Keskustelut Harrastukset Visakoivu – arvokasta tavaraa?

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 36)
  • Visakoivu – arvokasta tavaraa?

    Maaseudun Tulevaisuus kirjoittaa (jälleen) Visakoivusta: https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/tilaajille-7.140698?aId=1.468247

     

    Mitenkähän on asian todellinen laita tänä päivänä, onko tuolle kauniille puulle enää kysyntää?

    Ainakin alan harrastajia riittää edelleen ja kasvatus on vaativuudestaan huolimatta hauskaa ja mielenkiintoista, mutta jalostajia ei taida isommassa mittakaavassa enää olla? Ennen tuota ostettiin ja vietiin Saksaan jalostettavaksi. Muun muassa isot autonvalmistajat käyttivät puuta isojakin määriä kojelaudan panelointiin. Sittemmin aika ajanut visakoivun tyylistä ohitse.

  • sitolkka

    Ei taida olla kysyntää. Nythän sitä alkaa vuosi vuodelta enemmän tulla hakkuukypsäksi. Tuskin hintakaan enää päätä huimaa.

    Puuki

    Samaa on kuulunut visakoivun markkinoista. Hiipumaan päin ovat. Muodin mukaan ne erikoispuumarkkinatkin usein muuttuu.

    Lähes lahoamattoman mäntylaudan valmistusta  rakennustavaraksi esitteli joku norjalainen luomuviljelijä tjms.    Tukkipuumännyistä kuorta pois pitkältä matkalta  pylväskengät apuna. 5 vuoden päästä niistä sahalautaa, joka kestää satoja vuosia ulkoseinissä. Hyvä tapa tuottaa lahoamatonta erikoispuuta ilman kemikaaleja.

     

    A.Jalkanen

    Tuolla Puukin metodilla on myös kokeiltu tuottaa keloja rakennustarkoituksiin. Kokemuksista en tiedä. Sitä en tiedä onko tarpeen kiivetä; kuori tippuu pois itsekseenkin jos mänty on kaulattu rungon ympäri.

    sitolkka

    Kelojen tekemistähän aikanaan kokeiltiin paljonkin silloin kun kelorakennukset olivat muodissa. Eipä se oikein onnistunut. Lahoja sintoja tukkeja vain tuli.

    Puuki

    Osa niistä tekokeloista onnistui, suurin osa kait ei.   Joku tekokelomiehistä kertoi , että olisi pitänyt  luultavasti jättää mäntyihin ”elämänlanka” jäljelle eikä kaulata heti kuori kokonaan ympäriinsä, niin olisi saattanut  onnistua paremmin.

    sitolkka

    Kokeiltu on elämänlankaa. Tyvestä tervottuneita lahoja sinistyneitä tukkeja. Hyvä kelo on lähes läpeensä punainen ja pinnassa paksu kerros syitä paksuja kuin virsikirjan lehdet. Ei sellaisia keinotekoisesti ja ajatta pysty tekemään.

    Puuki

    Jospa se on elämänlanka ollut liian ohut ja puu kuollut liian aikasin. Leveämmän avulla  voisi tosin kelottuminen tapahtua lopulta paljon hitaammin, kun kasvu hiipuisi hitaasti.

    Sydänpuun kasvattaminen männyn pintaan asti näytti onnistuvan hyvin. Mutta ei  ihan miten sattuu puita kuorimalla vaan 2 eri kertaa sopivasti 5 vuoden aikana.

    6 m3

    Ei mänty sillä keloudu että sen koloaa. Pihkottuu vain kolotulta alueelta. Elätti saa olla n. 5 senttiä leveä. Ainut mitä tuolla menetelmällä saa on hyvät puut tervanpolttoon tai luonnon lahosuojaamat puut vaikkapa polkusiltojen niskahirsiksi.

    Kun elätin katkaisee niin mänty alkaa aika nopeasti lahoamaa kolotun osan yläpuolelta.

    Ja pirun hankalaa sahattavaa tuo hyvin pihkoittunut puunosa. Sirkkelin terä on aika nopsaan pihkakerroksen peitossa.

    Jätkä

    Anneli:”-Tuolla Puukin metodilla on myös kokeiltu tuottaa keloja rakennustarkoituksiin. Kokemuksista en tiedä. Sitä en tiedä onko tarpeen kiivetä; kuori tippuu pois itsekseenkin jos mänty on kaulattu rungon ympäri.”

    -Melkein aitoja kelohirsiä saa, kun keväällä tempaisee puut nurin, kuorii silloin, kun kuori on ”nilellään”, hyvällä painepesurilla kuoret ja nilan pois. Rungot aurinkoiseen paikkaan ja mielellään kastellaan välillä, niin syksyyn mennessä on kenttä täynnä keloja. Kun puita vielä kääntelee, ne harmaantuvat ympäriinsä.

    Kelorakentajia on edelleenkin, materiaalia vain on kotimaan metsistä kohtuullisen vaikeaa saada, ne ovat kollattu pois ja loput onkin suojeltu. Eivät nuo talousmetsässä olevat keloutuneet puut ole lainkaan keloja, niissähän on kymmenen sentin laho pintapuu ja keskellä honkaa kymmenen senttiä

    Puuki

    Ei mänty sillä keloudu että sen koloaa. Pihkottuu vain kolotulta alueelta. Elätti saa olla n. 5 senttiä leveä. Ainut mitä tuolla menetelmällä saa on hyvät puut tervanpolttoon tai luonnon lahosuojaamat puut vaikkapa polkusiltojen niskahirsiksi.

    Kyllä niitä isomman tervanpolton loppumisen aikoihin aikoinaan kolottuja ja osin kelottuneita puita on vielä jokunen pystyssäkin kasvamassa .  Kolottu kohta on kelottunut ja muualta puu on jatkanut kasvuaan lähes normaalisti.  Kelottunutta  on n. 10 cm paksu puolikas näkyvissä ja sen molemmin puolin   suht. hitaasti kasvanutta puuta  ja latvus edelleen vihreä.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 36)