› Keskustelut › Metsänhoito › Voiko erirakenteinen metsätalous olla kannattavaa?

Esillä 10 vastausta, 181 - 190 (kaikkiaan 264)
1 2 3 … 18 19 20 … 25 26 27

  • Voiko erirakenteinen metsätalous olla kannattavaa?

    Lähetetty: 8.1.2014, 08:32

    Voiko erirakenteinen metsätalous olla kannattavaa? Asiasta oli kokoontunut kuulemaan ja keskustelemaan noin 40 pääkaupinkiseudun metsänomistajaa joulun alla Helsingin pääkirjaston auditorioon PKMOn metsänomistajien iltaan.

    Alustajana oli yrittäjä Timo Kujala. Metsänhoidossa Kujala suosii erirakenteiseen metsänkasvatukseen erikoistuneita metsänhoitajia.

    Kujalan esityksen voi katsoa YouTubesta https://www.youtube.com/watch?v=jANZzYsdoYQ

    Tekijä
    EbroForester
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Pienmetsatilallinen 13.1.2014, 12:51

    Pari viitettä kannattavuudesta on Sauli Valkosen esityksen koosteen sivulla kolme:
    http://www.mmm.fi/attachments/metsat/newfolder_145/5tzH7iPVI/Valkonen_Sauli.pdf

    Timppa 13.1.2014, 13:03

    Noihin AJ:n kasvulukuihin vähän kommenttia. Meillä 0-50 vuotiaat metsät kasvavat keskimäärin 6,8 m3/ha/v. Maapohja: kuiva kangas 8%, kuivahko kangas 45 %, tuore kangas 39 % ja lehtomainen 8 %. Näillä pohjilla päästänee kasvuun n. 7 m3/ha/v, kun jaksollista on harjoitettu vielä parikymmentä vuotta.

    Metsäsuunnitelman mukaan kasvu oli vuonna 1992 3,4 m3/ha/v.

    n-merkki 13.1.2014, 15:19

    Timppa:

    VMI =
    Valtakunnan metsien inventointi on metsien ja metsävarojen seurantajärjestelmä, joka tuottaa tietoa alueittaisista ja koko maan

    metsävaroista – puuston määrästä, kasvusta ja laadusta,
    maankäytöstä ja metsien omistussuhteista,
    metsien terveydentilasta,
    metsien monimuotoisuudesta ja
    metsien hiilivaroista ja niiden muutoksista.

    Suomen metsien inventoinnit muodostavat ainutlaatuisen aikasarjan metsien kehityksestä: ensimmäinen valtakunnan metsien inventointi tehtiin jo 1920-luvulla (VMI1 1921–1924). Tämä inventointi oli ensimmäisiä tilastolliseen otantaan pohjautuvia inventointeja maailmassa. Tästä lähtien inventoinnit ovat toistuneet säännöllisin, noin 5–10 vuoden välein. Uusimmat metsävaratilastot perustuvat 11. VMI:hin, jonka maastotyöt tehdään vuosina 2009–2013.

    VMI:n tuottamat metsävaratiedot perustuvat monipuolisiin maastomittauksiin. Ensimmäisissä inventoinneissa käytettiin linja-arviointia mutta myöhemmissä inventoinneissa siirryttiin systemaattiseen koealaotantaan. Mittaukset tehdään ryppäinä sijaitsevilla maastokoealoilla, ja koealarypäistä muodostuva säännöllinen verkko kattaa koko Suomen

    n-merkki 13.1.2014, 15:27

    Timppa:

    Voisitko yksilöidä mainitsemasi ruotsalaiset ja norjalaiset tutkimukset niin olisi mahdollista vastata heittoosi ?

    K.Moilanen 13.1.2014, 15:31

    Eikös tuosta esityksen n. 4000 eur per hehtaari 20 vuoden välein saada metsähehtaarin nykyarvoksi esitetyllä 6% tuotolla noin 5800 euroa, eli nyt 4000 eur, +20v 1247 eur, +40v 389 eur, +60v 121 eur ja +80v 38 eur.

    Jos avohakkuulla lähtisi heti vaikkapa 8000 eur ja siitä vähentää 1000 euroa uudistuksiin niin silloin kaikki mitä taimikosta jatkossa saa on vain extraa kun on jo lähtiessä reilu tonni etumatkaa tuohon jv-kuvioon.

    MaalaisSeppo 13.1.2014, 15:39

    Olen vahvasti sitä mieltä, että jaksollinen kasvatus hakkaa mennen tullen jatkuvan kasvatuksen suurimmassa osassa metsiä. Sen osoittaminen tieteellisesti pätevästi voi viedä noin 200 vuotta. Siihen asti on kyllä toimittava maalaisjärjen ja harsintametsätaloudesta saatujen huonojen kokemusten varassa.

    Voi olla, että jatkuvan kasvatuksen lanseeraminen on vain ollut joidenkin metsätutkijoiden juoni saada käyntiin tutkimusaihe, joka on erittäin pitkäaikainen ja sopii nykyiseen tehottomuutta palvovaan ”luomu”-ajatteluun. Näin ko. tutkijapiirit ovat varmistaneet rahoituksensa pitkälle tulevaisuuteen. Lopputulemana on todennäköisesti, että jatkuva kasvatus ei kannata juuri missään, mutta ko. tiedon kaivaminen esiin on työllistänyt suuren joukon tutkijoita, jotka ovat samalla saaneet julkisuutta mm. politiikkaan siirtymistä varten.

    n-merkki 13.1.2014, 15:54

    H. Moilanen lukee kuin piru raamattua :

    ”Eikös tuosta esityksen n. 4000 eur per hehtaari 20 vuoden välein saada metsähehtaarin nykyarvoksi esitetyllä 6% tuotolla noin 5800 euroa, eli nyt 4000 eur, +20v 1247 eur, +40v 389 eur, +60v 121 eur ja +80v 38 eur.”

    JK mallissa todellisuus menee toisin – 4000,-/ha +6%/v x 60v 1247,- +6%x 40v jne

    n-merkki 13.1.2014, 15:56

    MaalaisSieppo:

    taidat olla hupi linjalla – jos ei olisi jos niin lehmäkin lentäisi …

    Timppa 13.1.2014, 15:56

    N-merkille.
    Se ei ole heitto. Taitaa olla pari kolme vuotta, kun asiasta käytiin keskustelua myös näillä palstoilla. Itse olin kuulemassa Sauli Valkosen esitystä Helsingin yliopistolla asiasta. Varmasti löydät, jos haet. Itse en muista tekijöitä.

    Pete 13.1.2014, 16:08

    n-merkki, kuten jo totesin, niin keskustelua ei käydä siitä onko Tahvosen laskelmat oikein vaan siitä minkälaista dataa niihin on syötetty. Tiedätkö sinä minkälaista se data jk:n osalta on? Kuinka moneen koe-alaan se perustuu? Entä vertailu viljelymetsiin, mitä kasvumalleja on käytetty?

    Näihin laskelmiin kuitenkin keskustelussa paljon vedotaan ja sitäkin on hehkutettu, että paperi on julkaistu arvostetuissa ulkomaalaisissa julkaisuissa. Ymmärtääkseni julkaisut eivät ole arvioineet sisään syötettyä dataa vaan pelksätään Tahvosen laskentamalleja.

    JK näyttäytyy täysin ylivoimaisena jos oletuksena on, että metsä uudistuu luontaisesti ja tuottaa jatkuvasti arvokasta tukkipuiuta ilman investointeja. Tämä on täysin selvää. Voisimme keskittyä enemmän siihen millaisia kasvumalleja on käytetty ja miten vertailun tulokset muuttuvat jos uudistuminen ei jatku tai jatkuu puutteellisesti ja toisaalta viljelymetsätalouden tuotos on ratkaisevasti parempi kuin käytössä olevat kasvumallit ennustavat.

Esillä 10 vastausta, 181 - 190 (kaikkiaan 264)
1 2 3 … 18 19 20 … 25 26 27