Keskustelut Metsänhoito Voiko erirakenteinen metsätalous olla kannattavaa?

Esillä 10 vastausta, 161 - 170 (kaikkiaan 264)
  • Voiko erirakenteinen metsätalous olla kannattavaa?

    Voiko erirakenteinen metsätalous olla kannattavaa? Asiasta oli kokoontunut kuulemaan ja keskustelemaan noin 40 pääkaupinkiseudun metsänomistajaa joulun alla Helsingin pääkirjaston auditorioon PKMOn metsänomistajien iltaan.

    Alustajana oli yrittäjä Timo Kujala. Metsänhoidossa Kujala suosii erirakenteiseen metsänkasvatukseen erikoistuneita metsänhoitajia.

    Kujalan esityksen voi katsoa YouTubesta https://www.youtube.com/watch?v=jANZzYsdoYQ

  • Puun takaa

    Jesselle tiedoksi, että se jatkuvan kasvatuksen oppikin on tullut Saksasta.
    Siellä on tammea kasvatettu mäntyjen alla.
    Meillä vain kuusi on tammen tilalla.

    raivuri

    Miksi Saksa ei kelpaa? Saksasta löytyy paljon hyvin samankaltaista ilmastoa kuin Etelä-Suomesta. Vuoristoissa jopa kylmempää.

    http://www.globalbioclimatics.org/plot/diagram.htm

    Vertailkaa sieltä. Huomioikaa se, että tällä sivulla olevat mittauspaikat Saksassa taitavat melkein kaikki sijaita laaksoissa. Kesät melko samanlaisia, talvissa eroja alueesta riippuen.

    Puun takaa

    n-merkille tiedoksi, että suomalaiseen metsäopetukseen kuuluu olennaisena osana tutustuminen Euroopan maiden puunkasvatukseen.
    Vastaavasti Suomessa on jatkuvasti opiskelijoita muualta Euroopasta.

    raivuri

    Yksi iso kysymys jatkuvassa on jäänyt mietityttämään. Miten menetellään kirjanpainajien kanssa? Niitä ei nimittäin mikään pienaukko pysäytä. Loppuuko jatkuvan kasvatuksen suosio etelässä hyönteistuhojen lisääntymiseen? Suurimmassa vaarassa iäkkäät kuuset, joita jk:ssa löytyy.

    Pete

    Kyllä n-merkki, Saksassa suositaan nykyisin alueen luontaista puulajeja. Metsiä ei istutetaan enää yhdellä puulajilla tiukkoihin riveihin. Istutetaan myös alueen luontaista lehtipuuta. On tunnustettu, että metsiä kannattaa harventaa niin ne ovat kaikkien kannalta miellyttävämpiä. Lehtipuusekoitus halutaan säilyttää mahdollisuuksien mukaan kiertoajan loppuun asti.

    Vuoristoalueilla on toki omat haasteensa, niillä jonkinasteinen jatkuvapeitteisyys halutaan säilyttää eroosiovaaran takia (vrt. Esim. Suojametsävyöhyke).

    Vaikuttaa tämä saksalaisten metsätalous hyvin samankaltaiselta kuin pohjoismainen.

    Korpituvan Taneli

    Jospa jatkaisin vähän yleisellä tasolla asiaa, kun tuolla tuli kerrottua omasta tilasta aiemmin.

    Ei JK sinänsä uhkaa kansataloutta, onhan sitä harrastettu ennen lakimuutostakin esim Pihkaniska ja Kujala sekä monet muut, jotka ovat asiaan perehtyneet. Yksi heistä on wanhanpalsta Pöllö.
    Uskon kyllä että nämä taitajat saavatkin siitä jotain käteensäkkin. Esim Pihkaniska kun vielä sahaa parhaan puun itse ja myy sen kaksinkertaisella hinnalla puusepälle. Valitettavasti vain Pihkaniskan omien arvioiden mukaankin tälläista tavaraa menisi kaupaksi, tuolla hintaa, korkeintaa 1% Suomen koko sahatavara määrästä.
    Nämä miehet kuitenkin tietävät mitä tekevät, eivätkä urputa, vaikka nettotuotto ei niin hyvä olisikkaan. Kunhan työhön sijoitetun rahan korko on suuri, potin suuruudella ei niin väliä.
    Tältä suunnalta ei siis uhkaa tule.

    Entäs se 30% Suomen metsäpinta-alasta jota nyt ei hoideta mitenkään? Jos metsälain väljennyksillä ja jk miesten höynäytyksellä saadan tuosta alasta osakaan jonkinlaisen metsätalouden piiriin niin se on vain plussaa kansantaloudelle. Toki sieltä tulee sitten niitä väistämättömiä aukkohakkuita aikanaan, eikä saalis ole suuri.

    Pahimman uhkan muodostaakin JK:n viittaa törkeästi hyväkseen käyttävät jopparit. Nythän tuolla JK nimikkeellä voidaan tehdä mitä vain. Esim. nämä pienaukot, tehdään sellaisia metsään juuri niihin parhaisiin paikkoihin maksimi määrä ja vähän ylikin. Jätetään tietysti ne raivaamatta. Sitten tehdään viiden vuoden kuluttua uudet pienaukot, jätetään raivaamatta ja myydään pohja pois.
    Tämän takia minä varoittelen JK:sta.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    n-merkki

    Puun takaa :

    ”n-merkille tiedoksi, että suomalaiseen metsäopetukseen kuuluu olennaisena osana tutustuminen Euroopan maiden puunkasvatukseen.
    Vastaavasti Suomessa on jatkuvasti opiskelijoita muualta Euroopasta. ”

    Tämä se taitaa olla sitten syy että Suomen virallinen metsäoppi laahaa muutaman vuosikymmenen muun Euroopan perässä.

    Puun takaa

    Nyt on kyllä nöyrästi tunnustettava, etten ymmärtänyt n-merkin kommenttia.

    laurihääri

    Seuraavat Metsälehdet ovat kyllä mielenkiintoisia. Kujala lupas isot mainokset ja varmaan saamme lukea noita metsäekonomian professorien laskelmiakin.

    Pykäläinenkin on ekonomisti, eikä ekologisti, niinkuin aiemmin virheellisesti ilmoitin. Hän on kyllä tosifiksu, ja tuskin suostuu ainakaan maksetuksi mannekiiniksi. Saapas näkee mitä kenkä tekee…

    Tietysti on muitakin vankkoja mielipiteitä, puolesta ja vastaan. Jos sais toivoa, niin Matti Kärkkäisen, Jyrki Ketolan ja Taaleritehtaan kommentit olis nyt tarpeen.

    Meillä pienillä on vain nämä vikinäpalstat, eikä minkäänlaista sananpainoa, vaikka Tanelilla ja Puuntakasella ja Timpalla ja monella muulla tuntuu olevan ihan käytännön kokemusta ja laskelmia mielipiteittensä tueksi.

    Mutta suurella varauksella pitää tähän Kujalan uutuuteen suhtautua. Miten tuleekin mieleen Kailajärvi!

    Puun takaa

    Osalla ihmisistä on olemassa tarve seurata Uutta Johtajaa, Vapauttajaa, Kaiken Hyvän Tuojaa, Metsä-alan Messiasta.

    – Suotakoon se heille.

Esillä 10 vastausta, 161 - 170 (kaikkiaan 264)