Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä.
Onko palstalaisissa minkä verran visakoivun kasvattajia.Olisi mielenkiintoista kuulla kaikenlaisia kokemuksia kasvatuksesta ,paljonko on hehtaareita visakoivulla sekä miten olette toteuttaneet hirvien ,myyrien ja muiden karkoittamisen.
Taimet sen hintaisia että tyvisuojat ilmanmuuta ja sillä selvitään myyristä. Hirvistä ainoastaan sähköpaimenaidalla ja Riistakeskus suojaa hirviaktiiveilla alueilla isommat visakoivutaimikot. Joko akku-tahi sähkölähteisenä. Jos sähköä lähimailla. Akkuun kannattaa alusta lähtien laittaa aurinkokenno.
Jos käytät kloonitaimia, niin 700 kpl hehtaarille riittää hyvin.
Jos taas istutat kloonaamattomia visakoivun taimia, niin silloin normaali koivun istutustiheys, eli 1500-1600 kpl hehtaarille.
Ja kannattaa muistaa, että parin ensimäisen vuoden jälkeen visakoivuja pitää hoitaa vuosittain. Muutama vuosi unohdusta ja sivuoksaa ja kaikkea muuta pukkaa vaikka kuinka. Visalla on tähän liki uskomaton taipumus. Riippuen kuinka suuren alan aiot kasvattaa, jopa hehtaareja (?), niin juhannuksen jälkeen saat varata aikaa visakoivujen hoitoon. Alan lehdissä on tästä vuosittain ohjeita. Minulla on muutamia pikkuviljelmiä sopivissa laikuissa, ja kokemattomuuttani aikoinaan ensimmäinen yritelmä pääsi hieman karkaamaan liaan harvaan tapahtuneen hoidon takia, Myöhemmissä otin opikseni.
Semmoinen puolen hehtaarin Nalle Puh -metsä löytyy visaa. Se erä ei ollut kloonivisaa, joten osa taimista poistettiin taimikonhoidossa. Lopuilla on mielenkiintoisesti kahta kasvumallia: osa kasvaa ihan normirauduksen malliin ja muotoon, osa on pensasmaisia. Normipuissakin on silti selvästi visautumista nähtävissä, kun rungot ovat muhkuraisia.
Minullakin jäi hoito retuperälle alkuvuosina. Nuo runkomaiset ovat silti karsiutuneet aika hyvin. Pensasmaiset yksilöt teettävät eniten työtä, varsinkin kun ei oikein tiedä mitä niille bonsaipuille tekisi. Olen karsinut oksia ja myös typistänyt ei-toivottuja haaroja niiden kasvun hidastamiseksi.
Työtähän normaalissa metsänkasvatuksessa piisaa,ja tuossa visakoivun kasvatuksessa riittää vielä enemmän.Karsinta on varmaan tärkeintä,että saa oksattomia tyvipöllejä.Työntekoa en pelkää ,mutta hirvet on omalla kohdalla arvelluttavin asia.Tuppaa noita hirviä liikkuvan näillä ihan riittävästi.Jos pienellä alalla kokeilisi niin ei kai sitä korkealta putoa.
Pari hehtaaria lehtoimasen kankaan kuusikkoa pitäis uudistaa. Rauduskoivua harkinnu alueelle kuusen sijasta, mutta visakoivukin voisi olla vaihtoehto, kun alue lähellä taloa, joten valtion lehmistä ei pitäisi olla haittaa.
Suurempi työmäärä verrattuna raudukseen ei ole ongelma, mutta mitenhän visakoivu pitää hintansa tulevaisuudessa, kun metsiköitä alkaa enemmän tulla uudistusikään. Rauduskoivikko olisi varmaan kuusen ohella suhteellisen varma valinta.
Jos jokin asia arvelluttaa, niin laita sitten vain osa tuosta alasta visakoivulle ja loput tavalliselle koivulle. Visat kuitenkin lähimmäksi taloa.
Visan, kuten muidenkaan puulajien tulevaa hintatasoa ei varmuudella meistä tiedä kukaan, mutta ylituotantoonkaan en oikein usko, sillä visakoivun markkina-alueena on koko maailma, mutta kasvatusalat ovat siihen nähden pieniä.
Meillä visakoivu mielletään enemmänkin esineissä käytettäväksi, mutta maailmalla visaviilua käytetään sisustustarkoituksiin julkisissa rakennuksissa, asuintaloissa, toimistoissa, veneissä ja autoissa.
Visat kannattaa todellakin hoitaa hyvin, jotta virheetöntä ja järeää puuainesta syntyisi mahdollisimman paljon.
Puun takaa kirjoitti, että 700 kloonitainta hehtaarille riittää hyvin. Riittäähän tuo jos tuuri käy eli klooni/kloonit ovat omaan kohteeseen sopivia. Totuus kloonitaimista kuitenkin on, että on kloonattu hyvin kasvaneita ja hyvälaatuisia yksittäisiä puita – kasvupaikan ominaisuudet unohtaen. Itselläni on kohde, johon on istutettu sekaisin useita kloneja, ja hyvän alkukehityksen jälkeen kaksi kloonia on hupenemassa vähiin. Moreenissa kasvavat kyllä, mutta lajittuneissa kohdissa, hiesussa ja jopa hiedassa, kuolevat pois. Olen täydentänyt siemenvisoilla, ja ne näyttävät pärjäävän.
Näinkin voi toki käydä, mutta eihän siinä alkuperäisen istutustiheyden nostaminen auta mitään, vaan lisää turhia kustannuksia, koska sellaista selvänäkijää ei ole vielä syntynytkään, joka voisi varmuudella tietää kunkin istutuskohdan sopivuuden millekin kloonille.
Tuo jälkeenpäin täydentäminen on siten ainoa käytettävissä oleva keino silloin kun on käytetty kloonitaimia.
Itse en ole viljelijä, mutta olen joutunut jossain määrin visakoivikoiden kanssa tekemisiin.
Kasvupohja on syytä olla hyvä, raudukselle sopiva. Istutus klooneilla kannattaa tehdä harvaan, tuo 700 on ihan yläraja. Täydennys tavallisilla rauduksilla mahdollisimman tiheäksi, jos tulee siemensyntyistä koivua, niin hyvä niin.
Visat pitää merkitä kestävällä tavalla.
Kun taimikko on päässyt vauhtiin, se harvennetaan metrin väleille. Visa saa runkomuodon. Oksia karsitaan pikkuhiljaa niistä visoista.
Kun visakoivut ovat noin viisi senttisiä, harvennetaan koivikko n. 1200 runkoon. Ja karsitaan oikean ohjeen mukaan, eli ei sahalla.
Kun 1200 runkoa alkaa olla tiheää, poistetaan EI visat ja se on siinä.
Tavallinen raudus takaa hyvän runkomuodon visoille.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään