Ei meillä valitettavasti ole sataa vuotta aikaa. Maapallosta tulee sitä ennen käristyskupoli. Kyllä metsiä ja metsien kasvua pitää saada lisää, ja kuten tiedämme metsät kasvavat parhaiten kun niitä käytetään. ”Kirves on metsän paras lääke”, on tiedetty jo kauan.
Kuten Mehtätalo ja Lappi kirjoittivat Hesarin mielipidekirjoituksessaan, hiilinieluja pitää hakea myös muualta kuin metsästä, koska yhden metsäpinta-alayksikön hiilinielua ei voida kasvattaa rajattomasti, toisin kuin tuotteiden hiilinielua. Fossiiliperäisten raaka-aineiden korvaaminen uusiutuvilla on olennaista. Samalla päästään eroon muovijäteongelmasta ja puuvillan viljelyyn liittyvistä ongelmista.
Mitä Rane kiroo, eikö ole parempi, että eurooppalaiset mepit valitsivat keskuudestaan hiilinielupääneuvottelijaksi suomalaisen voihan V:n, eikä jotakin italian mafian Giancarloa?
Luonnon ja ilmaston vaalimisen tärkeys ja talouden hoitaminen samalla on varmaan selvä päämäärä lähes kaikilla. ”Tauti” on tiedossa mutta ”lääkkeet” erilaiset Villen porukoilla kuin useimmilla muilla.
Koska metsät on monissa maissa ainut hyvä ja toimiva hiilinielu, niiden hoito hiilitasetta parantavaan suuntaan ja korvaamaan fossiilisia tuotteita olisi hyvin tärkeää. Korvausvaikutus ilmeisesti unohtuu useimmilta asiasta päättäviltäkin. Metsien harvennuskertojen lisääminen jk:n avulla ja norm. avohakkuiden mahdollinen kieltäminen/ vähentäminen ei sovi keinoksi juuri ilmastonmuutoksen tuomien lisäongelmien takia esim. korjuuseen ja eri puulajien menestymiseen. Monimuotoisuuden vaaliminen tulee hoitaa pääosin erilailla jotta metsät yleensä selviää muuttuvista olosuhteista.
Mitä nämä käristyskupoli jutut on. Maapallolla on ollu aika kun pohjoisnavallakin on ollut 20 astetta lämpimämpää ja luonto ja lajien syntyminen on elänyt parasta kukoistuskauttaan. Maapallohan elää nyt aneemista kautta kun ilmassa on niin vähän hiilidioksidia ja on niin pirun kylmää.
Lulucf- asetus puretaan ja tehdään uusi tieteelliseen tutkimukseen perustuva laskentamalli nieluista ja päästöistä vuoteen 2025 menenssä.
Helppohan tuo metsien maankäyttösektorin CO2-tavoitenielu -30 Mtn/v on saavuttaa nykyisillä hakkuillakin, kun kaikki nielut vain otetaan laskelmiin mukaan.
Viime vuonna hakkuusäästö oli 23,5 milj.m3, joka on sitonut hiilidioksidia ilmasta periaatteella (40%/60%) -59 milj.CO2-tn nykyisen laskentatavan 1,3*23,5= -32Mtn/v sijaan.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.