› Keskustelut › Metsänhoito › Voiko erirakenteinen metsätalous olla kannattavaa?

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 264)
1 2 3 … 25 26 27

  • Voiko erirakenteinen metsätalous olla kannattavaa?

    Lähetetty: 8.1.2014, 08:32

    Voiko erirakenteinen metsätalous olla kannattavaa? Asiasta oli kokoontunut kuulemaan ja keskustelemaan noin 40 pääkaupinkiseudun metsänomistajaa joulun alla Helsingin pääkirjaston auditorioon PKMOn metsänomistajien iltaan.

    Alustajana oli yrittäjä Timo Kujala. Metsänhoidossa Kujala suosii erirakenteiseen metsänkasvatukseen erikoistuneita metsänhoitajia.

    Kujalan esityksen voi katsoa YouTubesta https://www.youtube.com/watch?v=jANZzYsdoYQ

    Tekijä
    EbroForester
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • jees h-valta 9.1.2014, 09:27

    En ole omista mitään väittänytkään toisin kuin sinä Timppa.

    metsänvartija 9.1.2014, 13:52

    Metsänvartija on käynyt metsikössä joka oli harsintaharvennettu v. 1925. Siitä asti metsä on saanut vain kasvaa ja tulokset ovat huonot.

    Jäljelle jäänyt metsä ei ollut toipunut 70;ssä vuodessakaan.

    Metsästä oli otettu talopuut, suomännikkö ei rehevä.

    Joten ei harsintaharvennukselle eli jatkuvalle kasvatukselle löydy perusteita.

    Kaataja 9.1.2014, 15:30

    Jos metsänkasvatus on vapaata toimitaa, niin mihin tarvitaan vielä metsänkäyttöilmoitusta, vai tarvitaanko sitä enää?

    No ehkä päätehakkuussa, että voidaan seurata metsänkasvatuksen jatkoa, mutta tarvitaanko vielä kasvatushakkuissa?

    laurihääri 9.1.2014, 17:58

    Kannattaa katsoa tuo Kujalan esitys.

    Metsätalouden painopiste taitaa olla siirtymässä isäntälinjalta bisnespuolelle,

    Mielenkiintoista!

    Puun takaa 9.1.2014, 19:11

    Metsänkäyttöilmoitus on alunperinkin otettu käyttöön, jotta mahdolliset suojelukohteet välttyisivät hakkuilta.
    Vaikka itse metsänkäsittely on nyt vapaampaa, hakkuun esteitä tulee käytännössä enemmän kuin ennen.
    Myös EU-valvonta on vähitellen tulossa suomalaismetsiin.
    Veikkaan, että jo muutaman vuoden kuluttua tälläkin palstalla haikaillaan ”vanhojen hyvien aikojen” perään.

    raivuri 9.1.2014, 19:25

    Suuressa mittakaavassa ei itselle sovi, koska metsästä on saatava oikeasti tuloa.

    Onko kellekään vielä hakattu näillä ohjeilla? Sopisiko mökkialueelle vaihtoehdoksi aukolle? Neljän mökin vieressä ja väleissä 90 vuotias kuusikko, jota pitäisi jotenkin uudistaa. Aukkoa en haluaisi, koska vuokralaiset on kehunut ympäristöä eikä se siihen muutenkaan rantamäelle sovi.

    suorittava porras 9.1.2014, 20:36

    Jos ”raivuri” aikoo jatkuvan kasvatuksen vyöhykettä mökkialueelle , kannattaa mökkien ympärille hakata 25 metrin puuton vyöhyke . On nimittäin sata varma , että voimakkaan harvennuksen jälkeen ensimmäisellä kovemmalla tuulella voi mökkeihin ilmaantua kosmeettisia muodonmuutoksia kuusenroikaleiden kaatuillessa niiden päälle. …ja tämän jälkeen vesi tulee sisälle muutenkin , kun vesijohtoa pitkin tai kantamalla. 🙂

    nimim. Einon jälkiä korjannut..

    raivuri 9.1.2014, 21:29

    Kiitos suorittava vinkistä! Kahdella onkin jo semmonen reikä isossa metsässä, ehkä 40 metriä halkasijalla. Pysyyköhän jatkuvan kasvatuksen vyöhyke muutenkaan pystyssä järven rannalla? Tuuli osuisi lähinnä lännen ja luoteen väliltä.

    Puun takaa 9.1.2014, 21:53

    ms200 on täysin oikeassa Kujalan todellisten tarkoitusperien suhteen.
    Lainsäätäjät menivät hyvin viritettyyn halpaan.
    Seuraukset näemme myöhemmin, mutta tilanteen korjaaminen onkin silloin jo paljon vaikeampaa.

    Timppa 10.1.2014, 08:33

    Onhan siinä mökkiympäristön uudistamisessa myös tietysti tuo taimettumiskysymys. Metsä pitäisi harventaa suojuspuuasentoon siis n. 200 runkoa/ha. Taimettumisennustetta voi arvailla katselemalla miten luonnontaimia on tähän mennessä syntynyt. Harkitsin joskus tosi kivisen entisen harsintametsän uudistamista suojuspuuasennon kautta, siis käytännössä poistaen lehtipuut. Kuusentaimia oli niin vähän ettei hanke innostanut. Taimia saattaisi joskus syntyä kosteahkoon pohjoisrinteeseen tarpeeksi. Ei siis tuuliseen länsirinteeseen.

    Jos taimiakin tulisi, niin sitten seuraava uhka on laho. Näillä palstoilla on käsitelty sitä, että tällaiset aluskasvustaimet ovat erittäin herkkiä saamaan sienitartunta olemassa olevista puista.

    Siis todennäköiset edessä olisi tuulenkaatoja, auringon polttamia ja siksi kuolevia puita. Pintakasvullisuuskin useimmiten heinää, saniaista, vatukkoa tai puskia. Ei ainakaan terveitä kuusentaimia.

    Mikä estäisi tuossa paikassa uudistamisen koivulle? Kaunis katsella, kasvaa nopeasti ja siitä saa saunavastat.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 264)
1 2 3 … 25 26 27