Näyttää tuontitukku myyvän viiltosuojahousuja viidellä kympillä suojaus 20m/s., ei nuo enää kalliita ole. Kiinassa ne tehdään merkkituotteetkin.

Ei ole vielä koskaan ketju sahasta katkennut, eikä sahaa yleensä jalkojen välissä pidetä, kun sahataan. Montako reisivaltimoa on mennyt sahaajilta en ole koskaan kuullutkaan. Yhden tapauksen tiedän, kun toveri sahasi pohkeesen ja henegenlähtö oli lähellä. Onneksi oli kaveri mukana ja sai talutettua tienvarteen, oli ennen kännykkäaikaa. Sahurin kannatta laittaa puhelimeensa Suomi 112, niin hätäkeskus näkee heti puhelimen koordinaatin, paikannus on syytä pitää päällä.

Saha sylkee katkeavan ketjun poispäin. ketjusieppo hidastaa päältä lähtevän ketjun liikettä. Päältä lähtenyt ketju lyö korkeintaan takakädensijaan asti, sen takia siinä on rystyssuoja. Joskus on mennyt bensiinisäiliö puhki.

Päältä lähtevä ketju voi täräyttää munille ja reisivaltimoon, mutta ketjusieppo on todella tehokas turva, varsinkin sahoissa, joissa vetoratas on kytkimen sisäpuolella.

Kun pitää vetorissasta huolen ja käyttää laadukkaita ketjuja, on ketjun katkeaminen todella harvinaista.

Onkohan näistä tapaturmista, joissa ketju joko ehjänä tai katkettuaan aiheuttaa tapaturmia, yksityiskohtaista tilastoa jossain julkisesti saatavilla? Voisi silmäillä läpi ja pohtia potentiaalisia riskitekijöitä omassa toiminnassaan.

Omissa hommissa suurimmaksi vaaratekijäksi olen havainnut sormenpäitä uhkaavan raivaussahan. Kun edessä olevan puun toiselta puolelta on vesakon niittänyt nurin ja terän nostaan kulkusuuntaan puun toiselle puolelle, käy terä helposti rinnankorkeudella. Sen verran pitkät käsivarret itsellä on, että jos käsivarsi on ojentuneena eteenpäin poikki sahatun puun kaatumista saattelemaan, yltäisi terällä katkaista sormet keskinivelien kohdalta. Nyt kun asian tiedostaa, tuota tilannetta välttelee. Viisi senttiä pitempi tai lyhyempi runkoputki poistaisi riskin, mutta toisin kuin esimerkiksi polkupyöriä, raivaussahoja ei tehdä eri kokoja eri kokoisille ihmisille.

pitkät neulaset:”-Yhden tapauksen muistan 80-luvulta jossa tuttu metsuri menehtyi sahattuaan takareiden valtimon poikki. Oli suojahousut, mutta lahkeen takaosassahan viiltosuojaa ei ole”.

Vasemman reiden lahkeessa on OLLUT viiltosuoja myös takaosassa, en tiedä, onko sellaisia tällä hetkellä myynnissä.

Yleensä saha on vasemmassa kädessä, kun pölliä / runkoa oiken käden siirtelysaksilla tai koukulla siirretään hieman tai käännetään alapuolen oksien tarkastamiseksi. Saha saattaa olla silloin vieläpä kaatoasennossa, jolloin sen heilauttaminen takaviistoon vie terän lähelle reittä.

Sahan puraisu siinä vaiheessa on kylläkin aika kevyt, koska kaasua ei enää paineta, mutta palautuskierrokset usein pyörittävät ketjua, varsinkin nopealiikkeisellä sahurilla.

Itse käytin säännöllisesti M-sahan yhdistelmäavainta vasemmassa reisitaskussa siltä varalta, että ketju haukkaisi – ei ole koskaan haukannut.  Monella oppilaalla on kyllä vasempaan reiteen saha puraissut, mutta vain kerran eräällä tytöllä raapaisi iholle – laastari ja mehulasi terveyskeskuksessa hoitona ja seuraavana päivänä metsään.

Myös vasemmassa olkapäässä on käytetty viiltosuojaa, senkin käyttö on lopetettu, koska kaikkia on opetettu pitämään saha hartiatason alapuolella.