Keskustelut Puukauppa Viisaatkin ovat jo huomanneet , että…

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 28)
  • Viisaatkin ovat jo huomanneet , että…

    ”Koko vaikuttaa kannattavuuteen”

    Julkaistu 9.2.2016
    Metsänhoitoklubin seminaarissa Helsingissä pohdittiin eilen monipuolisesti koon vaikutusta puuntuotannon kannattavuuteen. Esillä olivat sekä rungon, kuvion että tilan koko.

    Näistä rungon koko nousi keskusteluissa ykköseksi. Sen merkityksen arvioivat kaikkein tärkeimmäksi niin Pirkanmaan metsänhoitoyhdistyksen johtaja Matti Sojakka kuin professori ja puuntuottaja Matti Kärkkäinen.

    Järeä puu on arvokasta ja sen korjuu tehokasta, mutta erityisen paljon koosta aiheutuu ongelmia, kun pieniläpimittaista puuta korjataan haketukseen.

    ”Energiapuu ei ole vastaus taimikonhoidon laiminlyönteihin. Pienpuustoisilla kohteilla toiminta on aina rajusti tappiollista”, muistutti Juha Laitila Luonnonvarakeskuksesta. ”

    Vaikuttaa siltä , että kannolta lähtenyt viesti on mennyt perille : )

  • Rane

    Juuri näin.Kun ylisuurilla ja ylihintaisilla koneilla tehdään lyhyttä päivää pienipuustoisella kohteella on kyseessä ratkaisematon yhtälö.
    Kun muuttaa useampia muuttujia voi yhtälö ratketa.Yksi ei riitä.

    Metsäkupsa

    Kymmenlitraisia rimpuloita menee kiintokuutioon 100 kpl ja kuution puusta kerralla motti kasassa.Siitä on helppo päätellä ,kumpa kustannustehokaampaa korjuuta.

    Monesti tilakoko ei niin merkityksellinen,kuin turhan pienet kuviot,joita ripoittain myydään/hakataan vaikka tilalla saattaa kokoa olla riittävästi..

    suorittava porras

    Mikähän on se ylisuuren koneen raja ? Nytkin olen tehnyt harvennusten yhteydessä samalla työmaalla pieniä aukkoja , joiden
    suurimmat puut ovat kooltaan 2, 5 m3 . Lisäksi teollisuus haluaa puut tehtaalle heti eikä kuukausien päästä . Vehkeissä on oltava tehoa ja toimintavarmuutta .

    Valitettavasti koneet pyörivät vain 8-10 tuntia , kun yksi kuljettaja ei jaksa kovin pitkään tiukalla tahdilla tehdä eikä ammattitaitoista kuljettajaa löydy pelkästään kolmen kuukauden kiireisempään aikaan toiseen vuoroon . Osaamaton toisessa vuorossa hidastaa enemmän , kun hyödyttää .

    Nyt on jo kuulunut nuoremmilta kuljettajilta (ajavat yhtä vuoroa) viestejä alan vaihdosta , kun työtä on vain 8-9 kuukautta vuodessa . Toisen vuoron kuljettajan osa on vielä huonompi . Touhua riittää kahdelle vain 2-3 kuukaudeksi ja nekin vuoden pimeimpään aikaan .

    Kun puusto on riittävän kookasta ja alue hyvin raivattu , yhdelläkin miehellä pystytään tekemään tulosta .

    Jätkä pätkät

    ” /Palvelut/Profiili/?userId=240
    RE: Viisaatkin ovat jo huomanneet , että…
    Juuri näin.Kun ylisuurilla ja ylihintaisilla koneilla tehdään lyhyttä päivää pienipuustoisella kohteella on kyseessä ratkaisematon yhtälö.
    Kun muuttaa useampia muuttujia voi yhtälö ratketa.Yksi ei riitä.
    Lähetetty: 44 min sitten
    Lähettäjä: Rane ”
    Noista kolmesta luennoitsijasta kaksi onkin meidän entisiä oppilaita.
    Rane tuli siis johtopäätökseen, että pieniä puita ei kannata kasvatella – vaan ainoastaan isoja.

    jees h-valta

    Valitettavasti kuitu on se joka on kauppatavaraa tulevina vuosina. Vai haluatteko ne järeät tukkinne sellupataan?

    savo’ttamies

    Kertoiko ne viisaat seminaarissa ratkaisua ongelmaan , joka syntyy, kun istutetaan 20cm taimia uudistettavaan metsään….

    Mitä metsälle pitää tehdä/uudistaa ?
    Jos ei harvenneta pienirunkoista metsää 70 vuoden aikana kertaakaan ,ei sinne kasva niitä järeitä 1000 litran runkoja montakaan.

    Kannattaako kannattamattomat harvennukset jättää omatoimisten metsänomistajien hakattavaksi tulevaisuudessa?

    ”Kermankuorijoita aina löytyy”

    Keneltä se viesti on lähtenyt sieltä kannolta?

    Näihin kysymyksiin olisin odottanut viisailta ratkaisua.

    Kyllä ne metsät kasvaan luonnonlakien mukaan viisaitten seminaareista huolimatta.

    harrastelija

    Mikä kannattaa ja mikä ei, missä on kannatuksen raja?
    Puhutaan, että moto tekee yli 10 metsurin työt. 500 m3 / vuoro isossa päätehakkuussa motolla, siihen pitäisi olla yli 10 metsuria.

    50 litran ensiharvennuksella moton vuorotulos saattaa olla 50 m3.
    Siihen tarvitaan jatkä pätkän metsureita vain 5.

    Paljonko pitää 500 000 € maksan moton kuoletukseen tulla tulosta, jotta kannattaa + vielä kuskin ja mahdollisen apuhlön menot?

    Paljonko pitää metsurin kulujen kuoletukseen tulla vuorossa kuutioita?

    Kysymyksiä löytyy, mutta noissa seminaareissakaan harvoin on selkeää kustannuslaskelmaa todelliselle vertailulle.

    Pöljästä päästä ajatellen alle 50 litran poistuma tulisi hoitaa miestyönä ja keveillä koneilla!

    pihkatappi

    Niitä 10 mottia päivässä 50 litraista metsää hakkaavia metsureita ei ole tarpeeksi paljon tekemään niitä töitä.

    A.Jalkanen

    Metsänhoitoklubi puhuu asiaa.

    Onko käytössä kevyempiä ja halvempia koneita, jotka olisivat ’välimalli’ ökykoneen ja metsurin välillä? Tämä malli toimisi paremmin – paitsi pienissä puustoissa, myös turvemailla ja roudattomina talvina.

    Toisessa ketjussa on ollut juttua koneenkuljettajien työllisyydestä. Ei vetele sekään, jos kuski joutuu tekemään osa-aikaista tai pätkätyötä.
    Sen sijaan jos päätyö on maanviljely, siihen yhdistettynä konetyö voisi toimia. Jos metsävarustettu maataloustraktori on niin hyvä ja kustannustehokas kuin Lauri Vaara väittää, miksi ne eivät yleisty? Jos puuttuva osaaminen on tässä pullonkaula, pitäisikö maanviljelijöille järjestää täydennyskoulutusta metsäpuolelle?

    pihkatappi

    Tahtoo olla niin rajua touhua tuo puun ajo ettei siinä kevyemmät vehkeet kestä. Tietysti jos olisi ajokone millä ajettaisiin vain suopohjia. Niin ehkä siinä vähän ohuempikin metalli sitten kestäisi? Mutta kuinka moni haluaa ostaa kevyen koneen millä pääsee urakoimaan vain pieniläpimittaisia harvennuksia, useinhan leimikko koostuu päätehakkuusta ja harvennuksesta. Mutta kyllä noille pinemmille koneille olisi metsänomistajien harvennuksille kysyntää ja onhan noita esim. joidenkin Mhy:n korjuupalveluiden kautta saatavilla.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 28)