Puun takaa

”Kyllä niissä pienaukoissa joutuu ensiharvennustakin tekemään, jos aikoo tukkipuuta kasvattaa. Ei se jatkuva kasvatuskaan sentään mitään yliluonnollisia ihmeitä tee.
Kokonaan eri juttu on tietysti se, kuka tulee ne harvennukset tekemään”

Miksi ?
Luonnontaimikoissa on yleensä sen verran kokoeroja että itseharveneminen poistaa puita kuten metsurikin tekisi mutta ilmaiseksi.

Varmasti kannattaa, Kujalalla.

Hän on kovan luokan liikemies, saanut omat bisneksensä lentoon ja tottunut onnistumaan. Nyt mukaan on saatu myös Iso Raha ja yliopistot.

Jos yksi tapa ei toimi, niin muutetaan systeemiä ja tehdään lopulta niin kuin hyvä tulee. Liikemiehet eivät ole urpilaisia, jotka hirttävät itsensä ja puolueensa vaalilupauksiin.

Hyvää on se, että nyt rahamiehet yrittävät tehdä kannattavaa metsäbisnestä pitkällä tähtäimellä. Aiemmilla kierroksilla ottivat rahat ja juoksivat. Nyt palstalle jää ainakin metsänsiemen.

Itse rohkenen olla hyvin varovasti sitä mieltä, että tuo Kujalan systeemi vois toimia pitemmälläkin sihdillä, jos luontoa vähän auttaa, tietysti ”turhia kustannuksia” vältellen.

Taimettuminen esimerkiksi voi olla ongelma jossain kohdissa, tai sitten se kuusentaimilautta, joka on kuin liinahuhta – hutajaa kun reunasta heiluttaa. Kahden metrin pituisesta ei saa enää yksittäistä puuta irti kuin ankarasti repimällä. Ei sellainen kuusikko kuitenkaan kuole, eikä kasva ilman apua. Raivaussaha lienee siis edelleen käytössä, kun uutta metsää muotoillaan.

Joissain saattavat myös naapurin puolelta valuvat vedet kaivata ohjausta, vaikka ne omat liemet metsä kykeniskin haihduttamaan, joten ei tuo ojituskieltokaan liene ehdoton. Monta muutakin ongelmaa lienee esissä Kujalalla ja kumppaneilla, ja kustannuksia syntyy enemmän kuin oli alunperin tilauksessa.

Kannattavan metsätalouden vuorelle voi näköjään yrittää kiivetä vastakkaisilta suunnilta. Kumpi polku on parempi, sen näyttää vasta aika ja ratkaisee raha.

Itse jatkan tyynellä mielellä noita istutuksia ja alaharvennuksia ja lihotan niitä parhaita runkoja. Vain huolellisella hoidolla kiertoaikaa lyhentämällä ja tukkipuun osuutta lisäämällä kuvittelen parhaan tuoton saavani.

Tulkoon kukin autuaaksi omalla uskollaan. Vain fundamentalisitit sotivat tai kantavat risuja rovioon.

Jees :

”Miksi jälleen negatiivinen kanta ensimmäiseksi?”

No aloitetaanpa vaikka siitä , että isäni ei saanut merkittäviä hakkuutuloja lähes 20 vuoteen ostettuaan metsien osalta pilalle harsitun maatilan. Tuohon aikaan toki maatalous oli päätuotantosuunta , joten tila hankittiin viljely- ja karjatalouskäyttöön. Lähes kaikkiin hänen aikanaan uudistettuihin aukkoihin saatiin ”ilmaiset ” taimet . Minäkin kerkesin nauttia tuosta ”edusta” lähes 10 ha:n verran .Selvyyden vuoksi todettakoon , että ilmainen taimiaines oli mahdollista saada vain vajaatuottoisille alueille. Tässä tapauksessa vajaatuottoisuuden syy oli hakkuun surauksena synytnyt vajaapuustoisuus ja se että alueelle ei ollut syntynyt toiveista huolimatta uutta metsää .Kunnollisia hakkuutuloja tilan metsistä oli mahdollista saada vasta omistusjaksoni loppupuolella. Olen siis käytännössä nähnyt ja kokenut , että metsä ei uudistu itsekseen eikä pelkän uskon voimalla.

Uskoani jaksottaisen kasvatuksen mahdollisuuksiin ovat vahvistaneet lähes 30 vuoden aikana puunkorjuun parissa saamani kokemukset . Jatkuvan kasvatuksen yritelmiä on myös tullut aivan riittävästi omallekin kohdalle . Olen tehnyt nöyrästi , mitä on käsketty ja kiinnostuksella olen seurannut , mitä tapahtuu myöhemmin käsitelemälleni alueelle . Tässäkin ketjussa on varsin asiantuntevasti keskusteltu kasvatustavan (jk) haasteista ja kehotan kaikkia suhtautumaan niihin vakavasti . Jk menetelmää ei kokemuksieni valossa voi mitenkään pitää taloudellisena vaihtoehtona . Niin paljon epävarmuustekijöitä kyseinen toimintamalli pitää sisällään . Pienialaisesti erityiskohteissa menetelmä on ok , mutta suuremmassa mittakaavassa toteutettuna voi varautua siihen , että odotukset eivät toteudu ellei rima ole todella alhaalla .

Onko laurihääri sitä mieltä että tieteellistä tutkimusta on vähennettävä vai peräti lopetetaanko se kokonaan?

Laitetaanko siinä samassa revohkassa nippuun peruskoulut ja lukiot?

Mistä luulet niiden Nokioiden, Rovioiden, UPM:n insinöörien, Koneen suunnittelijoiden jne jne. saaneen oppinsa?

Oisko se sittenkin ollut Suomen koulutuslaitos, ihan niitä tutkijoita myöten, niitä samoja jotka niistä apurahoista taistelevat, ansiota. Vai kuka ne insinöörit opettaa?

On merkillistä ajattelua jos Laakkonen ja Kärkkäinen, menestymällä liike-elämässä, aiheuttavat harhan, jossa tieteen ja siihen liittyvn opetuksen merkityksellä ei pienen kansakunnan menestymisen kannalta olisi erittäin surta merkitystä.

Timppa selittää aina siitä aukosta joka ei ole 17 vuodessa taimettunut.
Kysyisin mitä sillä on tekemistä jk metsän taimettumisen kanssa ? Sehän on aukkohakkuun jäliltä !
Ei kaikkea pidä panna jatkuvan kasvatuksen syyksi. Sinnehän on voinut rikkoontua vaikka vesaikkomyrkkyastia.