Keskustelut Metsänhoito Voimalinjojen aluset energiantuotantoon

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 37)
  • Voimalinjojen aluset energiantuotantoon

    <p>Kertokaapa viisaammat, miksi suurten sähkölinjojen alla olevia alueita ei hyödynnetä tehokkaammin energiapuun tuotannossa? Etenkin 400/110 kv-linjojen alla on runsaasti tilaa ja johdoissa korkeutta. Onko puunkorjuu näiden linjojen alla kerta kaikkiaan niin hengenvaarallista valokaaririskin takia, ettei siihen ole pienintäkään saumaa? Jos se johtuu pelkästään tarkoin arvioidusta turvallisuusnäkökulmasta, niin silloin asia on selvä. Olen kuitenkin nähnyt kaivurilla niitettävän näiden voimalinjojen alusia.</p><p>Monelle metsänomistajalle jää linjojen alle usein niin hyvää maata kasvun ja korjuun kannalta, että olisi taloudellisesti kannattavaa saada niitä hyödynnettyä, kun puut linjan alta joka tapauksessa kaadetaan. Nykyisin on kalustoa, esim. risupeto, jolla työn saa kustannustehokkaasti tehtyä ja puusta jäisi vielä hyvä tili.</p>

  • Nuakka

    Johtoalueelle tulevien luvanvaraisten aitojenkin korkeus on rajattu kahteen metriin, risukko raivataan myös pois maks. 2-3 metrisenä. Harusten, pylväiden ja maadoitusrakenteiden lähellä työskentelyssä on rajoitteita, ja johtokäytävää ei saa käyttää varastopaikkana. Aurinkopaneeleita alueelle sijoitettaessa kyseeseen tulisivat kytkentäasemien lähistöt, tai sitten pitäisi rakentaa lisää siirtolinjaa entisen rinnalle.  Voimajohtoon ei liitytäkään ihan mistä vain, tämä tuli katkerasti ilmi kun paikallinen tuulipuistosuunnitelma julkisti kymmenien kilometrien siirtolinjat entisten kahden linjan rinnalle.

    mehtäukko

    Paneelit saa unohtaa kättelyssä. Mutta muu mahdollisuus olisi punnittava aivan ”puhtaalta pöydältä”.

    suorittava porras

    Energiapuunkin voi unohtaa ellei kyseessä ole laakso kahden tolpan välillä. Linjanalusen kunnossapitoa ei voi myöskään jättää yksittäisten maanomistajien vastuulle. Se on tehtävä keskitetysti silloin ,kun on tarve.

    Paikkakuntaamme rasittaa valtava johtokatujen verkosto ,josta risukot raivataan paijon aikaisemmin ,kun sitä olisi vielä taloudellisesti järkevää kerätä energiapuuksi.  Paikallinen puuta käyttävä lämpölaitos olisi varmasti sen jo tehnyt, mikäli olisi nähnyt risujen keräilyssä mahdollisuuden .

    Johtokadut avataan viimeistään silloin ,kun vesakko on nelimetristä. Saanto jää onnettoman pieneksi ,vaikka ”tuottavia” neliöitä on paljon. 40-80 metrin johtokatuja lähtee paikkakunnalta  seitsemään eri suuntaan.

    Panu

    Minulla on pieni joulukuusiviljelmä voimalinjan alla mäen päällä ja sopimuksessa lukee puiden max pituus 5m. Linja meni silloin aika matalalla ja se rakennettiin sittemmin uusiksi ja menee nyt korkeammalla. Uskoisin, että ainakin joku 7m energiapuusto olisi mahdollinen. Onko se sitten kannattavaa korjata on toinen kysymys.

    Jotkut aurinkopaneelityypit kestävät hyvin osavarjostusta, se ongelma on kyllä ratkaistavissa.

     

    Visakallo

    Aurinkopaneeleita taitaa olla aika vaikeaa suojata korkealta johtimista ja pylväistä putoavilta jäämurikoilta. Se lienee suurin este voimalinjojen hyödyntämiseen paneelien sijoituspaikkana.

    Sellunpilaaja

    <p>Panu: Mitä sinulla tarkalleen ottaen lukee sopimuksessa? Tulisiko jonkin sortin sopimussakkoa, jos puut pääsevät venymään pidemmiksi? Täällä etelässä ainakin 7-metrisen taimikon korjuu giljotiinilla on todella kannattavaa, riippuen tietenkin kertymästä, ajomatkasta yms. Tuon kokoluokan puustoa kertyy esimerkiksi pellonreunoilta tai taimikkoa raivataan teollisuustontilta. Olen itse töissä metsäalalla, silmää räpäyttämättä voisin luvata pystyhintana tällä hetkellä 10 €/m3 (kiintomotti), jos kohteena olisi 6-7-metrinen ”vesakkoseinä” eikä ajomatka ole pitkä. Kaikille jäisi varmasti hyvä mieli. Kertyvä puusto on vielä todennäköisesti pääosin koivuvesakkoa, eli megawatteinakin maksettuna homma on kannattavaa. Lisäksi hintahuippua ei tuskin olla vielä edes nähty. Vaikka hinnat tulisivat useamman euron alas, jää korjuusta silti kaikille jaettavaa. Ja ennen kaikkea pohjan kasvupotentiaali tulisi hyödynnettyä energiantuotannossa.</p>

    Hemo

    <p>Se, että puustonkasvatusta on voimakkaasti rajoitettu kantaverkon voimalinjojen alla liittyy vahvasti turvallisuuteen sekä sähkövarmuuteen. Kantaverkon puuvarmuuteen käytetään vuosittain todennäköisesti aika läjä rahaa. Kumpi on sitten tärkeämpää, valtakunnan sähkövarmuus ja voimalinjojen turvallisuus vai mahdollisuus kasvattaa energiapuuta? Sitä voi jokainen miettiä.  </p>

    mehtäukko

    Kun energiatilanne (tuontihake,turve) sekä hiilensidonta uutena on muuttanut palettia niinkin paljon, ei johtokatujen vanhat käytänteet voi olla kiveen hakattuja. Se olisi oikopäätä kiellettynä hyvin lyhytnäköistä politiikkaa. Kantaverkon puuvarmuus hallittuna olisi suuri kustannussäästö ensin sille itselleen.

    Panu

    @P****nselaaja 🙂 Ei minulla mitään sopimussakkoja ole, varmaan raivaavat matalaksi jos päästän puut liian pitkiksi.

    Rane

    ”Aurinkopaneeleita taitaa olla aika vaikeaa suojata korkealta johtimista ja pylväistä putoavilta jäämurikoilta.”

    Tämä ei todennäköisesti ole ongelma koska näitä voimajohtoja menee moottoriteidenkin yli eikä putoavan jään aiheuttamista onnettomuuksista ole kuulunut.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 37)