› Keskustelut › Puukauppa › Viisaatkin ovat jo huomanneet , että…

Esillä 8 vastausta, 21 - 28 (kaikkiaan 28)
1 2 3

  • Viisaatkin ovat jo huomanneet , että…

    Lähetetty: 9.2.2016, 19:25

    ”Koko vaikuttaa kannattavuuteen”

    Julkaistu 9.2.2016
    Metsänhoitoklubin seminaarissa Helsingissä pohdittiin eilen monipuolisesti koon vaikutusta puuntuotannon kannattavuuteen. Esillä olivat sekä rungon, kuvion että tilan koko.

    Näistä rungon koko nousi keskusteluissa ykköseksi. Sen merkityksen arvioivat kaikkein tärkeimmäksi niin Pirkanmaan metsänhoitoyhdistyksen johtaja Matti Sojakka kuin professori ja puuntuottaja Matti Kärkkäinen.

    Järeä puu on arvokasta ja sen korjuu tehokasta, mutta erityisen paljon koosta aiheutuu ongelmia, kun pieniläpimittaista puuta korjataan haketukseen.

    ”Energiapuu ei ole vastaus taimikonhoidon laiminlyönteihin. Pienpuustoisilla kohteilla toiminta on aina rajusti tappiollista”, muistutti Juha Laitila Luonnonvarakeskuksesta. ”

    Vaikuttaa siltä , että kannolta lähtenyt viesti on mennyt perille : )

    Tekijä
    suorittava porras
    Teema Puukauppa Puukauppa
  • Jätkä pätkät 10.2.2016, 14:19

    ” /Palvelut/Profiili/?userId=1344
    RE: Viisaatkin ovat jo huomanneet , että…
    Tuossa yksi paikallinen maanviljelijä ajoi kaksi talvea traktorilla ensiharvennusten perässä moton jäljestä. Edellä olevien kirjoitusten mukaan sehän olisi pitänyt olla kannattavaa toimintaa. Nyt se kuski on ”liisannut” itselleen ajokoneen ja ajaa puut sillä. Traktorivehkeet seisovat toimintakuntoisina maanviljelijän pihassa.

    Miksihän näin ? Sisältöä on muokattu
    Lähetetty: 2 h, 19 min sitten ”
    Me järjestimme lähikuljetuskoulutusta omatoimisille metsänomistajille ja kalustona oli juontokoura, vinssi /reki, kaksi kourakuormain/telikärry-yhdistelmää ja kaksi kahdeksanpyöräistä ajokonetta.
    Kurssilaiset olivat ihastuneita tietoon ja opetukseen, sekä metsätraktoreihin. Suurimmat kehut sai mahtava nosturi, kahdeksan pyörää = hemputus – ja runko-ohjaus.

    pihkatappi 10.2.2016, 15:57

    No jopas nyt, ei ne Timppa ihmisten puita enää nykyään rosvoa. Toista se oli silloin 40 luvulla, kun isäukko puhui että koko kylän ropsit vietiin eikä rahoja koskaan kuulunut.

    uudehko metsänomistaja 10.2.2016, 16:06

    Tuossa tuli muutamia niin ylimalkaisia väitteitä vakavasta asiasta, että yritämpä kommentoida.

    Pihkatapin kanssa olen samaa mieltä, että tottakait ensiharvennuklsen tulot kannattaa ottaa, jos niitä saa. Tällöin tulee kuitenkin huomioida tiheän uudistamisen menolisäys harvaan uudistamiseen verrattuna alusta alkaen. Tulee huomiuoida kalliimpi muokkaus, taimien lukumäärä, kalliimpi istutus, kalliimpi heinäys ja varhaisraivaus ja kalliimpiraivaus. Jos vielä näiden selkeästi harvempaa istutusta kalliimpien toimien jälkeen ensiharvennuksesella saa positiivista tulosta, niin tottakait kannattaa harrastaa tiheää istutusta.

    Metsuri motokuskin kertoman asiaintilan syytä en tiedä. Voisiko syynä olla mainitsemani ostoyhtiöiden yleinen politiikka? Vain suuret koneet ovat oikeita. Todellinen korjuukustannus on puun ostajille varsinainen liikesalaisuus. Sitä ei millään luovuteta ulkopuoliselle. Siten koneistuksen vaihtaminen saattaa johtua ostajan tietoisesta politiikasta.

    On tietysti mahdollista, että urakoitsijalle korjattavaksi tänä talvena jääneet metsät eivät jostain syystä sovi traktorikorjuuseen. liian huono maasto tai liian suurikokoinen puusto.

    Mitä taas tulee Timpan ja Pihkatapin toteamuksiin maaston kivikkoisuuden vaiukutuksesta, yhdyn kommentteihin täysin. Tottakait korjuukoneen pitää olla sopiva maastoon. Maastot ovat kuitenkin erilaisia. Kuivalla kankaalla tai hyvin routineella suolla maataloustraktori saattaa olla omiaan.

    uudehko metsänomistaja 10.2.2016, 16:08

    Metsä-masan kertomus puun välittäjistä, jotka ostavatn hakkuuoikeudet, hakkaavat puut ja myyvät ne edelleen loppujalostajille on se kauppatapa, johon uskon puukaupan ajastaan olevan menossa. Nykymaailmassa kaikki pyrkivät erikoistumaan omalle pienella erikoisalueelle. Vain siten saavutetaan korkein mahdollinen ammattitaito. On selvää, että puunjalostusfirmat osaavat puun jalostamisen. Niiden ammattitaito puun korjuussa ja kuljetuksessa ei kuitenkaan välttämättä ole huippua. Korjuulla ei ole kilpailua. Siksi erikoiskoneella korjuuta voidaan pitää aina ja kaikissa olosuhteissa edullisimpana oli tosi sitten mikä tahansa.

    Tällä hetkellä tälläisiltä välittäjiltä puuttuu myyjäpuolen luottamus. Se on hankittavissa vain pitkäaikaisella hyvällä työllä. luottamus on kuitenkin vältytämätön, jotta kauppatapa voisi yleistyä

    On selvää, että puun ostajien henkilöstö pyrkii estämään kykyjensä puitteiussa moisen kauppatavan yleistymistä. Uusi kauppatapahan kohdistuisi suoraan nykyisten ostohenkilöstön tulotasoon.

    Timppa 10.2.2016, 17:14

    Vastaisin vain Pihkatapille, että myyjäpuolen luottamus on ensisijaisesti hankittava vakavaraisuudella. Meikäläinen on tähän ikään nähnyt monenmoista yrittäjää. Siksi suhtaudun raha-asioihin varovaisuudella. Hyvällä hinnalla (jos sitä yleensä saisi) on kääntöpuolena luottotappioriski. Niitä voi luonnollisestikin jokainen harkita omalta osaltaan.

    Itse olin yrityksen palveluksessa, jota omisti kaksi Suomen vakavaraisimpana pidettyä rakennusliikettä. Kaverit onnittelivat, ettei tarvitse olla huolissaan ainakaan työnantajan tulevaisuudesta. Muutaman vuoden kuluttua näistä liikkeistä toinen joutui yrityssaneeraukseen ja toinen konkurssiin. Moni menetti kyllä rahojaan. Sellaista tuo maailmanmeno on. (Onneksi meikäläisen hommat olivat sellaiset, että kaikki ne, joilta olin jotain tilannut, saivat rahansa)

    Puukaupassa, jossa katteet olisivat luultavasti aika pieniä ja pääomat suuria olisi kyllä luottotappiovaara aina olemassa.

    kuusessa ollaan 10.2.2016, 18:36

    Pienistä koneista pikku kommentti.

    Pieni kone ei tarkoita halvempaa, eikä suuri kalliimpaa. Raudan määrässä on vain muutaman tonnin ero, kilohinta ei kannattavuutta ratkaise.

    Pitäisi puhua edullisemmasta (ts. vaatimattomammin varustellusta) koneesta, se voi olla isokin. Eli siis, harvennuksille pitäisi tuoda erittäin yksikertaisella tekniikalla toimivia koneita, puhtaasti kuidun hakkaamiseen. Ei mittalaitetta ja vain simppeleillä venttiileillä ohjattuja, mahdollisesti nelipyöräisiä koneita. Näitä on rakennettu käytetyistä koneista, giljotiinikouralla energiapuuhakkuuseen.
    Tai sitten jokin erittäin karu menetelmä, kuten kokopuukorjuu kuormatraktorin kourasahalla. Edullisempia alustakoneita on kokeiltu, nyt nisula tekee modifioitua linkkukaivuria, taisi aikoinaan olla parikin yritystä tehdä bulkkialustakoneena pyöräkuormainta käyttäen.

    Mutta, se kun ei onnistu. Metsäyhtiöt vaativat tiedonsiirrot ja automaattiapteeraukset tekemään kuidustakin sopivaa millin tarkkuuden latvaminimillä, ilmeisesti uusi woodforce pakottanee sen piirissä olevat ajokoneet vaakalla varustetuiksi…

    suorittava porras 10.2.2016, 19:05

    ”Kannolta” lähti metsälakien valmisteluaiheesa viestiä , että energiapuuta ei ole järkevää kasvattaa taimikonhoidon
    kustannuksella . Lakiin saatiinkin toivottu muutos tukien ohjaamisesta
    puiden kasvun kannalta parempaan ajankohtaan .
    Markkinatkin ovat edellisen lisäksi pitäneet huolta siitä , että risukon kasvatusta ei enää tueta eikä siihen kenenkään ole syytä vartavasten panostaa . Saatava tuote ei ole vastannut kenenkään odotuksia .

    Olen myös muutaman kerran maininnut , että harvennuspuiden järeyden lisääminen toisi merkittäviä hyötyjä kaikille osapuolille .
    Se poistettavien puiden sadan litran tavoitteellinen minimi runkokoko on saavutettavissa helposti pelkästään hoitamalla taimikot ajoissa .
    Tavoitetilavuus saavutetaan myös lyhyemmässä ajassa verrattuna siihen , että taimikot hoidetaan myöhään tai ei ollenkaan .

    Puuston järeyden kasvattamisessa on myös kyse kauppapolitiikasta.
    Erillinen pienialainen hoitamaton harvennuskuvio jää helposti käsiin , mutta on kunnostettuna ja järeämmäksi kasvatettuna mahdollista saada myytyä avohakkuun yhteydessä . Korjuukin onnistuu vaivatta samoilla työkoneilla . Hehtarin tai parin pienipuiselle harvennuskohteelle ei kukaan lähde koneita erikseen kuljettamaan .
    Koneen siirto maksaa keskimäärin kuljettajan päiväpalkan verran kaikkine kuluineen per kone . Nykyisin onkin yleistynyt käytäntö , että tilan metsä käydään läpi avohakkuusta ensiharvennukseen samalla kertaa , mikäli maapohja ja kelit sallivat .

    Metsuri motokuski 11.2.2016, 10:58

    Kyllä tuo suorittavana kirjoitus on tätä päivää. Nykyään hakkuut tehdään pääosin tila hakkuina jossa käsitellään koko tilan metsät kerralla. Siinä menee aukot ja harvennukset samalla.

    Kuusessa ollaan on oikeilla jäljillä. Se varustelutaso niissä koneissa maksaa. Ei koolla ole juurikaan merkitystä. Toisaalta työturvallisuusmääräykset lisäävät osaltaan kustannuksia mutta lienee kuitenkin suurin kustannuserä nämä mittaus ja tiedonsiirto ohjelmistot koneissa joita yhtiöt edellyttävät koneilta.

    Uudehkolle metsänomistajlle sen verran tiedoksi että se traktoriyhdistelmän ei todellakaan sovi urakointiin. Ajettavat puumäärät ovat niin suuria ja maastot niin haastavia että jokapäiväiseen työskentelyyn ei vain ominaisuudet riitä. Tuskin ajokonetta olisi koskaan kehitetty jos traktoriyhdistelmäälä olisi pärjännyt joka paikassa ja tuottavuus olisi ollut sellainen että sillä olisi tienannut.

Esillä 8 vastausta, 21 - 28 (kaikkiaan 28)
1 2 3