› Keskustelut › Metsänhoito › Voiko erirakenteinen metsätalous olla kannattavaa?

Esillä 10 vastausta, 101 - 110 (kaikkiaan 264)
1 2 3 … 10 11 12 … 25 26 27

  • Voiko erirakenteinen metsätalous olla kannattavaa?

    Lähetetty: 8.1.2014, 08:32

    Voiko erirakenteinen metsätalous olla kannattavaa? Asiasta oli kokoontunut kuulemaan ja keskustelemaan noin 40 pääkaupinkiseudun metsänomistajaa joulun alla Helsingin pääkirjaston auditorioon PKMOn metsänomistajien iltaan.

    Alustajana oli yrittäjä Timo Kujala. Metsänhoidossa Kujala suosii erirakenteiseen metsänkasvatukseen erikoistuneita metsänhoitajia.

    Kujalan esityksen voi katsoa YouTubesta https://www.youtube.com/watch?v=jANZzYsdoYQ

    Tekijä
    EbroForester
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Timppa 11.1.2014, 17:38

    Katso nyt Jesse tuo lukijan kuva ja sano, miksei siihen heinikköön ole kasvanut kuusta 17 vuodessa. Sehän on selvää, että jossain tilanteessa sitä kuusta tulee liikaakin, mutta joskus ei lainkaan. Taloudellista toimintaa ei yleensä kannata perustaa sattuman varaan. Sama olisi sinunkin tilanteesi, jos asiakkaat maksavat tai sitten jättävät huvikseen maksamatta.

    jees h-valta 11.1.2014, 17:43

    Ehkä sitä sattumaa voi inan avittaa kevyillä laikkumuokkauksilla jo ennen ison metsän poistoa. Itse kokeilin jossain pienaukossa joskus traktoria juontokouralla ja sillä sai yllättävän kelvon mättään käännettyä lievästi nousevaan rinteeseen. Ottivat hyvin taimia joten noita pikkukikkoja kannattaa ehkä käyttää jos puhdas luontainen käy liikaa muka pussin päälle.

    n-merkki 11.1.2014, 17:47

    Se Timpan aukko on sitten niitä ainoita Suomessa ettei luontaista taimettumista synny.
    Maalaisjärki sanoo että siihen sitten pitää istuttaa taimia.

    suorittava porras 11.1.2014, 17:49

    Tuota jk:n kannattavuutta on syytä pohtia sen jälkeen , kun koneyrittäjät ovat kehitelleet kustannuksia vastaavan hintamekanismin kyseisten työmaiden korjuuseen .

    Kausiluonteisuus on ollut suuri ongelma puun korjuussa . Jk-menetelmän yleistyminen kärjistää tätä tilannetta entisestään , koska kelvollisia olosuhteita on vain muutama päivä vuodessa .
    Metsäyhtiöiden tarpeet ratkaisevat sen , lähteekö järeä hakkuukone keräilemään sattumapuita jk palstalta , vai avohakkuulta , jossa koneen tuotos on 3-5 kertainen . Todennäköistä on , että järeä kalusto vapautuu vasta kelirikkoaikaan huonommin tuottaville kohteille .

    Hakkuutyön suunnittelun ja koneistuksen erityisvaatimukset on otettava hinnoittelussa huomioon . Kaikkien alan toimijoiden koulutuskin lisää kustannuspottia arvioiden mukaan euron korjattavaa kuutiota kohden .

    Ongelma korjuun suhteen ei ole suuri vielä ryhdyttäessä valmistelemaan aluetta jk:ta varten. Yhtiöt ostavat mielellään reippaina yläharvennuksena käsiteltäviä runsaspuustoisia harvennuksia. Tilanne on toinen sillon , JOS alue on jossakin vaiheessa taimettunut riittävästi ja peitteisissä olosuhteissa tehdään seuraava puiden keräily isommalta alueelta. Todennäköistä kuitenkin on , että kuviolle mennään jo muutaman vuoden kuluttua tuulenkaatojen takia , lakaistaan loputkin puut nurin , muokataan ja istutetaan , kun uudesta taimiaineksesta ei ole vielä sinä vaiheessa tietoakaan . Tuulenkaatotyömailta saatavan puuaineksen hintataso on kaukana vastaavan avohakkuun lukemista .

    jees h-valta 11.1.2014, 18:01

    Suorittava tekee aukkoja vaan kuten tähänkin asti varmaan.
    On noit harvennuksia tähän maailman menoon tehty ilman urputuksia, minullekkin jo useita kuvioita. Jk ei muuta tuota asiaa miksikään. Kuten nähty vanhemmat mo:t useimmiten nytkin vain harventavat ja harventavat ja harventavat. Onkohan se jo ollut sitä jk:ta ihan luontaisesti?

    A.Jalkanen 11.1.2014, 18:05

    ”Kannattavuusero on niin ilmeinen”, mutta kumpaan suuntaan? Minulla on se käsitys että kannattavuuserot eivät olisi suuria, ja jos metsikössä on jo valmiiksi erirakenteisuutta, ainakin jonkin aikaa menetelmä voisi olla hyvinkin kannattava.

    Eero Mikkolan kommentti http://www.youtube.com Timo Kujalan esitykseen: (Metsäntutkimuslaitoksen) ”kollegat sanoivat, että hyvällä ammattitaidolla noihin tuloksiin voidaan päästä kaksi kertaa samalla kuviolla, mutta kolmannella korjuukerralla (40-60 vuoden kuluttua) ei enää päästäisi samoihin tuottoihin kuin edellisillä”.

    Esimerkiksi Suomen Metsätieteellisen Seuran metsätieteen päivillä puhunut Sauli Valkonen sanoi hieman yllättäenkin, että erirakenteisen kasvatuksen esteet ovat enemmän asenteellisia kuin biologisia ja teknisiä, ja että suurista metsänomistajista ainakin Metsähallituksella on kiinnostusta kokeilla menetelmää.

    metsänvartija 11.1.2014, 18:08

    Vain avohakkuita, nyt lakikin sallii sen.

    Voi olla että nuoret viljemetsiköt hakataan matalaksi ja uutta tilalle.

    n-merkki 11.1.2014, 18:09

    Kysyisinpä Suorittavalta

    – jk metsissä ei tarvitse tehdä ensiharvennusta, nostaako vaiko laskeeko keskimääräisiä korjuukustannuksia/m3 ?

    – jk metsistä kerätään pääasiassa tukkipuita, nostaako vai laskeeko keskimääräisiä korjuukustannuksia/m3 ?

    jees h-valta 11.1.2014, 18:14

    Hyvä kysymys n-merkiltä. Suorittavahan tuntuu haluavan ”puida” vain järeää puustoa. Miksi jälleen negatiivinen kanta ensimmäiseksi?

    Puun takaa 11.1.2014, 18:19

    Kyllä niissä pienaukoissa joutuu ensiharvennustakin tekemään, jos aikoo tukkipuuta kasvattaa. Ei se jatkuva kasvatuskaan sentään mitään yliluonnollisia ihmeitä tee.
    Kokonaan eri juttu on tietysti se, kuka tulee ne harvennukset tekemään.

Esillä 10 vastausta, 101 - 110 (kaikkiaan 264)
1 2 3 … 10 11 12 … 25 26 27