Tottakai se kannattaa. Pitää vaan tietää mitä tekee missäkin, kaikkialla täydellinen jatkuva peitteisyys ei toimi.
Metsälaki ei muuten ole koskaan estänyt moista toimintaa, vanhan lain aikana piti vain olla lakirajoilla… Nyt esim suojuspuuhakkuut toimii paremmin, kun ei tarvi lain pelossa jättää sitä ”lakiraja ppa:aa”.

Nykyinen laki on mielestäni hyvä, katsotaan nyt sitten tulevaisuudessa sen mahdolliset lieveilmiöt.

Mielestäni jokainen metsänomistaja päättää itse miten metsiään hoitaa.

Timppa:
” Tarvitaan kansantalouden tulevaisuuden haasteita vastaan puskureita Hyvin kasvavat metsät ovat sitä. Ja tarvitaan tietysti niitä hiilinielujakin. ”

Meinaatko todella, että metsät ovat jotain ”kansantalouden puskureita”? Voitko jotenkin perustella että mitä puskureita ne metsät on. Ai siltä varalta että käyttöaste Suomessa nousee sataan prossaan ja ennennäkemätön vauraus ja sitä diipadaapaa? Menneisyys ei vaan ole tae tulevasta, juna taisi mennä jo.

Hiilinielun osalta taitaa saman homman hoitaa pöheikkö kuin pöheikkö. (lähde: mutu). Sen osalta lienee sama, miten pusikot kasvaa.

Totean, että hoidan metsiäni ”jaksollisesti”, muutamaa pientä epäonnistunutta kokeilua lukuunottamatta. Mutat silti, miksi rajoitukset

Se meni jotenkin tähän tapaan:

Jotka osaa, ne tekee mitä vaan. Jotka ei, ne ryhtyy opettamaan. Kuinka kauan ne mellastaa saavatkaan, pellossain?

Mistä Timppa löysit sen tieteellisen tutkimuksen että jaksollinenkasvatus on kannattavampaa ja jatkuva paskaa? Sullakaan ei ole satojenvuosien kokemusta kummastakaa muodosta. Kato vaan se Kujalan pätkä youtubelta ja pistä vaikka yhtähyvät perustelut jaksollisesta kasvatuksesta. Vieläkin peräänkuulutan että mistä moinen vastustus kun kukaan ei sinua pakota jatkuvaan kasvatuseen, vai onko kenties jotain kateutta tai vuosien turhasta työstä aiheutuvaa närästystä? Minun tulot ja menot ei parane kasvatti naapuri puunsa vaikka juuret ylöspäin, eikä vaivaa milläänlailla.

Olen kirjoittanut monta kertaa. Siis, jos hakataan yhtä paljon puuta kummallakin hakkuutavalla, niin jaksollisessa saan aukoista niin parempaa kantohintaa, että sillä erotuksella hoidan uudistuskulut ja perkaukset. Ratkaisevaa on siis miten metsä jatkuvasti kasvaa.

Tuntemissani metsissä oli vuonna 1933 puuta harsintojen jälkeen n. 50 m3/ha. Se oli lisääntynyt vuoteen 1967 mennessä n. 85 m3/ha:lla Aukoksi oli hakattu v. 1963-64 n. 5 % pinta-alasta. Muita merkittäviä hakkuita ei ollut pystytty tekemään. Kasvu 30 vuodessa keskimäärin enintään 2 m3/ha/v. Vuonna 1992, kun siis avohakkuita oli suoritettu n. 20 vuotta 3,4 m3/ha/v.

Nyt kasvu siis luokkaa 5,5 m3/ha/v. Nousee vielä tästäkin, kun viimeiset harsintametsät uudistetaan ja koko pinta-ala on jaksottaisessa käsittelyssä.

Minä en usko mihinkään puheisiin Ainoastaan luonnosta peräisin olevaan kovaan faktaan. Riittääkö tämä?