Keskustelut Metsänomistus Voiko ihminen estää tulevan ympäristökatastrofin

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 23)
  • Voiko ihminen estää tulevan ympäristökatastrofin

    Tulevaisuuttamme uhkaa katastrofi, joka alkaa 5 000-10 000 vuoden päästä.Se tulee muovaamaan koko elinympäristömme aivan erilaiseksi kuin nykyinen. Merenpinnat putoavat 120 m nykyistä alemmas. Napaseudut tulevat peittimään 3 km jään alle. Puolet ranskasta itään jää jään alle. Tätä aikaa kestänee 100 000 vuotta.
    Kaiken takana kai on maan kallistuskulman vaihtelu 21-24,5 asteen välissä ja maan kiertoradan muutos. Napojen vaihtuminen toisiksi sekoittaa vielä asiaa. Jääkausi tulee haluamme tai emme.

    Onko ihmisellä mitään mahdollisuutta estää tulevaa.

  • pitkät neulaset

    Näillä sylttykympeillä ei kannata ajatella kuin tunti elämäänsä eteenpäin.

    jees h-valta

    Aika optimisti tuo suden jälkeinen. Että vielä muka ihmisiä tuota ihmettelemässä. Enpä usko.

    Puun takaa

    Ihminen on pirun sopeutuvainen, sitkeä ja neuvokas.
    Elää ja voi hyvin tälläkin hetkellä napasuduilta tropiikkiin, ja valtamerien pienilltä saarilta hiekka-aavikoille.
    Ihminen ei tarvitse sen kummempaa suojelua.
    Pärjää ihan hyvin muutenkin.

    Rane

    Luultavasti 5000 vuoden päästä ihminen on jo levittäytynyt muille planeetoille ja osaa jo säädellä planeettojen ilmastoa.Siis sillä edellytyksellä että laji on vielä olemassa.

    Polle-Olle

    Mä en kyllä ole niin optimistinen, että katastrofia tarvii odottaa 5000 v. Jo läntisen maailman jatkuvan talouskasvun hakeminen on vaikuttanut ympäristön tilaan. Nyt kiihkein talouskasvu on idässä, maissa jotka eivät pätkääkään välitä ympäristöasoista. Venäjä, Kiina ja Intia etunenässä. Afrikka ja Etelä-Amerikka tulevat perässä.
    Mua on muutenkin jo pitkään ihmetyttänyt tää jatkuvan talouskasvun vaatiminen. Aatelkaas ny, jo 60-luvulla ihmisten elämä oli Suomessakin aika mukavalla mallilla. Elämää todellisesti helpottavat asiat alkoi olla kaikkien ulottuvilla. Nykyään kasvua tehdään turhalla krääsällä ja mm. tekemällä esim. kodinkoneet lyhytikäisiksi.
    Kai ihminen vielä tämänkin vois pysäyttää, mutta taitaa ahneus viedä voiton. Ja onhan tuo ydinsodan riskikin taas noussut esiin. Liipasin näyttää olevan käsissä henkilöillä, joiden mielenterveys on vähintään kyseenalainen.
    Tulipas pitkä saarna. Aurinko paistaa, paras lähteä metsähommiin polttomoottorikäyttöisen Polleni kanssa.

    Suden jälki

    Maapalon jja auringon kannalta miljoona vuotta ei ole edes ajanjakso.
    Aurinko kai elää samaa elämäänsä kuin aina ennenkin.
    Vaikuttaako tähden imevät kappaleet maapalloon.
    Voisiko olla niin että aurinko kerää jotain kaukaisilta kiertorajoilta vaikka jonkun ison tuntemattoman esineen, joka tuo sen auringon aiheuttaman jääkauden.
    En tiedä, mutta joku aiheuttaa sen aina jääkauden, ja se ei ainakaan ole ihminen.

    MaalaisSeppo

    Ihmisen aihuttaman ympäristökatastrofin voi estää vain ihminen, mutta ei todennäköisesti sitä tee. Muita ympäristökatastrofeja ei ainakaan vielä pysty ihminen estämään.

    Ihminen todennäköisesti aiheuttaa seuraavan, laajamittaisen ympäristökatastrofin pohjattomassa ahneudessaan. Esim ennen sotia pysyi leivänsyrjässä, kun ajoi halkoja hevosella ronkkelikuorman asemalle veturien polttoaineeksi. Yhden kuorman vientiin ja paluuseen meni päivä.

    Nyt on rekalla vietävä lienee 100-kertainen määrä päivässä puuta, että pysyy leivän syrjässä kiinni. Leipä tietysti on nyt kaikkine tykötarpeineen leveämpi, mutta kuitenkin. Laittaa ajattelemaan.

    Puun takaa

    Olen aika optimistinen ihmisen selviytymiseen tulevaisuudessakin.
    Katastrofeja on ollut niin kauan kuin ihmisiäkin ja aina niistä jotenkin on selvitty. Aikaisemmin pelättyä väestöräjähdystäkään ei ole tulossa.
    Mitä noihin puukuormien suuruuteen tulee, on osasyynä nykyinen huoltosuhde.
    Ne jotka vielä ovat töissä, joutuvat nyt elättämään n. kaksinkertaisen porukan kuin silloin sodan jälkeen.

    MaalaisSeppo

    Ronkkelikuormaesimerkkini koski sotaa edeltävää aikaa. Sodan jälkeen oli paljon ankeammat ajat. Huoltosuhde tuskin oli suurten ikäluokkien synnyttyä 1950 -luvun alussa nykyistä parempi. Kyllä 40-luvun lopulla korttiannosten aikaan oli paljon nykyistä ankeampaa.

    Puun takaa

    Eipä näytä huoltosuhteen kehitys kovin valoisalta jatkossakaan.
    Ikärakenteen muutos näkyy väestöllisessä huoltosuhteessa: kun vuonna 2010 oli 61 huollettavaa eli alle 18-vuotiasta tai yli 64-vuotiasta sataa työikäistä kohden, niin vuoteen 2020 mennessä huollettavien määrä on noussut 75:een ja vuoteen 2030 mennessä jo 83:een.
    Työttömät eivät ole näissä luvuissa mukana.
    Kun he lasketaan mukaan, luvut rumentuvat entisestään.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 23)