräsyklissä on tutkittu kymmeniä vuosia ja todettu että (jotain vaikutusta paikallisesti on) se on ehdottomasti myyräsykliä voimistava eikä tasoittava. Joidenkin arvioiden mukaan lumikon kannan nousu voi nimittäin vauhdittaa myyrän kannan romahtamista laskuvaiheessa.
WWF:n mielestä käärmeetkin vaikuttavat myyräpopulaatioihin mutta epäilen että käärmeitä ei ole tähän tehtävään tarpeeksi paljon kuten ei useimmiten lumikoitakaan. Myyräkannan vakauttamiseen kykenee vain peto, joka on isokokoinen ja joita on paikallisesti tarpeeksi paljon. Meillä tällaisia lajeja ovat kettu ja näätä. Ei yksin saalistamalla, mutta saalistuksen ja pelotteen yhteisvaikutuksella, joka tietenkin on myös pikkuruisella lumikolla käytössään. Meillä petoja on tarpeeksi erittäin harvoilla alueilla, lähinnä tällaisia ovat metsästyksestä vapaat suojelualueet ja muutamien valistuneiden metsänomistajien maat.
Sellaista suurpeto tiheyttä neliömetrillä ole missään, että sillä tarpeeksi suuri vaikutus myyräsykleihin. Kuten teidän citykani kannasta tappoi 90% virus ja citykani kanta kasvoi takaisin. Mikään muu kuin taudit ei romahduta myöskään myyräkantaa. Pihassa näin viimeksi ketun keväällä kun tuli jänisten perässä, jotka söi marjapuita. Kissat on muutamia kesällä syöny. Meillä ei ole yhtäkään luonnonsuojelualuetta, jossa susikanta olisi sellainen, että se pitäisi kettukanna luonnollisessa koossa.
En puhunut suurpedoista enkä petojen suhteista vaan pienpetojen ja kasvinsyöjien suhteista. Petojen väliset suhteet ovat jos mahdollista vielä monimutkaisemmat kuin petojen ja saaliiden suhteet, mutta veikkaan valistumattoman arvauksen, että niissä pelotevaikutus on jopa tärkeämpi kuin saalistusvaikutus. Joku on esittänyt että ilvesten suuri määrä aiheuttaisi ketuissa ahdistusta siinä määrin että myyrien olo kevenee, mutta en usko että ilves ehtii, sillä on iso reviiri.
Puhuit siitä, että kettukanta on pienempi kun ihminen metsästää sitä. Minä en pidä tätä merkittävänä eikä syy ole se, että ihminen on myös poistanu susia ja ilveksiä, jotka toisaalta parantaa kettujen oloja. Vaan niinkuin nähdään, että metsästyksellä ei voida pienentää supikantaa koska nämä ketut ja supit on ohjelmoitu hypernopeaan lisääntymiseen kun ekolokerossa avautuu paikka ja tärkeimpänä saaliseläinten lisääntyminen. Näitä eläimiä on siis lähellä maksimia aina. Ne ovat luotu nopeaan reaktioon.
Noni, tämä on erittäin hyvä huomio Anttonilta, että luonto aikaistuu. Täällä sisämaassa on myyrille aivan olennaista, että talvella on paksu hanki, jonka sisällä on 0 astetta, koska kylmyys tappaa ja heikentää immuunipuolustusta. Talvella sairastutaan jos kylmetytään. Myyrille siis on olennaista, että ne voi pysyä pehmeän ja paksun hangen sisällä mahdollisimman pitkään. Tälläisten hankiolosuhteiden muutoksiin voi kiinnittää huomiota rannikkoa pohjoisemmassa. Nämä yleistyvät vesisateet ohuelle hangelle ja pakkaset perään ei mahdollista enää optimiolosuhteita myyrille talvella, jolloin elimistö on kovimmallaan.
Niin eli pohjolan luonto on sellainen, että talvet ratkaisevat myyräkannan syklit, hangen paksuus eläimet, jotka selviävät ja pakkanen nitistää heikentyneet. Kesällä hankitaan ravinto, että selvitään talven yli. Pohjolan eläinten elämä keskittyy talvesta selviämiseen. Nyt talvien leudontuminen levittää punkkeja pohjoisemmaksi ja lopettaa myyräsyklit.
Ois siinä pihalla ollu vesimyyriäkin nurmikon kunnosta päätellen mutta ei ketut syö paksun hangen läpi myyriä. Tämä talvesta selviäivien myyrien on olennaisin asia eikä tämä pienpetohypoteesi millä ei ole mitään pohjaa. Tai hirvieläimillä syyllisinä punkkien leviämiseen pohjoiseen ja yleistymiseen entisellä pohjoisreunalla.
Punkeista pääsee ajan tasalle, kun lukee metsanomistaja.blogspot.com -päivityksiä. Olisi sinänsä mielenkiintoista kuulla, mikä AR:n mielestä levittää punkkeja niiden esiintymisalueen pohjoisreunalla? Eiväthän punkit synny ilmastonmuutoksesta. Muuttolinnut ja koirat siirtävät niitä, mutta ne eivät pysty ylläpitämään endeemistä epidemiaa. Ai niin ja se avohakkuu… niiden määrät eivät ole kasvaneet viime vuosina. Siis jos talvien leudontuminen heikentää myyrien selviytymistä, miksi sitten punkit leviävät siitä huolimatta kohti pohjoista?
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.