Vielä semmonen lisäksi , että myös sienitaudit lisääntyy liian tiheissä metsissä (harvennuksia ei tehdä) , kun kosteus lisääntyy. Kaarnakuoriaistuhoja lisää mm. kesien lämpeneminen ja liian yksipuolinen puulajisto , puiden heikko kunto myös. Eli sulkeutuneet kuusikot (varsinkin väärällä kasvupaikalla tms heikolla hapella olevat puut) on erityisesti vaaravyöhykkeessä.
Scientist: ”Kuuden asteen nousu tarkoittaa Suomen kohdalla neljän asteen nousua nykyisestä. Eli esim Tampereelle tulee Tukholman seudun ilmasto. Ei katastrofi.”
Näin, jos ilmaston vaikutus rajoittuisi lämpötilan nousuun. Mutta koska kyse on valtavasta kokonaisuudesta, jossa eri osa-alueet ovat keskinäisessä riippuvuussuhteessa, ei tässä verkostossa voi muuttaa vain yhtä tekijää ilman, että se vaikuttaa muihin. Ja koska kukaan ei tiedä, miten tämä kokonaisuus muuttuu, on huikeaa lukea näin yksinkertaistavia kommentteja.
AJ..”Eli jos omistaa paljon hakkuukypsää metsää yhdessä palstassa, voi kannattaa ottaa metsävakuutus…” Tuo on tilapäinen hoito, kuin kortisonipiikki kuluneen polvilumpion kipujen lievitykseen.
Suunnitelmallinen metsätalous tuo kuviot vuorollaan hoitotoimenpiteille. Ja siinä lääke polvilumpioon on puukko , metsään saha.
Olin kuulevinani, että meteorologi lipsautti vähenevistä metsistä avohakkuiden seurauksena?Eikös se mennyt juuri päinvastoin kun harsinta lopetettiin!
Onhan se jälleen kerran nähty, miten vähällä järjellä maailmaa johdetaan. Jossakin ei Suomen metsätalouden etua ajavassa porukassa mietittiin mahdollisimman yksinkertaista ja helposti muistettavaa hokemaa, joka voidaan syöttää ympäristöjärjestöjen ja vihreiden kautta suurelle yleisölle. Näin syntyi lause: ”Avohakkuut pienentävät Suomen hiilinieluja”. Tällä on nyt menty ja hoettu jo muutama vuosi, vaikka totuuden kanssa sillä ei ole mitään tekemistä.
Mitäpä se meteorologi metsänkasvatuksesta tietäisi. Eihän yle ota meiltäkään kommentteja erilaisista sääilmiöistä ja arvauksia niiden syistä yleiseen jakeluun, ei kannata odottaa metsäasioista kovin asiantuntevaa lausuntoa meteorologiltakaan. Yle muistaakseni toimii yhteisillä verovaroilla eikä siten pitäisi olla puolueellinen toimija.
”Näin, jos ilmaston vaikutus rajoittuisi lämpötilan nousuun. Mutta koska kyse on valtavasta kokonaisuudesta, jossa eri osa-alueet ovat keskinäisessä riippuvuussuhteessa, ei tässä verkostossa voi muuttaa vain yhtä tekijää ilman, että se vaikuttaa muihin. Ja koska kukaan ei tiedä, miten tämä kokonaisuus muuttuu, on huikeaa lukea näin yksinkertaistavia kommentteja.”
Laitoin tämän kommentin siksi, että usein näkee oletettavan että meille leviää keski-Euroopan tammi-pyökkimetsät. Todellakin lämpötila on vain yksi tekijä. Valaistusolosuhteet eivät muutu juuri ollenkaan, eikä maaperä muutu kalkkipitoiseksi. Eniten hyötyvvä puulaji on erään aiemman tutkimuksen mukaan rauduskoivu. Ja ehkä myös metsälehmus alkaa tuottaa itäviä siemeniä joka vuosi toisin kuin ennen. Tukholman seutu on hyvä vertailukohde sikäli, että siellä valaistusolosuhteet/vuodenajat ovat melko samankaltaiset kuin etelä-Suomessa.
Mitä Lapissa on kasvanut jääkausien välisillä lämpökausilla? Eem-kaudella kasvoi muun muassa saniaisia ja pähkinäpensaita. Ainakaan näitä valaistusolot eivät estäneet leviämään Lappiin. Pitää koettaa etsiä lisätietoa; kyllä tätä vuosirytmiasiaa on varmaan jo mietitty ja laboratorioissa kokeiltu.
Minä suhtaudun varovasti yksittäisten suurikokoisten lajien ennusteeseen. Luonto pitää itsensä tasapainossa ja silloin kaikki eliöt alkaen mikrobeista on merkityksellisiä. Toinen juttu on sademäärät ja niiden ajoittuminen. Paljon muitakin tekijöitä on ja koska luonto on sopeutunut täällä vallitseviin olosuhteisiin, mutta sopeutuu muutoksiin hitaammin kuin ilmasto vaikuttaa muuttuvan, en osaa iloita koivun kasvuennusteesta ilmaston lämpenemisen seurauksena. Toki suosin koivua ja mäntyä puulajivalinnoissa. Kuusta laitan vain, jos koivu tai mänty ei tule kyseeseen. Myös sekapuuna voin käyttää kuusta.
Jääkauden jälkeisenä aikana tosiaan on erilaiset kaudet vaihdelleet ja silloin myös kasvillisuus on muuttunut. Me emme kuitenkaan tiedä, millainen tuo muutos on ollut eli millaisia tuhoja on tullut, ennen kuin uudet lajit ovat alueita vallanneet. Luontohan korjaa itsensä siten, että vanhan tilalle tulee uutta. Mutta ihmisen käsitys tästä voi poiketa aika tavalla. Nyt jos kirjanpainajat syö kuivuudesta kärsivän kuusikon, mitä tekee metsänomistaja? Istuttaa uuden kuusikon!
Toisaalta luonnossa nopeakin muutos on kestänyt satoja vuosia, nyt puhutaan tähän verrattuna suuresta muutosvauhdista.
Pyökin leviäminen edellyttää korkeampaa , noin 8 asteen keskilämpötilaa. Ruotsissa pohjoisraja jossakin Tukholman eteläpuolella. Norjassa on pieni erillinen esiintymä Bergenin seudulla, jossa sataa 4x niinpaljon kuin Suomessa ja keskilämpötila noin 8 astetta.
On tutkittu myös Lapin koivuja viemällä niitä huomattavasti lämpimämpään ja etelämmäksi. Hyvin menestyivät. Yksi koe tehtiin muistaakseni Kanadassa
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.