Keskustelut Harrastukset Villejä lupiineja

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 129)
  • Villejä lupiineja

    Lupiini on peräisin Pohjois-Amerikasta, ja se tuli Suomeen 1800-luvulla, siksi ympäristökeskus pitää sitä meillä edelleenkin vieraslajina.
    Tämä on taas johtanut siihen, että joitakin paikkakuntia terrorisoivat nyt kiilusilmäiset lupiinin vihaajat viikatteineen, vieden silmänilon ja tuoden tilalle hoitamattomat rojuheinikot ja pusikot.
    Minun mielestäni lupiini on erittäin kaunis ja hyödyllinenkin kasvi, joka kuuluu erottamattomasti suomalaiseen kesämaisemaan.

  • Metsäkupsa

    Lupiinia on meikäläisen tiluksilla,vaikka itse en ole sitä mihinkään istuttanut.Kurtturuusua olen vuosikymmenten saatossa muutamaan pihapiiriin istuttanut,eikä se ole hallitsemattomasti levinnyt.En ryhdy hävityshommiin näillä näkymin.Odottelen jos työttömyystöinä viranomaiset ensin valtateiden luiskista poistavat vieraslajit.Sallin vapaaehtoisten,jos sellaisia ilmaantuu,niin hävittää lupiinit tiluksiltani.Muutoin voi olla Visakallon tavoin muuntotuomion kärsiminen pahimmillaan edessä,jos viranomaiset ryhtyvät käytännön toimiin lain toteuttamiseksi.

     

    A.Jalkanen

    Ei taida olla enää mahdollista kitkeä pois lupiineja. Jättipalsami, kurtturuusu ja jättiputki pystytään hävittämään. Marunatuoksukki (pujon sukua, allergiaa lisäävä) myös sekä valkohäntäpeura.

    jees h-valta

    Lupiinikaan joka maassa viihdy joten turhaa murehtia että leviäisi. Meillä on paljon karuja paikkoja joissa saa nämä alkuperäislajit kukkia. Mutta ei nekään metrisen heinän joukossa kuki. Aika on taas auttamatta muuttanut luontoamme ja ketokukat jonkinverran hävinneet. Syynä voimakas typpilaskeuma joka ruokkii juuri rehevää kasvua. Sille ilman laadulle emme mitään voi kun kyse on pääasiassa kaukolaskeumasta joten turha tressata.

    sikari

    Mielestäni pitäisi kitkeä tienvarsilta pois nämä nykyiset huonolaatuiset muoviset aurausviitat. Eivät kestä pakkasta ja ovat silppuna teiden penkalla. Tästä kertyy vuosien mittaan suunnattomasti jätettä metsiimme. Mielestämme pitäisi palata entisajan puisiin ja alkaa vaikka kasvattamaan niitä, jos muuten ei löydy. Tänään kun syntyy lapsi se sisältää nykymenolla 25 kg muovia 100 vuotiaana.

    Puuki

    Muovit on hankalampia kuin lupiinit vieraslajeina. Jätevesien mukana menee muovia vesistöihin paljon ja se on iso ongelma. Esim Norjassa menee mereen 30 miljardia litraa jätevettä vuodessa ,(eilen tv:ssä) .  Jäteveden puhdistamoilta pääsee kaikki  tulvavedet (sade- ja lumen sulamisvedet) puhdistamatta mereen.  Rannalta  meribiologi keräsi muovinäytteitä kuolleen norpan ja myrskylinnun sisuksista. Monta sataa tuhatta lintua ja nisäkkäitä /vuosi kuolee pelkästään Norjassa muoviin ja kaloja vielä enemmän.  Puolet jätemuovista tulee kalastuksesta ja puolet on talousjätettä.

    Nyt kun kiinnitetään huomiota metsän hiilipäästöihin pitäisi ottaa vähän laajempi näkökulma asiaan ja luonnonsuojelun kannalta co2 -päästöjä tärkeämpi asia myös esille.  Lähes kaikkien muovituotteiden korvaaminen puuperäisillä olisi mahdollista, jos halua siihen olisi. Muoviset vanupuikot, muovipussit ym. monet muut pienet muovia sisältävät tuotteet jos korvattaisiin hajoavilla ja kierrätettävillä, sillä olisi suuri positiivinen vaikutus ekosysteemien toimintaan.

    PS. Lupiinit saa katoamaan kun leikkaa ne usein jotta eivät pääse siementämään ja kaivaa juuret pois kokonaan maasta. Voi olla muutaman vuoden urakka.

    A.Jalkanen

    Ketokukkia voidaan suosia kaupungeissa viheralueilla. Suurin syy niiden katoon lienee laajaperäisen karjanlaidunnuksen loppuminen. Kuka ne lupiinit kitkisi valtateiden varsilta?

    Puukin kanssa samaa mieltä: muovi on korvattava hajoavilla tuotteilla kaikkialla missä pystytään.

    Jätkäpätkä

    Lupiini kannattaa niittää raivurilla aivan juuresta ennen kukintaa tai heti kukinnan jälkeen ennenkuin siemenet kypsyvät, mihin se alkunsa saa se leviää yllättävän tehokkaasti, niittämällä sopivaan aikaan harventuu kasvusto aika paljon, eikä ainakaan leviä. Metsäautotien varsille ei pidä viedä niitettyjä lupiineita, siellä ne leviävät nopeasti.

    MIISU4F

    Koska olen kiltimpi mielipiteissäni kuin Susanna Koski, kok. eduskuntapudokas (miksihän ei tullut valituksi uudestaan–ei kai vaasalaiset yksin syynä? ) NIIN jätän sanomatta, että olisi työttömille paljon kitkentätyötä, kun maanteitä (junallakin) kulkee. Suski vois kyl kokeilla työllistämistyönä, jos vielä vailla toimea….

    Balsamista sen verran. Istutettiin aikoinaan eräs palsta, joka rajoittuu pieneen metsäkaistaleeseen ja jonka jälkeen on omakotiasutusalue. Sielläpäin muitakin mh- töitä tehneenä, huomasin kyllä, että asukkaat pitää metsäkaistaletta omana pikku tunkionaan. Kaikki puutarhajäte–ja hiukan muutakin jätettä- kipattu surutta metsään.

    No, vuotena muuanna kävin inventoimassa palstan. Jo silloin oli balsami vallannut metsikönreunaa sekä istutusaluetta. Toissavuonna raivasin balsamin ja muutakin varhaishoidossa. Tänä vuonna kävin taas, koska taimikkoon on pesiytynyt myös elämänlanka, joka kierrollaan tappaa kaikki elävät puut, kun se kietoutuu niiden  ympäri tehden eri  tiukkoja *liaaneja* . Totesin, että elämänlangan saa sentään kiskottua helpohkosti alas kerta kesässä ja taimi saa kasvaa suht rauhassa pitkään. Balsami tukahduttaa kaiken ja leviää leviämistään. Mihin reunaan balsami oli ensin iskenyt, ei juuri elävää kuusentaimea löytynyt, kun ne ei selvinneet ensimmäistä vuosia hyvästä muokkauksesta huolimatta.

    Jos siis olisi valtaa niin kuin tahtoa, pistäisin ko. omakotiasujaimiston kitkemään balsamin ja elämänlangan, koske sieltä asukkailta ne on lähtöisin..

    Olen ollut hävittämässä jättiukonputkea. Se maapläntti myytiinkin kohta pois ja sen päälle tuli maankaatopaikka. Eiköhän ne sinne 10 metrin jätemaakasojen alle hautaudu, ellei siirto jätemaan mukana tule uusia.

    Tuota pitää ihmetellä, kun komealupiini ei kelpaa millekään tuhohyönteiselle saati karjalle ruuaksi. Luontaista vihollista sillä ei taida olla

    sikari

    Miten toimitaan perunan kanssa? Tuli Eurooppaan 1500 luvulla ja  Suomeen 1700 luvun alussa. Aletaanko tuhoamaan vai palautetaanko Amerikkaan?

    Metsuri motokuski

    Eikös lupiini tuotu juuri rehu ja koristekasviksi eurooppaan pohjois amerikasta. Kyllä kai se jollekkin elukalle kelpaa.

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 129)