› Keskustelut › Metsänhoito › Voiko erirakenteinen metsätalous olla kannattavaa?

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 264)
1 2 3 … 6 7 8 … 25 26 27

  • Voiko erirakenteinen metsätalous olla kannattavaa?

    Lähetetty: 8.1.2014, 08:32

    Voiko erirakenteinen metsätalous olla kannattavaa? Asiasta oli kokoontunut kuulemaan ja keskustelemaan noin 40 pääkaupinkiseudun metsänomistajaa joulun alla Helsingin pääkirjaston auditorioon PKMOn metsänomistajien iltaan.

    Alustajana oli yrittäjä Timo Kujala. Metsänhoidossa Kujala suosii erirakenteiseen metsänkasvatukseen erikoistuneita metsänhoitajia.

    Kujalan esityksen voi katsoa YouTubesta https://www.youtube.com/watch?v=jANZzYsdoYQ

    Tekijä
    EbroForester
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • raivuri 11.1.2014, 08:06

    ”Täälä on niitä jotka ”tietää” että se ja se metsä vuonna 25-33 oli harsintahakattu ja ei ole kasvanu sen jälkeen juur mitään, paljonko silloin oli aukkohakkuita ja istutettuja aloja pottitaimilla tai vaikka ihan kuokkaistutettuja paljasjuuritaimilla? Tästä voi jokainen päätellä että jokainen metsähehtaari on ollu aivan paskaa viime vuosien päätehakkuisiin saakka, vai paljonko silloin kasvatettiin jaksollisena, hä?”

    No esimerkiksi minä voin sanoa tietäväni. Asioista löytää tarkat muistiinpanot kantatilan osalta tuolta ajalta. Ehkä se mittaaminen ei täysin tarkkaa ole ollut, mutta suuruusluokka lienee kohdallaan. Ei ihmiset ennen tyhmiä olleet. Kaivoinpa nuo paperit esiin ja nopeasti vilkaistuna 30-luvulla keskimääräinen kasvu noin 4,5m3. Harsintahakkuut onneksi lopetettiin meillä -48. Sen jälkeen ne metsät on vähitellen uudistettu. Nyt vuotuinen keskikasvu 9m3. Siinä on itselleni aivan tarpeeksi todisteita. Haluanko palata viiteen mottiin? En.

    Puun takaa 11.1.2014, 08:12

    Metsänuudistamisen kustannusta ja sen korkovaikusta on tarkoitushakuisesti ylikorostettu.
    Jos puhutaan nykyajasta, metsän keinollinen uudistaminen on käytännössä useinmiten ilmaista, koska latvusmassasta ja kannoista tuli kauppatavaraa, ja niiden hinta on jatkuvasti kohonnut.
    Oman kirjanpitoni mukaan viimeisen kymmenen vuoden aikana uudistamisen nettokustannusta on syntynyt vain joillekin erityiskohteille, kuten visakoivikoille ja muille erikoispuille.
    Uudistamiskulujen ylikorostamista korkovaikutuksineen vain käytettiin hyväksi Kujalan ja kumppaneiden ajaessa metsälain muutosta ja käytännössä uudistamisvelvoitteen vesittämistä omiin liiketarkoituksiinsa.
    Häikäilemättäömät liikemiehet käyttivät jatkuvan kasvatuksen vapausteemaa yleisen mielipiteen harhauttamiseen.
    Samaan halpaan meni myös koko lainsäädäntökoneisto.

    hemputtaja 11.1.2014, 09:31

    Korkeina käyvät nuo jk:n laineet. Liekö syynä terävät aineet.

    Ärsytysmielessä toistelen ennen kirjoittamiani.

    En vastusta jatkuvaa kasvatusta, Tuotahan on vähiinsä tehty maailman sivu. Onnistunee täyspäisiltä. Vastustan perusteetonta, uskovaista jk-vouhotusta, mikä osoittaa, että asia ei ole hallussa.

    Menetelmä on ollut käytössä ja huonoksi havaittu. Tuomitsijat (taatusti ammattimiehiä ja eturivin tutkijoita) olivat tehneet parhaansa menetelmän hyväksi ja todenneet, että ei tule lasta eikä paskaa. Tämä tapahtui muistaakseni 1945.

    Metsien inventointi aloitettiin 1920-luvulla. Epäilen yhtenä syynä olleen verotuksen. Haluttiin selvitellä paljonko metsistä voidaan nyhtää.

    Inventointien vuoksi tiedetään tasan tarkkaan missä kunnossa metsät olivat 20-luvulla (jatkuva kasvatus) ja missä ovat nyt. Ja turha yrittää länkyttää, että silloin ei harrastettu jatkuvaa kasvatusta. Vielä tuolloin omistajatkin joskus pitivät metsää aika arvottomana, mutta silti myivät tukkia mielellään ja halusivat kasvun jatkuvan.

    Sitten pieni ohje kannattavalle jatkuvalle kasvatukselle.

    Ostetaan metsäpalstoja (mielellään halvalla). Tehdään hienoja ekologisia hakkuita tavoitteena jonkinlainen jatkuva kasvatus. Taimikon hoito, raivaukset, istutus ja muokkaus jätetään tekemättä.

    Näin menetellään kunnes jäljellä on enää muutama siemenpuu – joita ei kannata erikseen hakea – alle 10 senttistä riukua ja jonkinlaista taimikkoa.

    Myydään palsta pois (mielellään kalliilla). Jos on rikastuttu tarpeeksi, voi tietysti jonkun tyhjennetyn palstan lahjoittaa Linkolan metsäsäätiölle. Tiedä vaikka pääsisi lehtiin niin hienolla eleellä.

    Timppa 11.1.2014, 09:34

    Kannattaa muuten muistaa sekin ero entisiin harsintametsiin, että silloin toimittiin pokasahalla ja hevosella. Taimet ja juuret säilyivät paremmin.

    Muutama vuosi sitten uudistettiin aikanaan suojuspuuasentoon harvennettu männikkö. Taimia oli syntynyt ajouriin joltisestikin. Ei niitä kovin paljon jäänyt pystyyn hakkuun jälkeen. Kyllä se latvus moton kourassa on sellainen luuta, että taimien suunta muuttuu 90 astetta. Istutettiin sitten muokkaamattomaan maahan osin kuusen osin männyntaimia. Ne kasvavat kyllä hyvin.

    Meikäläisen tiedot sieltä vuodelta 1933 perustuvat kyllä kirjallisiin asiakirjoihin silloisen Metsälautakunnan metsänarvioinnista ja tukkipuiden luettelosta. Jos ei ole omia argumentteja, niin silloin kaiketi pitää yrittää vähätellä toisten tietoja.

    Anton Chigurh 11.1.2014, 09:55

    Pääsin rapia 10 vuotta sitten päätehakkauttamaan kuvion, josta oli 1940- luvulla hakattu luontaisesti syntyneen kuusentaimikon päältä sankka vanerikoivikko. Koivikko oli ollut niin sankka, että kuusentaimet olivat tuhoutuneet hakkuun yhteydessä (asian kertoi minulla koivut järvenjäälle hevosella ajanut mies). Alue oli jouduttu istuttamaan.
    Viereisen kuvion taimikko oli sitävastoin säästynyt (hivenen harvempi vanerikoivikko, tosin yhtä rehevä maaperä), päätehakkautin sen samaan aikaan.

    Istutustaimikko antoi yli 700 kiintokuutiometriä/ha.
    Luomu antoi 170 kiintokuutiometriä/ha.

    Dokumentit esittelin ensimmäisessä nimimerkkien tapaamisessa.

    A.Jalkanen 11.1.2014, 10:18

    Metsäekonomistia selvästi tarvittaisiin tähän keskuteluun – sellaista kuin Pöllö, joka on hiljentynyt kokonaan kun sai tahtonsa läpi eli metsälakiin haluamansa (jos oikein muistan) muutokset: uudistamisen ikä- ja järeysrajoista luovuttiin ja erirakenteiskasvatus sallittiin.

    Tuo Puun takaan soveltama ajatus että hakkuutähteistä saatu tulo sijoitetaan uudistamiseen ja se on siksi ilmaista, on kestämätön. Saatu tulo on samalla viivalla riippumatta mistä jakeesta se on saatu. Osa tulosta investoidaan takaisin metsätalouteen, joko lainsäädännön takia (uudistamisvelvoite) tai koska investointi on kannattava.

    Erirakenteisessa kasvatuksessa investoinnit ja osa tuhoriskeistä ovat pienempiä, samoin kasvu. Kysymys kuuluu, mikä on kasvatusmenetelmien ero kussakin olosuhteissa? Erittäin vaikeaa ennustaa. Kokemusten puutteessa joudutaan muutama vuosi toimimaan mututuntumalla.

    Pete 11.1.2014, 10:41

    Posti toi eilen ruotsalaisen Skogen lehden. Kouluruotsin ei ole kovin vahva, mutta ymmärsin, että yhdessä jutussa esiteltiin istutuskuusikkoa, joka 50v aikana on tuottanut parhaillaan koeruuduilla 1600mottia/ha ja heikoimmilla 1200. Kiertoajan keskikasvu siis 30-40 mottia. ”viralliset taulukkoarvot kyseisellä alueella Tukholman etelä-puolella antavat 10mottia/ha/a keskikasvuksi. Jutussa todettiin , että 2000mottia/ha/50v vois olla nykyisellä taimiiaineksella mahdollista.

    Pete 11.1.2014, 10:47

    Kun vertaillaan ammattitaidolla ja hyvin hoidettua erirakenteista kasvatusta (=onnistumisa), niin olisi kohtuullista myös viljelymetsätalouden osalta käyttää hyvin hoidettua verrokkia. Eli vaikkapa kuusen osalta 600mottia/50v, joka on täysin realistista.

    Anton Chigurh 11.1.2014, 11:09

    Olen päässyt päätehakkauttamaan koealan (ei mikään ruutu, vaan paljon isompi), joka antoi YLI 1300 kiintokuutiometriä kuusta/ha. Kasvatusaika rapia 50 vuotta. Harventamatta. Laadukkaampaa puuta en ole nähnyt.

    Tuoa metodia (valovuosia edellä metlan ja muiden pöhöttyneiden organisaatioiden vastaavista) olen edelleen kehittänyt. Ja käytän uudistamisissa.

    Pete 11.1.2014, 11:29

    Anton, voitko esittää kasvatusmallisi toimenpiteet lyhyesti vai onko se salaisuus. Taimimateriaali, muokkaustapa ja millä maapohjilla mallia toteutat on myös tarpeellinen tieto.

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 264)
1 2 3 … 6 7 8 … 25 26 27