› Keskustelut › Metsänhoito › Voiko erirakenteinen metsätalous olla kannattavaa?

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 264)
1 2 3 … 5 6 7 … 25 26 27

  • Voiko erirakenteinen metsätalous olla kannattavaa?

    Lähetetty: 8.1.2014, 08:32

    Voiko erirakenteinen metsätalous olla kannattavaa? Asiasta oli kokoontunut kuulemaan ja keskustelemaan noin 40 pääkaupinkiseudun metsänomistajaa joulun alla Helsingin pääkirjaston auditorioon PKMOn metsänomistajien iltaan.

    Alustajana oli yrittäjä Timo Kujala. Metsänhoidossa Kujala suosii erirakenteiseen metsänkasvatukseen erikoistuneita metsänhoitajia.

    Kujalan esityksen voi katsoa YouTubesta https://www.youtube.com/watch?v=jANZzYsdoYQ

    Tekijä
    EbroForester
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Leevi Sytky 10.1.2014, 22:00

    Humanistisesti ajattelevanakin olen huolissani ihmispopulaation suuresta määrästä.
    Intia, Kiina, Meksiko…jne. Kyllähän niiden ihmisten tulevaisuus näyttää aika huonolta.

    raivuri 10.1.2014, 22:03

    No näinhän se asia on! Ei sitä kukaan voi kiistää. Samantien voitkin perustaa sille kuuluvan ketjun sen sijaan että kuitenkin kohtuullisen hyvää ketjua sillä spämmäisit.

    sammeli 10.1.2014, 22:04

    Minulla kiinnitti huomion Kujalan esityksessä kohta jossa joku yleisöstä kysyi ”pitääkö jatkuvankasvatuksen metsät hakata aina talvi hakkuina”. Kujala ohitti kysymyksen hyvin keveästi eikä pitänyt asiaa ongelmana. Se ei ehkä ole suuri ongelma miehelle jolla on 2500 ha metsää ja tuollaisia 90-270 hehtaarin kerta leimikoita ja myy puuta taatusti vuosittain. Tottahan tuollaisille ottajia löytyy. Miten tavallisen isännän muutaman ha:n leimikot silloin tällöin. Nytkään ei saa aina ja kaikkialla talvileimikoille tarjouksia. Entä jatkossa kun kaikki pitäisi hakata vain talvella.
    Kujalankin toteama hinta leimikoillansa oli harvennuksen ja aukon puolivälistä. Eli talvileimikon ero kesään on noin 3 € ja harvennuksen ja aukon ero 4-6€ eli erotus kesä leimikkoon on 7-9€/m3. Käytännössä hakkuista saa siis hieman vähemmän kuin keskim. kesäharvennuksesta. Kelirikkoleimikon hinnoissa ero on vielä muutaman euron lisää. Kuitenkin pitää muistaa kuinka isoja leimikoita Kujala vuosittain myy. Mikäli kohde olisi kesällö aukoksi hakattava niin 300m3/ha leimikolla tulo olisi noin 2500€ suurempi kuin saman leimikon talvella tehtävässä jatk.kasv.hakkuulla. Korkohan se pitäisi tuolle erollekkin laskea.
    Toinen asia on, että Kujala lienee hakkaa nyt metsiä joiden puusto on aikaan saatu jaksollisen kasvatuksen menetelmillä ja siitä nuo hyvät vuosi tuototkin. Epäilen seuraavalla hakkuuu kierroksella tulojen oleellisesti putoavan.
    En silti olis menetelmää sopivilla kohteilla tyrmäämässä, mutta epäilen kelpoisuutta yleismenetelmänä.

    Portimo 10.1.2014, 22:05

    Hei.

    Kattoppas, kun Ruåttissa joku arvostettu proffa oli ottanut perusteltua kantaa:

    Ei tää jatkuva kasvatus taida niin huippuhommaa ollakaan. Lisäksi tulee riskit siitä, että myrsky kaataa tuulelle valmistautumattomat alustpuut.

    http://www.forest.fi/smyforest/forest.nsf/tiedotteetlookup/E08B8E8EC1EC10EFC225735300474668

    Halko 10.1.2014, 22:19

    Pystyn sangen helposti yhdistämään globaalin ongelman otsikon aiheeseen, ja sanaksi riittää TALOUSKASVU ja sen tavoittelu.

    Täysin mahdoton ajatus. (nyt kyllä rupeaa irtoamaan aiheesta, joten lopetan kommentoinnin)

    Tenu Karvonen 10.1.2014, 22:36

    Olenko ”raivuri” niin väittänyt? Moni muu vaan pystyy ihan tältä istumalta lyttäämään tämän jatkuvankasvatuksen! Aika vähä tässäki joukossa on niitä Highlandereita ja Joulupukkeja jotka elävät satoja vuosia ja tietysti faktaahan se on, tä?

    Tenu Karvonen 10.1.2014, 22:54

    Täälä on niitä jotka ”tietää” että se ja se metsä vuonna 25-33 oli harsintahakattu ja ei ole kasvanu sen jälkeen juur mitään, paljonko silloin oli aukkohakkuita ja istutettuja aloja pottitaimilla tai vaikka ihan kuokkaistutettuja paljasjuuritaimilla? Tästä voi jokainen päätellä että jokainen metsähehtaari on ollu aivan paskaa viime vuosien päätehakkuisiin saakka, vai paljonko silloin kasvatettiin jaksollisena, hä?

    metsänvartija 11.1.2014, 00:22

    2020-luvulla viljelymetsät suuremmassa mittakaavassa tulevat avohakkuun piiriin. Silloin huomataan mikä on tulos, 10-15 m3 kasvu/vuodessa hehtaarilta parhailla kuviolla.

    1970-luvun alussa viljelymetsiä oli Suomessa 1 843 000 ha, 1980-luvun alussa 2,87 milj. ha. 1960-luvulta (!) lähtien ajoittain viljelymäärä on ylittänyt 140.000 ha. Esim. vuonna 2005 145 000 ha.

    Männyn istuttaminen oli 1970-luvulla yleistä, esim. vuonna 1977 taimimateriaalista 80 % oli mäntyä, 16 % kuusta loppu 4 jotain muuta.

    Peltoja oli metsitetty vuoden 1977 loppuun mennessä 83000 ha, 80-luvulla jo yli 100.000 ha. Mäntyjä on istutettu peltoihinkin.

    Paljonko tuosta pinta-alasta on viljelyn osalta onnistunut ja paljonko metsänhoitotöitä on tehty on vaikea sanoa.

    Mutta joka tapauksessa onnistuneen metsänviljelyn ja hoidon tulokset tulevat olemaan hyviä.

    Näihin MERA-kauden aikaisiin taimikoihin metsänvartija tutustui opiskeluaikanaan kuin myös sama aikakautena avohakkuun jälkeen viljeltyihin metsiin.

    Eräänä mieleenpainuvana metsäretkeily päivänä tutustuin 1920/30-luvulla istutettuihin metsiköihin. Toimenpiteet ovat olleet; istutus-taimikonhoito-1.harvennus.Lukuja metsiköistä R-luku 1100, ikä 55 v, m3/ha 550 !!!

    Tuloksia siis tulossa.

    pihkaniska 11.1.2014, 06:55

    Metsänvartijan luvuista puuttuu sijoitetut tuotantopanokset ja niille laskettu korko.

    Tommoisia kasvulukemia löytyy myös luonnollisesti syntyneistä metsistä

    Caballista 11.1.2014, 08:06

    Hyvä esitys. Oman menetelmän muutamat hyvät puolet tuodaan esille ja toisten menetelmien pienet ongelmat poimitaan sopivasti alleviivattavaksi. Esitys ei sinänsä kertonyt mitään menetelmien välisistä kannattavuuseroista vaan oli Arvometsän myyntitilaisuus.

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 264)
1 2 3 … 5 6 7 … 25 26 27