**
Odotukset omana elinaikana on muutaman harvennuksen lisäksi enemmän marjoja, sieniä ja runsaasti riistaa ja miellyttävää ulkoilumetsää.
**
Ymmärrät varmaan, että meillä kenellä on tavoitteena saada metsästä myös tuloja on käytössä erilaiset kasvatusmenetelmät.

Kylläkin kerään omista metsistä marjoja (parhaat puolukka- ja mustikkakätköt taimikossa), sieniä 02-vaiheen kuusikoista ja tykkään kävellä kasvatusmetsissä. Olen nähnyt tänä vuonna omissa metsissä ketun, mäyrän ja paljon metsäkanalintuja. Jostakin syystä en nähnyt tänä vuonna hirveä, yleensä törmännyt sellaisiinkin pari kertaa vuodessa.

Mikähän siinä on etteivät esim. Timpan tarkat ammattilaisten mittaukset ja niiden perusteella tehdyt laskelmat kelpaa täällä todisteeksi siitä ettei ainakaan sillä tilalla JK ollut tuottoisaa. Todistihan Timppa myös että jaksollisella sekin tila alkoi tuottaa.
Onhan noita todisteita kirjoitellut joku muukin, mutta kaikkihan ne tyrmätään perimätiedoiksi tai mikä se haukkumanimi oli siellä.

Meillä tarina oli hiukan samanlainen kuin Suorittavalla portaalla.
Kotikylälläni oli ollut usealla tilalla määrämittahakkuu 1913 (tai 1914), koskien vain mäntyä ja kuusta. Puusta kai oli maksettu kohtuullisesti koska useampi isäntä oli myynyt metsänsä puut.
Kotitilani vaihtoi silloin omistajaa useasti. 20-luvulla oli silloinen omistaja hakkauttanut kaiken kelpaavan lehtipuun haloiksi ja myynyt halot.
Tila oli siis kahteen kertaan puhdistettu kaikesta myyntikelpoisesta Arvattavasti väliaikoina hakattiin kotitarve polttopuita, mutta mitään roskapuun alaslyöntiä ei tehty.
Tila tuli Isäni haltuun 1929. Antoihan se tietysti polttopuun, mutta myytävää hakkailtiin vasta sodan jälkeen. Hakkuut tehtiin silloisella jk:lla, jota isäukko yritti minullekkin opettaa.
Sitten 1959 hakattiin ensimmäinen aukko, kun metsäteknikko sai isän vakuuttuneeksi siitä ettei siitä kuviosta ollut enää kasvatettavaksi. Valitettavasti vain valittiin siemenpuu-uudistus. Eihän se oikein tahtonut onnistua soistumista yrittävällä kankaalla, mutta tulihan siitä aukkoinen eri-ikäinen metsä, josta toki ovat myöhemmät istutetut ajaneet ohi.
63 tila tuli minun nimiini ja siitä alkoi pöllytys. Saannot eivät olleet häävejä, mutta niinpä sitten sain taimet ilman, niinkuin vajaatuottoiselle silloin sai. Kasvukin lähti käyntiin.
Seitsemänkymmentäluku oli sitten vähän hiljaisempaa. Parin rakennettavan talon puut toki kerättiin pääasiassa tuulenkaadoista ja pellot metsitettiin.
Jatkuu

Terveisin: Korpituvan Taneli

###
—snip—
En ole kyllä missään nähnyt sellaisen tutkimuksen tulosta missä tasaikäisen metsän viljely tuottaisi enemmän nettotuloja kuin mitä jk metsä tuottaa.
Oletko sinä ?
Lähetetty: 5 min sitten
Lähettäjä: n-merkki ####

Mielenkiintoista. Näin ne vissiin asiat etenee.

Minä taas en ole nähnyt missään tutkimuksen tulosta, missä jk (=harsinta) tuottaisi enemmän nettotuloja kuin tasaikäisen metsän kasvatus.

En ole myöskään törmännyt tietoon, että jk metsässä olisi enemmän marjaa ja sientä kuin tasaikäisessä. Se ei oikein otsallakaan tunnu oikealta tiedolta.

Minäkin olen joskus hieman turhautunut siihen tapaan, miten jotkut jk-ihmiset suhtautuvat melko pitkään ja täysin kirjanpitoon perustuvaan metsätalouteeni.
Olen nyt 30-vuoden omistusaikanani tuottanut n. 35.000 mottia uutta puuta, ja myynyt puuta suunnilleen saman verran, josta tukkipuuta n. 75%.
Olen myös aikaisemmin harjoittanut jatkuvaa kasvatusta.
Aina jossain vaiheessa minulle aletaan kertoa jk:n taloudellisesta paremmuudesta vetoamalla kirjoihin ja tutkimuksiin, mutta kukaan ei ole esittänyt minulle yhtäkään omakohtaista taloudellista tulosta.
Aika monta kertaa keskustelu loppuu siihen, että jk-kannattaja sanookin yllättäen, ettei taloudellinen tulos olekaan hänelle se tärkein asia!

suorittava porras:

”Vielä tuohon taloudellisuusverailuun on todettava , että tarkastelujakson tulee olla huomattavan pitkä (100v ?), jotta on riittävästi tietoa oikean vaihtoehdon valitsemiseksi ”

Kun siirryttiin harsintajulkilausuman jälkeen tasaikäiseen metsänkasvatukseen, en tiennytkään että näin pitkältä ajajalta olisi tehty vertailevaa tutkimusta. En tiennyt että niitä tasaikäisten metsien kannattavuuslaskelmia olisi ylipäätään tehty silloin .