› Keskustelut › Metsänhoito › Voiko erirakenteinen metsätalous olla kannattavaa?

Esillä 10 vastausta, 131 - 140 (kaikkiaan 264)
1 2 3 … 13 14 15 … 25 26 27

  • Voiko erirakenteinen metsätalous olla kannattavaa?

    Lähetetty: 8.1.2014, 08:32

    Voiko erirakenteinen metsätalous olla kannattavaa? Asiasta oli kokoontunut kuulemaan ja keskustelemaan noin 40 pääkaupinkiseudun metsänomistajaa joulun alla Helsingin pääkirjaston auditorioon PKMOn metsänomistajien iltaan.

    Alustajana oli yrittäjä Timo Kujala. Metsänhoidossa Kujala suosii erirakenteiseen metsänkasvatukseen erikoistuneita metsänhoitajia.

    Kujalan esityksen voi katsoa YouTubesta https://www.youtube.com/watch?v=jANZzYsdoYQ

    Tekijä
    EbroForester
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • metsänvartija 12.1.2014, 14:43

    Viljelymetsätaloudessa saa hakkuu tuloja myöskin jatkuvasti kun kehitysluokka jakauma on oikea.

    Vanha klassinen esimerrki on jos kiertoaika on 70 v ja pinta-ala 70 ha (metsämaata missä puuntuottaminen on järkevää) uudistamispinta-ala on se 1 ha.

    Ottaen huomioon suhdannevaihtelut ja puun hinnoittelun esim. joka 5;des vuosi voi hakata 5 ha avohakkuun. Ja ne harvennukset siihen päälle.5 ha avohakkuu kuviolle saa hyvän hinnan, ja varauksia voi tulouttaa rytmittämällä tulot kahdelle vuodelle samoin 5deksi vuodeksi.

    Näin metsätilalla on 14 tasaikäistä kasvatuskuviota.

    Ja jos pystyy sijoittamaan pääoman eteenpäin kannattavuus paranee. Metsänvartijan sijoitus metsäliittoon on tuplannut sijoitetun pääoman, lisäksi tuotto on verotonta. Inflaatio tosin vähentää ostovoimaa.

    Oikea aikaiset sijoitukset laatu yhtiöihin pörssissä antaa osinkoja/arvonnousuja. Osta halvalla, myy kalliilla.

    Samoin joka vuotinen ”jatkuva reuhaaminen” jää pois. Avohakkuun jälkeen voi keskittyä uudistamiseen ja metsänhoitoon.

    Hakkuutulot, korot, osingot takaa sen että rahaa toimintaan riittää. Kunhan vaan muistaa olla velaton ja nuuka.

    Näin pienellä hoitovastuu alueella.

    A.Jalkanen 12.1.2014, 15:01

    Tämä menee sivuun otsikosta (anteeksi) – mutta suurin epäilykseni Arvometsän kasvatusmalliin nähden liittyy siihen, että lehtipuuta ei ilmeisesti saada uudistumaan ilman pieniä tai suuria aukkoja.

    Toinen varaus liittyy luonnonmetsän dynamiikkaan. Jatkuva poimintahakkuu vastaa jatkuvaa ”pientä häiriötä”, eli yksittäisten vanhojen puiden kuolemista. Luonto tekee tuon lisäksi alaharvennusta ja ”suuria häiriöitä”, Yksittäinen tuhonaiheuttaja (kuten metsäpalo, tuulituho tai hyönteistuho) voi ilmetä joko pienenä tai suurena häiriönä. Tästä ei sinällään ole suurta haittaa, kun osa metsänomistajista jää kuitenkin perinteiseen avohakkuumalliin.

    metsänvartija 12.1.2014, 15:16

    Joka tapauksessa ammattilaiset hoitavat metsiä työkseen. ilman rahaa mikään toiminta ei ole mahdollista.

    Pienillä pinta-aloilla jatkuva hakkaaminen epämääräisin menetelmin pysäyttää liikkeen.

    Määrätietoinen, panoksia lisäävä työ tuloksen. Luonnon kasvu, korko, muut yritykset ja oma toiminta hoitavat tämän.

    jees h-valta 12.1.2014, 16:18

    Metsän omistuksen alusta lähtien olen teettänyt hakkuita joka vuosi ja useimmiten enemmän kuin yhden vuodessa. Mikään liike ei ole kyllä pysähtynyt eikä sellaista ole juuri näköpiirissäkään. Mutta ehkä noissa sitten pysähtyy kun lakaistaan raivaamalla rahaa maahan. Sieltä se ei kyllä kasva joten saattaa se liike pysähtyä kun loppuu perstaskusta kapitaali.

    laurihääri 12.1.2014, 17:20

    Kannattavuus on vain kysymys siitä mihin vertaa.

    Luulen kaikkien aktiivisesti metsiään hoitavien pääsevän helposti noihin Kujalan videolla esittämiin kannattavuuslukuihin, mutta muunlaisiakin omistajia on.

    Varmaan useimmat tuntevat naapureita, jotka mieluummin kaatavat metsistään parin-kolmen kiinnon keloja, kuin hakkavat yli-ikäisiä honkiaan. Ja katselevat surkutellen meikäläisiä. Köyhtyvät ressukat, kun aukkoja tekevät vasta 60 vuotiaisiin kuusikkoihinsa.

    Itä-Suomen yliopiston metsäekologian ja -politiikan professoriksi on valittu 1.8.2013 alkaen maatalous- ja metsätieteiden tohtori Jouni Pykäläinen. Hänellä oli aikoinaan oma firma, joka muunsi metsäsuunnitelmat siten, että kuvioitten väri vaihtui eri korkoprosenttien mukaan. Joutui lopettamaan yrityksensä, kun ei ollut kysyntää markkinoilla.

    Hänen asiakkainaan olivat monet kunnat, yhteisöt ja mm. Laakkosen veljekset, joita ei ole tuossa rikastumisen taidossa tarvinnut neuvoa. Kysyvät itse.

    Mutta sitä mieltä olen, että asiaan paneutunut harrastaja aina leipäpapit voittaa. Kujala taitaa olla yks noista syntymäviisaista.

    Puun takaa 12.1.2014, 17:30

    Laitoin tämän kysymyksen uudestaan. Asia kiinnostaa varmasti meitä monia.

    Moni meistä varmasti mielellään kuulisi n-merkiltä hänen omakohtaisia kokemuksiaan onnistuneista jatkuvan kasvatuksen kohteista.

    – Alkutilanne?
    – Kuinka kauan olet tätä kasvatusta harjoittanut?
    – Minkälaiset maapohjat ja missäpäin Suomea?
    – Mitä puulajeja ja minkälaisilla tuotto-odotuksilla?

    metsänvartija 12.1.2014, 17:45

    Eli kuviolla kasvatetaan T1, T2, 02,03 ja 04 yhdessä.

    Joo-o, maata pitäs muokata, taimikot, hoitaa, harventaa ja päätehakata.

    Ei onnistu.

    pihkaniska 12.1.2014, 17:45

    ”Mutta sitä mieltä olen, että asiaan paneutunut harrastaja aina leipäpapit voittaa. Kujala taitaa olla yks noista syntymäviisaista.”

    Olen seurannut eri nimimerkkien kirjoituksia ja huomannut että suurin osa jk:n kiivasluonteisista vastustajista on nimenomaan näitä leipäpappeja

    Timppa 12.1.2014, 18:08

    Kuule Pihkaniska. On eri asia arvostella kuin vastustaa. Mitä muuten tarkoitat leipäpapilla tässä yhteydessä? Nimeäisitkö.

    n-merkki 12.1.2014, 18:25

    Puun takaa:

    Suurin osa metsälöstä on tuoretta kangasta , kolmasosa on harsittua mäntyvaltaista erirakenteista sekametsää, odottaa vielä n. 15 v harsintaa.
    Toinen kolmasosa on istutettua männikköä joka odottaa ensiharvennusta jossa jätetään kuuset ja koivut – lopputuloksena erirakenteinen sekametsä.
    Viimeinen kolmannes on kylvetty männylle parikymmentä vuotta sitten ja odottaa vielä suunnitelmaa.
    Odotukset omana elinaikana on muutaman harvennuksen lisäksi enemmän marjoja, sieniä ja runsaasti riistaa ja miellyttävää ulkoilumetsää.

Esillä 10 vastausta, 131 - 140 (kaikkiaan 264)
1 2 3 … 13 14 15 … 25 26 27