Keskustelut Metsänhoito Voiko tukin määrän kasvu ylittää puuston vuotuisen kasvun?

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 55)
  • Voiko tukin määrän kasvu ylittää puuston vuotuisen kasvun?

    Viime vuosina kiinnostus metsänkasvatuksen antamaan tuottoon herännyt siinä määrin, että olen yrittänyt uteliaisuuttani arvioida yksittäisten kuvioiden ja tilojenkin antamaa sijoitetunpääoman antamaa tuottoa.
    Siinä yhteydessä olen olen ajatuksissani törmännyt kysymykseen, voiko tietyssä vaiheessa kiertoaikaa tukkia syntyä kuviolla enemmän kuin varsinaista kuutiokasvua?
    Kun ajattelee, että karkeasti ensimmäiset 100-150 m3 on pelkästään kuitupuuta, sen jälkeen hoidetussa tasarakenteisessa metsässä (varsinkin teillä, jotka omistatte eteläisessä Suomessa hyvillä maapohjilla olevia puustoja) kuidun osuus ei enää ainakaan merkittävästi lisäänny. Onko kiivaimman kasvun vaiheessa esim. 10vuoden jakso, jolloin uutta puuta syntyy hehtaarilla esim 7 m3 vuodessa, mutta kuitupuuta siirtyy tukkipuuksi esim 10m3/ha/v.
    Mikäli näin käy onko tällä merkitystä sen suhteen millaisia metsiä olisi kannattava hankkia, mitä toimenpiteitä ja milloin tulisi tehdä sekä miten tämmöinen metsä vertautuu vaihtoehtoiseen sijoitusmuotoon. Hurjia vuosituttoja ainakin teoriassa syntyisi. Vaiko onko koko ilmiötä olemassakaan?
    Tämmöisiä itse joskus mietiskellyt. Täällä kun on monella kokemusta ja näkemystä, niin löytyisiköhän pohdintoja asian tiimoilta. Kiitos jo ennalta.

  • Panu

    Mielestäni voi mutta en tiedä tapahtuuko näin. Asia voidaan huomioida metsän arvon laskennassa odotusarvokertoimella.

    Puun takaa

    Ihan mielenkiintoisia pohdintoja.
    Monelle etenkin uudemmalle metsänomistajalle aukeaisi metsänhoidon mielekkyys paljon helpommin, jos käytettävissä olisi suoraan euromääräiset kasvutuotot eri hoito- ja hakkuuvaihtoehtoja vertailtaessa.
    Puun eri hakkuutapojen kuutiohintojen päivittäminen olisi tietysti aina ennen laskentaa tehtävä todellisuutta vastaavaksi.
    Kyllähän hyvin hoidetussa, nuoressa ja tasalaatuisessa metsässä saadaan juuri parhaimman arvokasvun aikaan suuria euromääräisiä kasvulukuja, kun puun kuutiohinta nelinkertaistuu samalla kun motteja tulee 15-25 lisää hehtaarille kesässä.

    kuivakorpi

    Kuvitellaanpa että olisi tasakokoinen kuusikko jossa olisi 1000 runkoa hehtaarilla. Eräänä kesänä jokainen runko kasvaisi juuri siihen mittaan että tyveltä tulisi tuollainen normi minimi tukki 43 16. Tuollaisen tukin koko on suurinpiirtein 100-130 litraa. Yhdessä kesässä tulisi siis yhtäkkiä yli 100 mottia tukkia. Eli kymmenkertaisesti puuston kasvuun nähden. Jos tuon tukiksi siirtymän saisi vaikka viidelle vuodelle niin tukkikertymä olis näinä vuosina suurempi kuin kasvu. Mutta harvassapa näin tasakokoiset ja laatuiset kuviot ovat.

    Ammatti Raivooja

    Pienin normaali kuusitukki mitä oon tehny on 285 16 tietty prosentti ja oliko 360 se normi mitta. Tuli nyt vaan mieleen.

    metsänvartija

    Ei voi, tyhmä kysymys.

    Ei kai tukkimäärä voi kasvaa enemmän kuin mitä metsä kasvaa.

    kuivakorpi

    Tuolla Ammatti Raivoojan pienellä tukilla lienee tilavuutta karkeesti 50 litraa. Kuvitellussa tilanteessa 1000 rungolla tuokin tuottaisi 50 mottia tukkia yhdelle kasvukaudelle. 2000 rungolla tuplat. Itselle tuo 43 16 kuusitukille edustaa sellaista mittaa joka kelpaa lähes ostajalle kuin ostajalle. Normaalilla tarkoitin siis eri asiaa kuin pienintä mahdollista minimi mittaa.

    Puun takaa

    Metsänvartijalle sen verran, että kyllähän metsä parhaassa arvokasvuvaiheessaan voi tuottaa tukkia enemmän kuin mitä se samaan aikaan kasvaa kuutioita.
    Toisaalta asia on teoreettinen, sillä kyseinen tukkiaines ei oikein ole vielä siinä vaiheessa järkevästi hyödynnettävissä.

    Metät kunnossa!

    Minulla kun sattuu olemaan metät kunnossa tapahtuu juuri noin. Kysymys on kuitenkin siinä, millloin arvokasvun, kokonaiskasvun ja pääoman tuottoprosentin kulmakertoimet ovat siinä asennossa, että kuvio pitää hakata lattiaan?
    Käytännössä täällä etelässä se on 60 – 80 vuotta (oma käsitys ja toimintatapa ilman tieteellistä todistusaineistoa).

    Puun takaa

    Taloudellisesti sopiva kasvatusaika riippuu tietysti puulajista ja maapohjasta.
    Jos lähdetään siitä, että kukin puulaji on sille parhaiten soveltuvalla maapohjalla, etelässä koivulle riittää hyvin nykymenetelmin 30-40 vuotta, kuuselle 50-60 vuotta ja männylle 70 vuotta.
    Männynkin toki saa kasvamaan kuutioita kuusen tahtiin, mutta laadun kustannuksella.

    Anton Chigurh

    Rauduskoivu tuottaa kohtuullisen (vähintään 500€/vuosi) sadon kolmessakymmenessä (30) vuodessa hikevillä moreenimailla maan eteläpuoliskolla, jonka jälkeen kuusella menee päätehakkuukypsyyden saavuttamiseen enää 40 vuotta.

    Oikea puu oikeassa paikassa oikein hoidettuna tuottaa siinä vaiheessa, kun kuitu vaihtuu tukiksi, useana peräkkäisenä vuotena 2000€/ha.
    Sorkkaeläinlaidunnus ja myyräkannansäätelyjärjestelmän manipulointi estää tuollaisen kasvun, jolloin tuotto jää alle sadan (100) €/ha/vuosi.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 55)