Keskustelut Metsänhoito Voiko erirakenteinen metsätalous olla kannattavaa?

Esillä 10 vastausta, 91 - 100 (kaikkiaan 264)
  • Voiko erirakenteinen metsätalous olla kannattavaa?

    Voiko erirakenteinen metsätalous olla kannattavaa? Asiasta oli kokoontunut kuulemaan ja keskustelemaan noin 40 pääkaupinkiseudun metsänomistajaa joulun alla Helsingin pääkirjaston auditorioon PKMOn metsänomistajien iltaan.

    Alustajana oli yrittäjä Timo Kujala. Metsänhoidossa Kujala suosii erirakenteiseen metsänkasvatukseen erikoistuneita metsänhoitajia.

    Kujalan esityksen voi katsoa YouTubesta https://www.youtube.com/watch?v=jANZzYsdoYQ

  • n-merkki

    Puun takaa:
    Otin hyllystä kirjan : Metsän jatkuva kasvatus.
    Siinä kerrotaan hyvin yksityiskohtaisesti jatkuvan kasvatuksen ohjeita eri maapohjille ja metsätyypeille, unohtamatta vertailevia tutkimuksia jaksollisen ja jatkuvan välillä. Kasvusta, taloudellisesta tuloksesta jne. Tutkimuksista on tietysti kerrottu lähdetiedot.
    Perkaamista, raivaamista jne tarvitaan vain hyvin poikkeuksellisesti.

    Puun takaa

    Onko n-merkillä aiheesta muuta kokemusta kuin lukuhetki em. kirjan parissa?
    Minäkin olen saman kirjan lukenut.

    jees h-valta

    Kuten tuolla metsänvartijallekkin totesin aivan maalaisjärki piisaa kaikentyyppisten metsien kasvatuspohjaksi. Ei liikaa järjen päälle käyvää hommaa.

    n-merkki

    Puun takaa:
    ”Onko n-merkillä aiheesta muuta kokemusta kuin lukuhetki em. kirjan parissa?
    Minäkin olen saman kirjan lukenut.”

    On. Omassa metsässä.

    En kyllä ihmettele jos sinun jatkuva kasvatus metsänhoito ei kannattanut kun ensin raivasit ja sitten istutit uudet taimet tilalle.
    Kerro lisää.

    Puun takaa

    Pihlajalla ja pajulla on ollut niin pirun huonot markkinnat meilläpäin sen jälkeen kun puisista heinäharavista luovuttiin.
    Teilläpäin ne eivät tietysti kasva ollenkaan?

    metsänvartija

    Jatkuva kasvatus toimii leppä/koivu metsiköille jonka alle kasvatetaan kuusta. Mukavaa kaminapuuta saa vaikka myyntiin, hakkuu aika elokuu-ykköspakkaset, kuusen latvus kestää kaadon.

    A.Jalkanen

    Ymmärrän toki Puun takaa -nimimerkin ajatuksen, että hakkuutähteet ovat perinteisessä mallissa ylimääräinen tulo verrattuna erirkanteiseen, mutta toisaalta valinta kasvatusmenetelmien välillä aiheuttaa monta muutakin muutosta systeemiin, ei ainoastaan uudistamiskustannusten mukana oloa tai ei. Pelkästään sillä perusteella valintaa ei voida tehdä. Tai voi tehdä, mutta voi astua harhaan.

    Timppa

    Olen kyllä Puuntakusen kanssa samaa mieltä, että hakkuutähteistä saatava korvaus pitää ottaa huomioon tulona, kuten kaikki muutkin tiedossa olevat tuot ja menot. Sinänsä asialla ei vertailussa ole merkitystä, koska kannattavuusero on niin ilmeinen.

    N-merkin kanssa olen samaa mieltä, ettei jatkuvassa kasvatuksessa ole heinäystarvetta. Syy on kuitenkin se, ettei heinettyville alueille synny taimikkoa, jota pitäisi suojella. Näkyy esim lähettämässäni lukijakuvassa. Tämän tyyppisiä pohjia esiintyy yleisesti ainakin meidän metsissä. Luultavasti muuallakin. Joskus tietysti syntyy vesakkoa turhan paljon, jolloin joudutaan perkaamaan.

    Vähän hinnoista. Kujalan hinnat eivät tosiaan kerro koko totuutta. Jos esimerkiksi harvennuttaisin lukijan kuvissa näkyneen kuusikon tyyliin, että joka kolmas puu jätetään, niin saisin aivan varmasti normaalin päätehakkuun hinnan. Aivan kuten minä ja joku muukin olemme saaneet huippuluokan männikön harvennuksesta uudishakkuun hinnan avohakkuun kylkiäisenä. Todellinen hintaero kyllä näkyy Metsälehden puunhintatilastosta, johon tietysti vaikuttaa korjuuolot nostavasti tai laskevasti. Jokainen voi sitten päätellä kumpi harvennus on helpompi suorittaa, tasakokoisen metsän, jossa taimikkoa ei tarvitse varoa vai tarkkaan jokisen puun tilanne ja kaatosuunta harkiten.

    Puun takaa

    Metsänvartijalle:
    Se ei vain ole jatkuvaa kasvatusta, vaan kaksi-vaihekasvatusta.
    Kierto loppuu aikanaan siihen kuusikkoon.

    jees h-valta

    Ei se Timppa sittenkään aivan niin mene ettei heinittyville synny taimikkoa. Pakko itsekkin vetää aiempia takaisin. Luulin noin myös naapurin kuusikkoa seuraillessani. Olen sen heinittymisen kertonut jo vanhan palstan aikoihin. Nyt sieltä tuulenkaatojen ja heinikon seasta vaan puskee sekä kuusen että yllättävää kyllä männyn taimia. Minun puoleltani varmaan siementänyt koska jätin jonkinverran mäntyjä haavikkoon. Muitakin kuin säästöpuut.
    Alkaa olla aika tasaisesti siellä täällä ja nyt kun alkaisi isoa metsää isompina laikkuina poistaa varmasti menestyisivät.
    Samoin umpin Tapaninmyrskyn pienaukkojen tosi rajuun heinikkoon. Nyt kun ajelin siellä maataloustraktorilla omalle puolelleni oli jo hiukan varottava ettei turhaan sotkeennu.

Esillä 10 vastausta, 91 - 100 (kaikkiaan 264)