n-merkki, täytyy oikein maanitella että ottaisit kantaa. Onko mielestäsi oikein ja vertailukelpoista käyttää JK:n ja viljelyn vertailuun viljelyn osalta vanhoja kasvumalleja jos JK:n osalta käytetään vain ennakkoon karsittuja hyvin onnistuneita ja valmiiksi erirakenteisia verrokkeja?

Se on myönnetty yleisesti, että JK vaatii sekin ammattitaitoa ja oikea-aikaisia hakkuita. Aivan samoin viljely tuottaa parhaiten kun toimenpiteet ja materiaali on valittu ammattitaidolla ja oikea-aikaisesti. Onko sinun tiedossa, että taloudellista vertailua olisi tehty näistä lähtökohdista? Entäpä vertailu keskimääräisen JK:n ja onnistuneen viljelyn välillä?

Tornator on ehkä paras saatavilla oleva esimerkki yksityisestä, ammattitaitoisesta ja aktiivisesta tasaikäisestä metsätaloudessa. Sijoitetun pääoman tuotto 6.5-7%. Kujalan heittämä ”pari prosentttia” on melkoista vääristelyä, jos puhutaan aktiivisesta ja ammattitaitoisesta metsänhoidosta.

Vilkaisin nimimerkki ”n-merkki” ehdottamaa sivustoa. Näkyi olevan Pukkalan joku esitelmä.

Heti toisella sivulla koin valaistuksen. Alkajaisiksi siinä on jatkuvan kasvatuksen määritelmä ”Kaikki menetelmät, joissa ei ole avohakkuuta eikä viljelyä”.

Ettäs nyt sitten tiedätte ja nyt tiedän minäkin. Piip.

Seuraava askel lienee eripituiset ja -lajiset taimet. Istutetaan potti – puolen metrin taimia. Joka lajia, ja vot, kasvamassa on jk -metsä.

Turhahan näiden uskomusmetsän kasvattajien kanssa on jänkätä, vaikka ihan hyvää tietoa noista tavalliseen metsän kasvatuksen uskovilta kertyy.

Kun äly ei riitä uskomaan esim. että Tahvosen laskentamalli on laskentamalli – minkä hän itsekin kertoo – ja lähtöarvot määrittelevät tuloksen, on silloin turha odottaa mitään erityistä parannusta.

Tuli automaattisesti diskontattua ne noin 4000 hakkuutulot 20 vuoden välein kun nuo Kujalan esimerkki metsät olivat kuitenkin enempi pohjoisessa – eikä vertailu muutenkaan mielekäs jos istutuskuusikon tuotto merkittävästi alempi kuin 6%.
Vastaavasti 15 vuoden välein 4000 kuuden prosentin korolla antaa etelään nykyarvoksi 6775 euroa, joten tuota luokkaa pitäisi metsähehtaarin arvon olla, jotta tuo esitetty toimii. Vai onko tullut pahoja laskuvirheitä?

Riski jatkuvan kasvatuksen kokeiluun ei tuon arvoisella puustolla mikään suuri ole. Eikös se jää lähinnä ensimmäiseltä korjuulta saatavaan pienempään puun hintaan, joka noin 10 – 15%, eli 400 – 600 euroa per hehtaari sekä epäonnistuneessa tapauksessa kasvutappio ajalta ennen kuin päätyy avohakkaamaan alan. Suhteessa 2% kasvutappio istutuskuusikolle esim kymmenen vuoden ajalta ei kuitenkaan ole kuin vajaa 220 euroa ja viideltä vuodelta vain 104 eur (suhteutettu uudistuskustannukseen).

Tuollaisella noin 6000 eur/ha erirakenteisella puustolla voisin hyvinkin lähteä tavoittelemaan 4000 euron hakkuutuloja 15 – 20 vuoden syklissä, jos riski on 500 – 700 euroa.

Viidentoista tonnin lähtöpuustolla edellinen yhtälö onkin jo melko erilainen.

Niin, itseasiassahan kaistalehakkuu on ollut jk:ta jo kauan aikaa sitten?
Siinähän ne metsän taimettumiskohdat ovat vain kaikki kuvion toisessa reunassa rinnakkain…