Mitä vanhempi talousmetsä, sitä arvokkaampia puita, joten mahdollisen kohdalle osuvan metsätuhon taloudellinen merkitys kasvaa. Suurimmat vakuutuskorvaukset on meillä toistaiseksi maksettu tuulituhoista. Näitä lisää metsän vanheneminenkin ts. puiden piteneminen, mutta tuulituhoriskiin vaikuttaa paljon myös metsän rakenne ja kuinka kauan viimeisestä harvennuksesta on aikaa.

Sauli Valkonen esimerkiksi sanoi webinaarissaan, että heidän jatkuvan kasvatuksen koealueillaan toistuvin harvennuksin käsitelty metsä ei ole ollut tuulituhoille herkkä, sen sijaan pienaukkojen väliin jääneet kulissimetsät kyllä. Ehkä pienaukko kannattaisi tehdä vasta kun välialueiden viimeisestä harvennuksesta on kulunut ainakin muutama vuosi, niin että puiden juuristot ovat ehtineet vahvistua.

Toinen leimallisesti vanhempien metsien tuhotyyppi on hyönteistuho, koska nuoret ohuet puut eivät kelpaa männyn ytimennävertäjän tai kuusen kirjanpainajan lisääntymisalustoiksi.

Ainakin nämä riskit on muistettava, jos alkaa kasvattaa metsiensä kiertoaikoja. Muitakin varmasti on, mutta nämä pulpahti ensimmäisinä mieleen. Eli jos omistaa paljon hakkuukypsää metsää yhdessä palstassa, voi kannattaa ottaa metsävakuutus.

Muistelen että Golf-virran hyytyminen voi vaikuttaa paljonkin ilmastoon pohjoisella pallonpuoliskolla, kun/jos pohjoisnavan ilmavirtaukset muuttuu talvisin.  Siperian talvi ei ole kovin houkutteleva olipa se sitten paikallista tai isommalle alueelle levittyneenä jos on päällä.

 Onko se nyt niin kauhea asia, jos talvet ovat lyhyenpiä, eikä rakennusten lämmittämiseen kulu niin paljon energiaa kuin ennen, eikä lumen kanssa tarvitse pelata yli puoli vuotta vuodessa? Jos hiihtää haluaa, lunta löytyy kyllä edelleen pohjoisemmasta. Yksikään golfari ei ole valittanut, kun saattaa päästä vielä marras-joulukuussakin pelaamaan. Metsien kanssakaan ei tule kovin suuria ongelmia, jos ne vain pidetään hyvässä kasvukunnossa, eikä lasketa niitä liian vanhoiksi. Uudistaessa huomiodaan sopivat ja vähän monipuolisemmat puulajit. Se asia ei minun kallooni uppoa millään, miksi suojelijat haluavat Suomen metsien vanhenevan, sillä sehän niitä metsätuhoja juuri lisää, ja josta ollaan aina niin hirveästi huolissaan? Onko niin, että ilmastonmuutoksen varjolla koko kansaa yritetään kusta silmään?

Kolopalloa saattoi lyödä v. 2006 vielä tammikuun alussakin.    Metsien hyvässä kasvukunnossa pitäminen olisi tärkein metsänhoidon toimista nykytilanteessa.     Esim. mäntyjen ja sekapuustojen kasvattamisen lisääminen ja th:en ja harvennusten tekeminen ajallaan.  Korjuuvaurioden syntymisen ehkäisy (esim. harvennuskertojen vähentäminen/tekeminen maan ollessa jäässä jos mahdollista)  ja puun kasvun lisääminen esim. terveyslannoituksin (tuhka+boori)  turvemailla.

Jos kyseessä olisi ilmastonmuutoksen torjuntatoimet, niin silloin tulisi keskittyä pääasiassa noihin m-hoitotoimiin.  Monimuotoisuusasiat otetaan huomioon myös mm. lahopuuta säästämällä /tekemällä ja säästöpuita jättämällä.    Kuivat kesät lisää esim. kaarnakuoriaistuhoja ja metsäpaloja . Niiden ehkäisyksi ei riitä metsien suojelu ; päin vastoin liiallinen ns. luonnonmetsien suojelu ( =mm. harvennushakkuita ja muita mh-toimia jätetään tekemättä) lisäisi vain niitä.

Riskiarviossa pitää erottaa huono metsänhoito ja suojelualueet. Huono metsänhoito ja sen tekemättä jättäminen lisää kyllä riskejä. Jopa presidentti Trump tiesi, että metsää pitää harventaa. Tosin talousmetsän riskejä voi lisätäkin, jos se hoitamalla saatettu vähälajiseksi ja tasarakenteiseksi, mikäli kohdalle osuu vaikka sienitauti jolle metsikön kaikki puut ovat samanaikaisesti alttiita.

Meidän metsärakenteessa on luonnollisia metsätuhojen esteitä ja katkoja kuten teitä, vesistöjä, soita ja avohakkuita.

Suojelumetsän ei pitäisi olla oleellisesti riskisempi ympäristö tuhoille paitsi ehkä metsäpalolle mikäli se sisältäisi paljon kuivaa palavaa materiaalia.

Ajattelen tässä siis metsärakenteeltaan monimuotoista (eri kokoisia puita ja eri lajeja) suojelumetsää enkä monokulttuuria. Jossain Hossan kansallispuiston tapaisella kuivalla mäntykankaalla myrsky, metsäpalo tai hyönteinen kuten mäntymittari voisi toki levitä laajallekin, mutta niin voi levitä talousmetsässäkin kuten Paula-myrsky osoitti.

Näin ohjelmasta vain  lopun ja jäi vaikutelma, että Kerttu ei ollut kovin hyvin perillä metsistä. Ei esim ollut huomannut että metsien hiilivarasto on Suomessa kasvanut valtavasti sitten 1970luvun.

Kuuden asteen nousu tarkoittaa Suomen kohdalla neljän asteen nousua nykyisestä. Eli esim Tampereelle tulee Tukholman seudun ilmasto. Ei katastrofi.