Keskustelut Metsänhoito Voiko erirakenteinen metsätalous olla kannattavaa?

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 264)
  • Voiko erirakenteinen metsätalous olla kannattavaa?

    Voiko erirakenteinen metsätalous olla kannattavaa? Asiasta oli kokoontunut kuulemaan ja keskustelemaan noin 40 pääkaupinkiseudun metsänomistajaa joulun alla Helsingin pääkirjaston auditorioon PKMOn metsänomistajien iltaan.

    Alustajana oli yrittäjä Timo Kujala. Metsänhoidossa Kujala suosii erirakenteiseen metsänkasvatukseen erikoistuneita metsänhoitajia.

    Kujalan esityksen voi katsoa YouTubesta https://www.youtube.com/watch?v=jANZzYsdoYQ

  • metsänvartija

    Järvi-Suomessa metsän tuotto hyvillä mailla on 5 %. Sääntö 72 kertoo kuinka kauan kestää että puustopääoma tuplaantuu. (72/5=n.15 vuotta).

    Alkupääoma 30 v. viljelykuusikossa esim 150 m3/ha, 45 v 300/ha, 60 v 600 m3/ha.

    Kiitos MERA-kauden ja senkin jälkeisen metsänviljely toiminnan näitä kohteita löytyy. Niihin kannattaa sijoitta omaa ”pääomaa” eli tietotaitoa.

    Finanssi sijoitukset on jo eri asia. Pörssiosakkeissa osingot kannattaa sijoitta uudellen, se vaatii omaa toimintaa. Viljelykuusikossa (ja männikössäkin) ”osinko” sijoitetaan automaattisesti pääomaan. Esim 1000 euron sijoitus Sampoon vuonna 1989 olisi tuottanut tällä hetkellä 27000 euroa.

    Näin toimii korkoa korolle ja (horollekin).

    Puun takaa

    Olen MaalaisSepon kanssa samoilla linjoilla.
    Olen vakuuttunut, että tehometsätalous tulee vahvistumaan entisestään niiden metsänomistajien keskuudessa, joille kestävä talous yleensä merkitsee jotakin.
    Uudessa metsälaissa parasta on se, ettei enää voida asettaa eri puuntuotantotapoja suojelullisesti eri asemaan.
    Tehotuottajaa on kohdeltava samoin kuin kaikkia muitakin.
    Pidän todennäköisenä, että juuri näistä suojelunäkökohdista käydään ensimmäiset oikeustaistelut.
    Suojeluväki ei välttämättä ole valmistautunut tähän täysin uuteen tilanteeseen, jossa tehotuottaja ei enää olekaan lainsuojaton.

    Puun takaa

    A.Jalkaselle:
    Jatkuvavassa kasvatuksessa on tuotu esiin, ettei siinä ole uudistamiskuluja.
    Tasapuolisuuden nimissä pitää silloin uudistamiskulut tai niiden puute huomioida jaksollisessakin kasvatuksessa.
    Mikä tahansa tutkimus osoittautuu arvottomaksi, jos siinä ei olla ehdottoman rehellisiä.

    n-merkki

    Puun takaa:

    jos jaksollisessa käytetään luontaista uudistamista niin silloinhan ei taimista synny kustannuksia, mutta jos ollaan täysin rehellisiä niin silloinkin mahdolliset maanmuokkaus -, heinäys- ja raivauskustannukset pitää ottaa huomioon. Miten ne rahoitetaan on sitten eri juttu, tuli ne rahat sitten kannoista tai lottovoitosta, kuluja ne ovat silloinkin.

    Puun takaa

    Aivan samoin pitää ottaa kaikki jatkun kasvatuksenkin kulut tasapuolisesti huomioon.
    Sielläkin raivataan, heinätään ja istutetaan.

    reservuaari-indeksi

    Entäpä jälleenmyyntiarvon laskeminen noiden vaihtoehtojen välillä? Miten jk kohteet hinnoitellaan?

    Jos oletetaan että esim. taimikonhoitotyöt on tehty ajallaan, jaksollisessa kasvatuksessa on aika tarkasti ennustettavissa, missä kohtaa tulopuolta alkaa syntymään. Ja vaikkei hoitoja olisikaan tehty on helpohkoa laskea niistä aiheutuva kustannus tai oman työn määrä.

    Jos olisin ostamassa ”jatkuvan kasvun” palstaa en ainakaan minä osaisi arvottaa sitä euroihin läheskään varmalla tavalla. Tietenkin jos haluaa muuttaa sen tasarakenteiseksi niin mikäs siinä, puumäärä+pohjalle jotain.

    Olen edelleen sitä mieltä että jokainen saa tehdä miten parhaaksi katsoo. Joku ”kansakunnan etu” ei edellytä tänä päivänä mitään rajoituksia metsän hoidon, hoitotavan tai hoitamattomuuden suhteen.

    n-merkki

    ”Aivan samoin pitää ottaa kaikki jatkun kasvatuksenkin kulut tasapuolisesti huomioon.
    Sielläkin raivataan, heinätään ja istutetaan. ”

    Niinkuin milloin ?
    Tuommoinen toiminta on jatkuvassa kasvatuksessa poikkeuksellista.

    Puun takaa

    n-merkille:
    Jos jatkuvassa kasvatuksessa halutaan tuottaa puuta, jollaiseksi menetelmäksi sitä myös mainostetaan, hoitotöitä joutuu valitettavasti tekemään.
    Sen sijaan, jos puuntuotantotarkoitusta ei ole, ei nykylain mukaan metsälle tarvitse tehdä mitään.

    jees h-valta

    Kyllä on ollut raskas viikonloppu puuntakusella. Alkaa tulla sensorttista tekstiä jo pikkuhiljaa. Kyllä on aika kummaa jos joku alkaa aliskuusia oikein istuttamaan. Tai pienaukkoihinkaan. Kyllä kait jk puhtaimmillaan uudistaa juuri luontaisesti. Eihän sinne varjostukseen mitään mieltä ole yrittää jotain viljelymetsän tiheyttä yrittää kasvattaa. Kyllä täälläpäin suomea jokaisen kaatuneenkin aukkoon tulee uutta puustoa ja se vain sitten kasvatetaan. Todennäk. se on lehtipuuta ja ei silloin huono ollenkaan. Nyky myrskyt kyllä tekee riittävää valoaukkoa minkämoiseen metsään tahansa että uudistuu.

    Puun takaa

    Jesse ei taida muistaa, että minä olen yksi niistä tämän palstan harvalukuisista jatkuvakasvattajista. (Tosin entinen sellainen)
    En kiellä sinua tekemästä samoja virheitä kuin minä, mutta älä sitten ainakaan valita jälkeenpäin.

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 264)