Tilakauppa päästökauppa-arvolla edellyttäisi että meillä olisi metsälle päästökauppamarkkina. Erilaisia aloitteita siihen suuntaan on, samoin luontoarvokauppaan. Oikein toteutettuna saattaisi tuoda lisää varoja metsien suojeluun, jossa yhdistyy hiilivarastointi ja monimuotoisuus.

Sen sijaan hiilen sidonnan kauppaan sisältyy ongelmia kuten lisäisyys ja kaksoislaskenta. Jos minä myyn metsäni kasvun päästökauppamarkkinoille, sama määrä puuta hakataan jostain muualta kun teollisuus tarvitsee tietyn määrän puuta. Ilmaston kannalta tilanne ei parantunut.

Kaksoislaskenta tarkoitti ainakin yhteen aikaan sitä, että mille taholle puun kasvun hiilen sidonta laskettaisiin kuuluvaksi, valtiolle vai yksityisille. Ettei vahingossa molemmille.   Lisäisyysongelma on ratkaistu joillakin kompensaatiota myyvillä firmoilla siten, että lasketaan vain osa metsän tod. näk. lisäkasvusta esim. lannoituskohteilla ja niitä ei muuten lannoitettaisi ellei olisi tarvetta hiilen sidonnan  lisäämiselle.   Jos  mo on lannoittanut jo ennen tietyn määrän ha:ja, niin siitäkin riippuu, minkä verran voidaan hyväksyä uutta lannoitusalaa jolla sidottaisiin hiiltä puun lisäkasvuun.  Jotkut kompensaatiota myyvät firmat on sertioituja ja puun lisäkasvun toteutumista  kontrolloi jokin 3. ulkopuolinen taho.

En tiedä tarkemmin. Kaipa niille kuitenkin jokin aikaraja , esim. 50 v. kasvatusta on olemassa.   Lisää ne myydyt puutkin hiilivarastoja, kun tukkipuuta ensin kasvaa enemmän/ha,  ja sitten myös korjuun jälkeen rakennuspuuta jää entistä enemmän hiilivarastoksi.

Suojellun metsän hiilivaraston määrittäminenkin voi olla melko hankalaa, kun kasvu hiipuu ja puut lahoaa entistä enemmän joka vuosi.  Ei se lahopuun hiili mene kokonaan maaperän hiilivarastoon, vain osa. Juurikarikkeesta taitaa syntyä suurimmat hiilivarastot maaperään, ja se karikkeen kertyminen vähenee , kun /jos metsän kasvu hiipuu tai  lopettaa kokonaan kasvunsa.

Kiertoajan pidentäminen talousmetsissä esim 10-20 vuodella lisäisi keskimääräistä hiilivarastoa metsissä. Mutta ei nielua. Kumpi tärkeämpi ? Muistaakseni  jo Metla laski hinnan hiilen sidonnalle. Siinä verrattiin metsien hiilen sidontaa/varastoa muihin toimenpiteisiin (esim autoilun sähköistäminen).

Syksyllä kun katselin harvennettuja 03 männiköitä, kävi ajatus, myydä hiilen sidontaa, pienellä kuukkeloinnilla löysin firman ja soittelin perään, perushiilen sidonta menee ns. Valtion piikkiin, vain lannoitettu lisäys voidaan myydä, no kyselemään miten homma toimii jos lannoitan ensi kesänä, ei käynyt, lannoitus pitää ostaa heiltä, heidän määräämään hintaan, no, sitten kysymys kuului miten todetaan, tulevat mittaamaan ja jälkikäteen  tarkistavat että puut pystyssä, ei siinä mitään, kysyin että mitä maksavat? Kun myyvät oikeudet markkinoilla ja hoitavat paperit kuntoon? Jouduin kysymään uudestaan kun epäilin kuuloani, silloin oli hiilitonnin hinta 55€,tarjosivat 3,5€, ei tarvinnut jatkaa enempää , ilmoitin kohteliaasti harkitsevani asiaa…. Edelleen