› Keskustelut › Metsänhoito › Voiko erirakenteinen metsätalous olla kannattavaa?

Esillä 10 vastausta, 191 - 200 (kaikkiaan 264)
1 2 3 … 19 20 21 … 25 26 27

  • Voiko erirakenteinen metsätalous olla kannattavaa?

    Lähetetty: 8.1.2014, 08:32

    Voiko erirakenteinen metsätalous olla kannattavaa? Asiasta oli kokoontunut kuulemaan ja keskustelemaan noin 40 pääkaupinkiseudun metsänomistajaa joulun alla Helsingin pääkirjaston auditorioon PKMOn metsänomistajien iltaan.

    Alustajana oli yrittäjä Timo Kujala. Metsänhoidossa Kujala suosii erirakenteiseen metsänkasvatukseen erikoistuneita metsänhoitajia.

    Kujalan esityksen voi katsoa YouTubesta https://www.youtube.com/watch?v=jANZzYsdoYQ

    Tekijä
    EbroForester
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • n-merkki 13.1.2014, 16:10

    Timppa:

    Pukkalan ym. kirjassa::

    Analyysistä käy ilmi , että Ruotsin ja Norjan kokeissa huonotuottoisimmat koealat eivät edusta optimaalista jatkuvaa kasvatusta eikä koealoja näinollen voida käyttää jatkuvan kasvatuksen tuottavuuden ja kannattavuuden mittareina.

    Pete 13.1.2014, 16:15

    Viljelymetsien kasvumalleista esimerkkinä ote Valkosen paperista (Valkonen, S. 1997. Viljelykuusikoiden alkukehityksen malli. Metsätieteen aikakauskirja – Folia Forestalia 3/1997: 321–347)

    Sivu 342:
    ”Tutkimusaineiston taimikot olivat kasvaneet pituutta hieman nopeammin kuin viljelytaimikot keskimäärin. Kasvatuskelpoisten kuusen viljelytaimien keskipituus oli Räsäsen ym. (1985) iventoimissa eteläisimmän Suomen kuusen viljelytaimikoissa 15 vuoden iässä MT:llä 1,5 m ja OMT:llä 2,0 m. Tässä tutkimuksessa laadittujen mallien mukaan keskipituus on MT:llä 1,8 m ja OMT:llä 2,1 m. Useissa suppeammissa inventointitutkimuksissa keskipituus on vaihdellut laajasti 1–2 m välillä (Karjula ym. 1982).”

    Tästä näkee sokea reettakin, että todellisuus nykyisissä viljelykuusikoissa on täysin erilainen, mutta jos kyseisen paperin kaltaisia tuloksia on käytetty Tahvosen tutkimuksessa, niin aivan varmasti JK näyttäytyy erittäin houkuttelevana vaihtoehtona.

    Em. siis vain pienenä esimerkkinä.

    laurihääri 13.1.2014, 16:17

    Kyllä Kujala on nyt iskenyt kultasuoneen.

    Aukko- ja raivaussaha-allergia vaivaa monia ja yhä useampi metsänomistaja asuu kaukana tiluksistaan, eikä ymmärrä metsästä muuta kuin sen, ettei sieltä saa risuja katkaista.

    Tavallinen kaupunkilainen haluaa myös pitää metsänsä metsän näköisenä, selvitä hoitohommista helpolla, ajella palstalleen silloin tällöin citymaasturilla ja kävellä metsissään goretexeissä, mutta varoa hikoamasta. Siihen kuvioon tämä lupaus kerran 15 vuodessa ilman kuluja saatavasta tilistä sopii erinomaisesti.

    Ennen vanhaan metsänhoitajat hoitivat metsää ja olivat kiinnostuneita sen kasvukunnosta. Nyt ne ovat huolestuneita hiilitaseesta, valumista ja ötököitten hyvinvoinnista.

    Varmaan tämä metsähommakin äärevöityy: erikseen ovat nämä kiinnostuneet pikkutilalliset, erikseen ammattisijoittajat ja erikseen nämä vastoin tahtoaan metsänomistajaksi joutuneet, jotka eivät tiedä metsänhoidosta edes alkeita.

    Hyvä on, jos nyt näistä huolettomista, mutta ihan pikkusen huolestuneista edes osa herää ja aktivoituu tekemään metsiensä hyväksi jotain.

    Kirves on metsän lääke, sanoivat taivaanvanhat viisaat.

    Timppa 13.1.2014, 16:32

    N-merkille.
    Tietystikään eivät huonotuottoiset koealat sovi jk-kuvioon. Hyvähän on, että se on rehellisesti sanottu. Huomaatko jotain huvittavaa? Siellähän keskeytettiinkin joku koe, kun mitään ei tapahtunut.

    Kyllä tosiaan ihmeellistä, että näin selvistä asioista tarvitsee jankata.

    n-merkki 13.1.2014, 16:37

    Timppa:

    Kun katsot näköjään maailmaa putken läpi niin suurin osa jää näkemättä.

    Timppa 13.1.2014, 16:45

    Niin sitä käy hyvä n-merkki.

    A.Jalkanen 13.1.2014, 17:13

    Tämä on hyvin täällä tiedostettu: mallien ennusteet ovat juuri niin hyviä kuin niihin syötetyt lähtötiedotkin. Puutteistaan huolimatta Hyytiäisen ja Tahvosen sekä toisaalta Pukkalan ym. laskelmat ovat parhaat tällä hetkellä käytössä olevat.

    Tutkimuksen ja käytännön kokemusten karttuessa kuva tarkentuu. Sitä odotellessa joudutaan toimimaan vähän aikaa mututuntumalla. Jos kuitenkin nyt omistaa metsää, jossa on valmiiksi erirakenteisuutta, voi parikin yläharvennuskertaa sujua aivan hyvin ja taloudellisesti. Sekametsärakennetta määrätietoisesti ylläpitämällä voi saada rehevämmille maille kuusialikasvosta, ja karummille maille männyn alikasvosta, josta hommaa on mahdollista jatkaa. Jos näin ei käy, aina voi tehdä avohakkuun ja viljellä.

    Puun takaa 13.1.2014, 17:37

    Jos täällä jollakulla putkinäkö on, se on totisesti n-merkillä!

    Metsänhoidossa tärkein perustyökalu on biologian ja historian tuntemus.
    Loput tulevat kokemusten kautta.

    Timppa 13.1.2014, 17:42

    Sahalan kartanon mailla ( n. 1000 ha) Rautalammella kasvu on kotisivujen mukaan nyt n. 7 m3/ha/v. Tavoitteena samojen sivujen mukaan n. 10 m3/ha/v. Kyllä noihin tietoihin perustuen luulisi voivan valita.

    Sitten vielä tuo aluskasvuskuusentaimien lahottajasieniriski, mistä täälläkin on keskusteltu. Sekin pyrkii jk:n kannattajilta unohtumaan.

    n-merkki 13.1.2014, 19:05

    Puun takaa :

    ”Jos täällä jollakulla putkinäkö on, se on totisesti n-merkillä!”

    Tällä periaatteella sinullakin on putkinäkö, vain peräpäästä …

Esillä 10 vastausta, 191 - 200 (kaikkiaan 264)
1 2 3 … 19 20 21 … 25 26 27