› Keskustelut › Metsänomistus › Vinssaminen.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 33)
1 2 3 4

  • Vinssaminen.

    Lähetetty: 28.4.2016, 09:17

    Menneinä aikoina hankalissa paikoissa käytettiin vinssitraktoria ja juoksupoikaa.Kaiketi nykyään puomit kurottavat melkoisen matkan.Mutta onko vielä tilanteita missä näitä käytetään.Tuo turvaton maataloustraktori ja vinssi perässä ilman niitä tukijalkoja oli melkoinen yhdistelmä.Jos vinssattava tökkäsi eikä vipu lauennut tai muuta riskit olivat melkoisia.Voisiko tuota tai nyky-ajan mietteitä kertoilla.

    Tekijä
    r.ritva
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • Jätkä pätkät 29.4.2016, 19:08

    Pölkyissä, jotka ovat ”irti”, tuo kaadettu koura aika usein pitää, mutta kun kuori on jäässä ja pölli jämähtänyt hankeen, niin voi tosiaan jäädä lähtemättä mukaan.
    Jos nosturi on traktorissa ja kärry helppo pudottaa pois, voisi pelkällä nupilla peruutella ja nyppiä lähemmäksi kuljetusta varten.

    Jos harkitsee puutavaranosturin hankintaa, niin yksi tärkeimmistä ominaisuuksista siinä on pitkä ulottuvuus – mieluusti 8 metriä.

    arto 29.4.2016, 19:17

    Näpertelyä. Metsä kone ajaa puut halvalla. Paljon kantavampi ja kustannuksiltaan paljon edullisempi kun antaa toisten ajaa. Saa kiikkustuolista ihailla pinoa.

    Nimetön 29.4.2016, 19:37

    Urakkamiehet ne munki puut ajaa, mutta jotaki pitää aina vähän ajankuluksi keksiä. No nyt ennakkoraivaus kelit parhaimmillaan, lumet sulannut ja sammaleet jäässä, vanha heinä maatamyöten.

    6 m3 29.4.2016, 21:44

    Että ajankuluksi? Kyllä se oli totista työtä kymmevuotiaalle kun toista metrisessä hangessa kahlasi vetäen perässää vinssinsiimaa, tukkisaksia ja puukankea,,,
    Väliajat kun juoksutti mittakeppiä kaadetulla rungolla ja karsi korpikuusen runkoa niin ,,, 🙂

    pihkatappi 30.4.2016, 06:44

    Kyllähän se työ kehitti syviä lihaksia. Ei Keski-Suomessa sellaisia lumitalvia enää olekaan, kun oli kirveskarsinta, vinssipoika aikaan.

    Visakallo 30.4.2016, 09:28

    Kyllähän vinssaaminen ja kapearenkaisilla maataloustraktoreilla metsässä ajo aiheutti suuren osan nykyisin havaittavista maannousemista ja muista puustovaurioista, mutta eihän niitä tahdota oikein muistella.
    Nykyiset puunkorjuumenetelmät ovat hyvät ja erittäin vähän vaurioita aiheuttavia.
    Mihinkään hevosaikaan ei nykyisessä maailmanjärjestyksessä ole paluuta.

    r.ritva 1.5.2016, 08:04

    Monia konsteja jopa tutun kuuloisia näyttää käytettävän.Kokenut konekuski temput tietää.Tuokin jättää puuta pätkiessä pitoa sahaamatta ja hilaamalla lähemmäs ja pätkäistä.
    Perään nyt olisiko vinssistä lisävarusteena nykykoneissa jotain lisäulottovuutta.Entä eurooppalaisilla rinteilä.
    Tuskin ne kapearenkaiset levittivät yhtään enempää tauteja metsiin kuin nykyisetkään.Syviä uria näyttää näillä nykypeleilläkin syntyvän.
    Tuskin enää on paluuta hevostouhuihin suuremmin.Kaiketi robotit ovat seuraavia jopa kuskit.

    Korpituvan Taneli 1.5.2016, 08:40

    Jaa, onko kapea traktorin jälki metsässä pahempi kuin leveämpi metsäkoneen jälki, joka on vielä niin syväkin että maataloustraktori olisi ollut jo mahasta kiinni.
    Minun metsässä ei ole maataloustraktorilla uria tehty, mutta vuoden 81 metsäkoneen jäljet ovat vieläkin kävelijän ongelmana. Myöhemmin on ajettu sitten kovemmilla keleillä.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    savo’ttamies 1.5.2016, 11:27

    Tuumia ja jalkoja tuohon aikaan…
    Minulle kakkosnelonen on edellaa se sama kaksnelonen….

    harrastelija 1.5.2016, 11:35

    Nuo lukemat oli kysymyksenä lähinnä Jätkän pätkälle, kun hän tuntuu olevan perillä nykymetsätöiden opettamisesta 🙂
    Leimikkoa arvioitiin ainakin Metsähallituksen savotalla ollessa pikkuporukalla:
    – lakumies
    – kirjaaja
    – ehkä harjoittelija
    – pikkupomo eli kymppi

    Pituusmitta otettiin jalkoina lakulla samoin halkaisija lakulla mihin yllettiin, loppupätkä arvioitiin. Paksuus oli tuumina katkaisukohdasta.
    Justeerauksen vara oli n. 6 tuumaa ja puu mitattiin sylinterinä latvaläpimitan mukaan.
    Puut arsinoitiin kuutiojalkoina. Se on paljon pienempi kuin m3, mutta hintojen vertailussa tuntuvat saman hintaisilt 🙁

    Pinotavaramittana oli 6 jalkainen sulli yleiinen männyllä. 10 jalkainen oliseuraava järeämpi, se vastaisi ehkä nykyistä pikkutukkia.
    Kuusipinotava oli 2 metrinen pölli ja vähän harvinaisempi metrin mittainen riimaksi kuorittu pölli.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 33)
1 2 3 4