› Keskustelut › Metsänhoito › Voiko erirakenteinen metsätalous olla kannattavaa?

Esillä 10 vastausta, 171 - 180 (kaikkiaan 264)
1 2 3 … 17 18 19 … 25 26 27

  • Voiko erirakenteinen metsätalous olla kannattavaa?

    Lähetetty: 8.1.2014, 08:32

    Voiko erirakenteinen metsätalous olla kannattavaa? Asiasta oli kokoontunut kuulemaan ja keskustelemaan noin 40 pääkaupinkiseudun metsänomistajaa joulun alla Helsingin pääkirjaston auditorioon PKMOn metsänomistajien iltaan.

    Alustajana oli yrittäjä Timo Kujala. Metsänhoidossa Kujala suosii erirakenteiseen metsänkasvatukseen erikoistuneita metsänhoitajia.

    Kujalan esityksen voi katsoa YouTubesta https://www.youtube.com/watch?v=jANZzYsdoYQ

    Tekijä
    EbroForester
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Metsäkupsa 13.1.2014, 06:56

    Nm.taneli ja laurihääri kommentit tuossa edellä ,hyvä yhteenveto Kujalan lanseeraamaan ”uuteen” metsänkäsittely oppiin/uskoon.Puuntakainen taasen tuo esiin hyvin suuren johtajan kaipuun,jollaista osa aina kaipaa.Kujala on iso metsänomistaja,mutta ajallisesti vasta alkaja,joten tulevaisuus tulee näyttämään hänen visionsa hyvyyden.

    A.Jalkanen 13.1.2014, 09:53

    Yritin hakea talouskysymykseen vastausta erirakenteisen mallin opaskirjoista, heikolla menestyksellä. Valkosen kirja ei ota (ehkä viisaasti) kysymykseen oikeastaan lainkaan kantaa. Pukkalan ym. opas ottaa vahvasti kantaa, mutta vertailee optimaalista erirakenteiskasvatusta perinteiseen metsätalouteen, ja väittää erirakenteisen mallin nettotulojen nykyarvon olevan aina positiivinen (kuva 4.2, s. 125), jos hakkuissa saadaan tuloa. Luulisi nykyarvon kuitenkin riippuvan aina siitä, minkä verran tuloja tulee: jos niitä on vähän, maan tuottoarvo menee negatiiviseksi (kannattaa mieluummin myydä maapohja pois), eikö niin?

    Tarvittaisiin vertailu, jossa molempien menetelmien tuotoslukuina käytettäisiin parhaita menetelmiä (best available practise), koska erityisesti parhailla metsätyypeillä jalostetusta siemenestä kasvatetuilla taimilla viljeltyjen kuusikoiden tuotosmallien kasvut eivät pysy toteutuneiden tuotosten perässä.

    Jos tuotosluvut ja kustannukset ovat kohdallaan, menetelmiä voidaan verrata laskelmilla, vaikka havaintoja ei olekaan sadalta vuodelta.

    laurihääri 13.1.2014, 10:11

    Nyt puhuu A Jalkanen asiaa.

    Kyllä OMT kuusikoissa pääsee täällä itäisessä Suomessakin jalostetuilla taimilla ja hyvissä olosuhteissa ja hyvällä hoidolla 50 v kiertoaikaan ja viimeisenä parina kymmenenä vuotena 20 kiinnon vuosikasvuun ja ihan huimiin tuottoihin.

    Eihän tällaisia lukuja ole iletty julkisuudessa esitellä, kun on vielä se pinta-alaverotuksen aikainen metsänkasvun vähättely voimassa.

    Keskiarvot johtavat harhaan, kun niissä on mukana kaikkien ynnyköitten epäonnistumiset ja tupeksimiset.

    Ja tilanne on taas ihan erilainen, kun maapohja vähänkään huononee, mennään soille, korkeille vaaroille ja muille vaikeille alueille.

    Mutta ootellaan. On tässä professoreilla pohtimista ja meillä pikkuvikisijöillä kiva luu kaluttavana ja toinen toisemme haukuttavana.

    n-merkki 13.1.2014, 10:48

    A. Jalkanen:

    Pukkala ei nähdäkseni vertaa optimaalista erirakenteista metsää keskiarvo tasaikäiseen vaan kysymyksessä on hakkuun ajankohdan ja hakattavien puiden kokoon optimointi .

    Timppa 13.1.2014, 11:08

    Epäilemättä Kujala tuon voi optimoida. Mitenkähän on sen uuden puusukupolven syntymisen optimointi.

    Hemputtaja tuolla jossain aiemmin sanoikin, että ainoa mahdollisuus Kujalan tyyliin on menestyä, jos onnistuu ostamaan metsäisiä tiloja halvalla ja myymään parturoidut tilat kalliilla. Miten se sitten onnistuu, kun niillä ostotiloilla pyrkii olemaan kova hinta, huono puusto ja paljon hoitorästejä. Mutta sehän on Kujalan murhe eikä meidän.

    n-merkki 13.1.2014, 11:27

    Timppa :
    Alikasvoksen määrän analyysi kahdeksannen VMI:n pysyvillä koealoilla.
    Mänty, kuusi ja koivu , mukaanluettuna myös alle 1,3 m puut, vain 10% määrä on ollut alle 500 kpl/ha. Kolmanneksella yli 5000 kpl/ha.

    Timppa 13.1.2014, 11:53

    Varmasti aluskasvustoa on. Eihän metsiä olisi muuten syntynyt. Kyse on tietenkin siitä, että millaista? Toinen sitten se, miten se on jakaantunut. Ja kolmas miten se kasvaa verrattuna aukkojen taimiin.

    n-merkki 13.1.2014, 12:07

    Timppa:

    Jos katsot esim. Vessarin ja Honkamäen koealoilta mitattua tuotosta m3/ha jatkuva kasvatus verrattuna tasaikäiskasvatukseen niin ovat suurinpiirtein samat.
    Ero on siinä kuinka paljon kuluja on syntynyt eri kasvatusmenetelmissä.

    A.Jalkanen 13.1.2014, 12:15

    Uuden metsälain soveltaminen käytäntöön pakottaa metsänomistajakunnan terävöittämään taloudellista ajattelua. Jo tämä yksin on suuri muutos ja hyvään suuntaan.

    Jos ajatellaan metsänomistajan investointipäätöksen tekoa, laskelmia olisi hyvä saada koskien eri puulajeja ja kasvupaikkoja. Kuten edellä todettiin, mieluiten siten, että vertailu on reilu, eli käyttäen molemmille menetelmille joko keskimääräisiä havaittuja kasvuja tai molemmille parhaita havaittuja kasvuja. Pukkalan ym. kirjassa sanotaan (s. 126) että Etelä-Suomen viljavimmissa kuusikoissa tasarakenteinen malli on kilpailukykyinen ainakin matalilla korkokannoilla. Mustikkatyypin kuusikon tuotos on Keski-Suomessa oletettu tasarakenteisessa mallissa vajaaksi 6 m3/ha vuodessa ja erirakenteisessa lähes samaksi. Tämä viittaisi keskimääräisten, ei parhaiden, koealojen käyttöön. Jos asetetaan vastakkain paras mahdollinen erirakenteinen ja paras mahdollinen viljely, tulos voi olla toinen.

    Timppa 13.1.2014, 12:40

    En kasvata metsiä enempää Vessarissa kuin Honkamäessäkään, joten en voi ottaa niihin tuloksiin kantaa. Selitä kuitenkin se, miksi norjalaiset ja ruotsalaiset tutkijat saivat aivan eri tuloksia. Ensimmäinen edellytys luotettavalle tieteelliselle tutkimukselle on nimittäin se, että koe on toistettavissa. Siis muuallakin kuin Vessarissa tai Honkamäessä.
    Luepa muuten tarkkaan tuo referaattini 100 vuoden takaisista ohjeista. Eikö se tosiaankaan herätä jotain ajatuksia.

    Sinänsä alan ymmärtää miksi Kujala on päätynyt laskelmiinsa. Jos perusteena on joku yksittäinen koetulos ja VMI:n luettelo taimista joillain koealoilla, niin kyllä voi tehdä mitä tahansa päätelmiä. Meillä aikanaan historianopettaja hauskutti luokkaa kertomalla Keskiajan filosofeista, skolastikoista, jotka kiihkeästi väittelivät esimerkiksi hevosen hampaiden lukumäärästä. Kenenkään mieleen ei tullut avata hevosen suuta. Näemmä on syntynyt uusi skolastikkopolvi, joka hoitaa metsiään käymättä niissä.

    Jos metsätalous perustuu tuon tasoisiin päätelmiin, niin voi kyllä ihmetellä. Meikäläinen on teettänyt aukkoja 5 aarista 5 hehtaariin ja seurannut niiden kehitystä. Tiedän kyllä tarkkaan, että taloudellinen metsätalous edellyttää kaikkia niitä toimenpiteitä, jotka jo 100 vuotta sitten tiedettiin tarpeellisiksi.

    Kustannuksista. Niitä syntyy jaksollisessa enemmän puunmyyjälle ja jatkuvassa taas ostajalle. Kuten aiemmin olen kirjoittanut puunostaja kuittaa kulunsa maksamalla vähemmän jatkuvassa. Kasvu ratkaisee. Ja kumpi systeemi kasvaa paremmin, siitä ei kyllä pitäisi olla nykypäivänä enää epäselvyyttä.

Esillä 10 vastausta, 171 - 180 (kaikkiaan 264)
1 2 3 … 17 18 19 … 25 26 27