› Keskustelut › Metsänhoito › Voiko erirakenteinen metsätalous olla kannattavaa?

Esillä 10 vastausta, 121 - 130 (kaikkiaan 264)
1 2 3 … 12 13 14 … 25 26 27

  • Voiko erirakenteinen metsätalous olla kannattavaa?

    Lähetetty: 8.1.2014, 08:32

    Voiko erirakenteinen metsätalous olla kannattavaa? Asiasta oli kokoontunut kuulemaan ja keskustelemaan noin 40 pääkaupinkiseudun metsänomistajaa joulun alla Helsingin pääkirjaston auditorioon PKMOn metsänomistajien iltaan.

    Alustajana oli yrittäjä Timo Kujala. Metsänhoidossa Kujala suosii erirakenteiseen metsänkasvatukseen erikoistuneita metsänhoitajia.

    Kujalan esityksen voi katsoa YouTubesta https://www.youtube.com/watch?v=jANZzYsdoYQ

    Tekijä
    EbroForester
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Puun takaa 11.1.2014, 20:53

    En ymmärtänyt reservuaari-indeksin purkausta laurihäärin kirjoitusta kohtaan. Sehän oli mielestäni aivan asiallinen.
    Ainahan tutkimuksella on tarkoitus, tai ainakin pitäisi olla.
    Tutkimuksen tilaajat ja rahoittajat määrittävät tavoitteet.
    Jos ne eivät täyty, tutkimus keskeytetään, haudataan tai myydään sellaiselle taholle, jolla voisi olla sille käyttöä.
    En usko, että joku voisi enää tänä päivänä olla niin naivi, että uskoo absoluuttisen totuuden löytyvän maksettujen tutkimusten kautta.

    metsänvartija 11.1.2014, 21:21

    Raivuuta vaan ja raakaa semmosta, lopun hoitaa luonto.

    raivuri 11.1.2014, 22:12

    Ei metsätalous ole näin vaikeata. Saahan sitä kokeilla kaikkea kivaa uutta. Veikkaan, että suuri osa nyt mahdollisesti jatkuvalle kasvatukselle vaihdettavista metsistä tullaan 20-60 vuoden kuluessa hakkaamaan aukoiksi tai unohtamaan oman onnensa nojaan.

    Jatkuva kasvatus saattaisi edes jotenkin sopia omatoimiselle mo:lle, joka hankintana hakkaisi ilman suuria korjuuvaurioita. Älkää vain luulko, että tehokkaassa jatkuvassa kasvatuksessa raivaussaha pölyttyy nurkassa. Mallia pienaukoista voi käydä haistelemassa vaikka vanhoja kuusikoita sisältävällä luonnonsuojelualueella. Osa taimettuu, osa taas ei. Taimettuneet aukot ovat usein täynnä lehtipuuta olevia ryteikköjä. Jos tuottoa halutaan niin raivata pitää ja useasti, koska taimet kasvavat hitaammin. Metsurin käyttö näillä kohteilla tulee myöskin olemaan kallista. Metsuri joutuu juoksemaan käytännössä koko alueen läpi, vaikkei poistettavaa ihan hirveästi olisi.

    Puun takaa 11.1.2014, 22:17

    n-merkki taisi mennä jo nukkumaan.
    Odotellaan huomiseen ja kysellään sitten lisää.
    Jatkuvan kasvatuksen käytännön kokemukset ovat kullanarvoisia.
    Omat jatkuvan kasvatuksen kokemukseni olen pyrkinyt kertomaan täällä avoimesti.

    jees h-valta 11.1.2014, 22:24

    Raivurille sen verran että kojuuvauriot eivät ole hyväksyttäviä missään kasvatusmuodossa. Harvennetaan niitä jaksollisiakin koneilla.

    raivuri 11.1.2014, 22:35

    Ja jeessille takasin senverran, että jaksollisessa pitäisi harventaa kiertoajassa max 2 kertaa. Jatkuvassa on tarkoitus harventaa lukemattomia kertoja. Erikseen on sitten toki 100v kuusikkonsa harventavat ”maisemansäästäjät”. Lisäksi jaksollisessa korjataan isompaa puustoa=suurempi riski vaurioille. Ja samalla pitäisi hakkuussa vielä kasvatettava puusto säilyä ilman osumia. Olen kopista päässyt kuusikon harvennuksia seuraamaan ja vaikea kuvitella miten sielä voisi taimiainesta säilyä.

    metsänvartija 11.1.2014, 22:50

    Joka tapauksessa puut tulevat teollisuudelle (siitä saa osingot), rahat menee pankkiin/markkinoille/verottajalle. Verotoimiston työntekijä on ottanut Nordeasta lainan jota sitten maksellaan Nordean omistajille ja jne.

    Tässä mielessä jatkuva kasvatus on kannattavaa.

    A.Jalkanen 12.1.2014, 00:01

    Timo Kujalan esityksestä.

    ”Tukkipuun laatu on parempi ja tukkipuun saanto suurempi”.

    Lukijoiden kuvissa on pihkaniskan laittama kuva ”Se kasvaa sittenkin”, komea mäntytukki, joka on intoutunut kasvamaan hyvin vanhoilla päivillään. Kuva muistuttaa siitä että läpimitaltaan paksu tukki tuottaa runsaasti arvokasta oksatonta pintapuuta. Periaatteessa tällaisia runkoja voisi olla tarjolla erirakenteisessa mallissa runsaammin, jos kaikki sujuu kuin Strömsössä.

    Em. kuvan yhteydessä keskusteltiin puun laadusta. Erirakenteisesta mallista sanotaan, että puuston tiheys on oltava välillä alhainen, jotta uudistumista alikasvoksen kautta tapahtuisi. Tämä ja aukkoisuus voi periaatteessa aiheuttaa paksuoksaisuutta, jos sivuvarjostus puuttuu, aivan samoin kuin perinteisessä mallissakin.

    ”Vuosituotto jopa kolminkertainen tasarakenteiseen verrattuna”.

    Kujala näyttää lukujensa valossa saaneen homman toimimaan. Hakkuutuloa tavoitellaan 20 vuoden välein, ja puustopääoma pudotetaan vähän yli 200:sta 100 m3:een per ha. Jos kasvu olisi 5 m3/v per ha, 20 vuodessa saadaan taas 100 mottia lisää harvennettavaa. Jos juurikääpää ei metsissä ole, ja metsässä riittää pieniä puita jotka järeytyvät, voi tuo malli jonkin aikaa toimiakin. Pitemmällä aikavälillä toimiminen on vielä kysymysmerkki, lähinnä uudistuminen, koska puustopääomat tuntuvat uudistumisen kannalta aika korkeilta. Puulajien jakauma on tässä tärkeässä asemassa, eli kuusta ei saa olla liikaa.

    hemputtaja 12.1.2014, 09:23

    Tässä ketjussa ja monessa muussakin on alkanut pistää simmuun arviot puun määrästä. Olen saattanut itsekin pudota samanlaiseen ”ansaan”.

    Eli ilmoitetaan, että ”kyllä Suomessa puuta riittää”. Sillä lauseella hyväksytään sitten kaikenlaista toilailua.

    Ei taida kauaa ”puuta riittää”, jos otetaan tälläinen asenne. On se puu ennenkin mennyt vähiin.

    Puupäät eivät meiltä lopu, mutta puut saattavat käydä vähiin.

    Puun takaa 12.1.2014, 13:53

    Kun katsoo maailman kehitystä ja väestömäärän kasvua, sekä samalla vähemmän kehittyneiden maiden nopeaa vaurastumista, ei tarvitse kummoisia ennustajan lahjoja siitä, että kaikkien luonnonvarojen, kuten myös puun kysyntä lisääntyy rajusti.
    Tätä taustaa vasten puheet liiasta puusta Suomessa ovat erittäin lyhytnäköisiä.

Esillä 10 vastausta, 121 - 130 (kaikkiaan 264)
1 2 3 … 12 13 14 … 25 26 27