Keskustelut Luonto Virkistysmetsää?

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 38)
  • Virkistysmetsää?

    Äsken  kerrottiin Ylen Jyväskylän paikallisuutisissa, että Laajavuoren virkistysalueella eräästä kuusikosta n  3 ha:n alueella kirjanpainajat ovat tappaneet puolet kuusista.  Reittejä on jouduttu muuttamaan  ja kuolleita puita kaatamaan.

    Jyväskylä kuten monet muutkin kaupungit harjoittavat jatkuvaa kasvatusta.   Tällaisen tapauksen luulisi muuttavan hakkuutyylejä.  En kuitenkaan usko, että noissa ympyröissä järkeä käytetään.

  • mehtäukko

    Väitän, että kaupunkien hallintohimmeleiden päättäjistä 98% ei ymmärrä metsänhoidosta enempää kuin sika hohtimista.

    Kun omasta lompsasta ei tarvitse korvata, hyvähän on huseerata.

    Metsuri motokuski

    Jyväskylän metsäosastolla kyllä tiedetään metsänhoidosta aivan riittävästi. Laajavuoren metsätuhot on ollut tiedossa jo vuosia. Eniten järkiperäistä metsänhoitoa vastustaa asukkaat sekä kaupungin luonnonsuojelun virkamiehet jotka ovat sitä mieltä että lähes kaikki pätehakkuut tulee kieltää ja siirtyä jatkuvankasvatuksen metsiin. Kaupunki on rauhoittanut nyt 17% metsäpinta-alasta joka on suoraan pois kaupungin saamasta vetotulosta. Odotan vain että milloin  kaupunki saa vahingonkorvauskanteen kun metsätuhot leviävät naapurien yksityismetsiin. Sitä odotellessa.

    suorittava porras

    Tietää jännittäviä aikoja Jyväskylän ympäristön metsänomistajille . Alue on vahvasti kuusivoittoista ja boorin niukkuudesta johtuen jo valmiiksi osittain vastustuskyvytöntä hyönteisten hyökkäyksille.

    Minä katselen päivittäin ,miten vastarannalle neljä vuotta sitten syöksyvirtauksen seurauksena syntynyt aukko ja korjaamattomat hajatuhot vaikuttavat reunakuusikon tilaan. Ruskistuvia kuusia ilmestyy jatkuvasti lisää. Suurehko kuusikuvio , nelisen hehtaaria, myrskyn reuna-alueella vähän kauempana on jo laitettu sileäksi. Siellä riittää lahopuuuta muillekin jaettavaksi. Se kuusikko oli istutettu 70-luvulla tien varsista kerätyillä luonnontaimilla. Kasvu oli hyvä ,mutta luonnontuho pakotti hakkuulle ennen aikojaan .

    Vastarannan kuusikon keskellä virtaa puro ,jonka takia kuolevaa puustoa sen ympäristöstä ei voi hakata

    Apli

    Ei ole muuten ainoa Jyväskylän kaupungin metsä jonne iskenyt kirjanpainajat, ajelee mustankorkean kaatopaikan ohitse ladun majalle niin siellä sama homma. Noh onneksi energiapuuta tarvitseva laitos on enemmän kuin lähellä.

    A.Jalkanen

    Yksityisetsivä Kuhala voisi selvittää Mustankorkean metsätuhojen syyllisen. (Välikevennys)

    Ola_Pallonivel

    Keväällä kävin Puijon tornissa Kuopiossa. Ympärillä vanhaa kuusikkoa ja kyllähän sielläkin kuolleita kuusia näkyi. Ilmeisesti suojeltu.

    Saas nähdä, miten hiilinielut kehittyy. Savossa edelleen kuusta laitetaan maahan, Joskus harvoin koivua, mäntyä ei kukaan istuta.

    Metsuri motokuski

    Apli kirjoittaa asiaa. Ladun Majalla on juuri sitä järeää 4 kehitysluokan kuusikkoa joissa puut olivat 2 – 4 jopa osa lähes 5 motin puita. Siellä taitaa olla edelleen suomen suurimpia kuusia ”raineri”. Ladun Majan metsät kuuluvat jyväskylän virkistysmetsiin ja on merkattu jatkuvan kasvatuksen metsiksi ulkoilualueiden vuoksi. Nyt on hyvin näköpiirissä mitä tapahtuu kun jaksottainen 4 kehitysluokan metsä päätetäänkin muuttaa jatkuvankasvatuksen metsäksi. Myrsky kaatoi melkoisen määrän jätetyistä puista ja kirjanpainaja iskee loppuihin. Uutta puusukupolvea ei ole syntynyt ja metsä kuivuu pikkuhiljaa pystyyn. Jokainen metsänkasvattaja olisi tiennyt kuinka tuo metsä tulee uusia. Nyt siellä olisi komea taimikko kasvamassa ja hyvät myynnistä saadut verotulot menetettiin kuivuneina puita.

    Varmaan sama tilanne monessa muussakin kaupungissa. Mitä etelämmäksi mennään sitä järettömäksi homma muuttuu.

    isaskar keturi

    Ulkoilu- ja matkailureittien (kelkkareitit yms.) osaltahan tehdään aina se virhe, että ne tehdään vanhoihin metsiin. Sitten alkaa kauhea haloo, kun metsiä aletaan hoitaa. Pitäisi viedä ulkoilureitit taimikkoja pitkin, niin jo siinä 4 metrin pituudessa väki alkaisi vaatimaan niiden hoitoa, kun ei näe mihinkään. Näin mentäisiin mukavasti 50-80 vuotta harvennellen, kun kulkijat valittaa tukkoon kasvaneesta maisemasta. 80 vuoden päästä on sitten eri isännät ja murheet.

    Jovain

    Vaikea kaupungin virkistysmetsistä on jk metsänhoitoa tunnistaa. Lähinnä puistometsänhoitoa ovat ja ympäristön suojelua kaupunkilaisten käyttöön. Tuskin voidaan yleistää talousmetsiin metsänhoidon tapojen ja tuhojenkaan osalta.

    Timppa

    Kopsasin Mm:n  jutun Hesariin vähän stilisoituna:

    Jokohan kaupunkien metsissään harjoittama ”jatkuva kasvatus” näkyy Etelä-Suomen kuusikoiden alentuneina kasvuina. Tässä erään tarkkailijan havainnot toisesta Jyväskylän kaupungin kuusikosta:
    Ladun Majalla on äreää 4 kehitysluokan kuusikkoa joissa puut olivat 2 – 4 jopa osa lähes 5 motin puita. Siellä taitaa olla edelleen Suomen suurimpia kuusia ”Raineri”. Ladun Majan metsät kuuluvat Jyväskylän virkistysmetsiin ja on merkattu jatkuvan kasvatuksen metsiksi ulkoilualueiden vuoksi. Nyt on hyvin näköpiirissä mitä tapahtuu kun jaksottainen 4 kehitysluokan metsä päätetäänkin muuttaa jatkuvan kasvatuksen metsäksi. Myrsky kaatoi melkoisen määrän jätetyistä puista ja kirjanpainaja iskee loppuihin. Uutta puusukupolvea ei ole syntynyt ja metsä kuivuu pikkuhiljaa pystyyn. Jokainen metsänkasvattaja olisi tiennyt kuinka tuo metsä tulee uusia. Nyt siellä olisi komea taimikko kasvamassa., Nykysysteemillä hyvät myynnistä normaalisti saatavat tulot Kaupunki menetti kuivuneina puita.

    Jos minä hoitaisin kaupungin metsiä, niin kaadattaisin kaikki kuusikot, jotka eivät ole mitenkään miellyttäviä virkistyskohteita.  Tilalle kasvattaisin ensisijaisesti nopeakasvuisia koivikoita.  Tulisi hoidettua talous ja hiilinielut.

     

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 38)