Antinpoika: ”Antinpojan katsannossa ei ole mitään vikaa, jokainen tiedätte miten avohakkuu tehdään ja en mitenkään käsitä että sanotaan sen olevan luonnonmukaisin ympäristöteko minkä metsänomistaja voi tehdä.”

Meniköhän minulta ohi jotain eli väittikö joku avohakkuuta metsänomistajan luonnonmukaisimmaksi ympäristöteoksi?

Onko maanviljelyskin sitten epäluonnollista, pitäisikö ihmiskunnan siirtyä kokonaisuudessaan takaisin keräilytalouteen? Eläimet ja niiden liha pitäisi metsästää…taitais jäädä monelta tekemättä, ainakin itseltä.

Gla:lle sanon, että minä sen kirjoitin ja seison sanojeni takana viimeiseen hengenvetooni asti. Kaikkeen elolliseen, niin kasveihin kuin eläimiin, -mukaanlukien ihmiset, kuuluu perustavana tekijänä uusiutuminen. Kaikki yritykset hidastaa tai pysäyttää luonnon kiertokulkua ovat luonnonvastaisia. Kaikki kasvit ja eläimet kuolevat, ja tilalle syntyy uutta elämää. Tämä koskee niin metsiä kuin myös antinpoikaakin. Ympäristöjärjestöt ovat eri syistä ja eri taustavaikuttajista riippuen lähteneet metsien suojelussa luonnonvastaiselle tielle. Metsänomistajien velvollisuus on toimia tällaista vääräoppisuutta  vastaan.

Lueskelin Antinpojan suositteleman Pukkalan esityksen hiilenkierrosta avohakkuun jälkeen. Se oli tehty pari vuotta sitten, ja sen jälkeen on muuttunut tilanne tähän mennessä sen verran, että kuitupuusta otetaan uudemmissa ja uudistetuissa tehtaissa entistä enemmän jakeita talteen ennen energiakäyttöä. Ligniinin ja mäntyöljyn talteenottaminen lisää kuitupuun saantoa siitä 50 %:sta ja niillä tuotteilla korvataan fosiilista alkuperää olevia tuotteita mm. fenoleita. Myös jäljelle jäävistä osista tehdään esimerkiksi lannoitteita, jotka nekin korvaa öljyä kuluttavien keinolannoitteiden valmistusta. Lopulta energiakäyttöön jää entistä paljon vähemmän käytetystä puuraaka-aineesta.

Sahanpurustakin valmistetaan nykyisin biodieseliä  korvaamaan dieseliä (St1 :n tehtaalla) .

Yksi esimerkki tietovajeesta on ollut Satu Hassin lausunnot, joka vihreän aatteen puolustajana vaati jokin aika sitten sellun keiton lopettamista  ja puun käyttämistä uusiin tuotteisiin.  Niitä uusia tuotteita valmistetaan , lääkeaineista lähtien, juuri sellusta ja sen keitossa syntyvistä sivutuotteista.

Muutenkin Pukkalan keräämä aineisto, vaikka melko vakuuttavalta vaikuttikin, sisälsi muutamia kysymyksiä herättäviä kohtia. Esim. kantojen jättäminen keräämättä on nykyisin jo paremminkin sääntö kuin poikkeus ja niiden lahoaminen tapahtuu niin hitaasti, että vapautuvat ravinteet lisää puuston kasvua pääasiassa vasta kymmeniä vuosia hakkuun jälkeen, jolloin kasvulisä kertyy liki kokonaan puihin, jotka lisäävät hiilen sidontaa samalla.

”Jaa, että yhteiskunnan säädökset ja orjuutus ei ole tarpeeksi kattavaa kun vielä vihervasemmisto- ideologiaa puuttuu metsien holhouksesta?

Esim autoilu on laiha vertaus siihen, miten metsätaloutta saa sivulliset määräillä. Ne nähdyt ”tiedot ja taidot” jotka näitä raukkoja aatteen palossa ajavat, eivät vakuuta millään muotoa.”

Mehtäukko, yhteiskunta olemme me. Ei ole metsänomistajista tai puunhalaajista erillistä yhteiskunta. Yhteiskunnan päätöksentekoon kaikki ryhmät voivat yrittää vaikuttaa. Yhteiskunnan enemmistön parissa on ymmärtääkseni kasvamassa huoli luonnon monimuotoisuudesta, ilmastonmuutoksesta jne. Tästä voi seurata vaatimuksia, jotka vaikuttaisivat radikaalistikin omistajan asemaan. Metsänomistajien rooli on tuottaa keskusteluun sellaista informaatiota, jossa heidänkin näkökulmansa tuodaan esiin.

Kahden sekunnin miettimisellä keksin toisen esimerkin autoilun sijasta. Mietitäänpä elintarvikealaa. Kyllä on lakia, säädöstä ja määräystä monenlaista pienpanimon, ravintolan, leipomon niskassa. Aina kun joku saa tehtyä oivallisen oluen, niin eikös ole heti Pekka Puska vaatimassa kieltoja.

Herra Puska uskoo tietenkin olevansa hyvällä asialla. Ihan samalla tavalla avohakkuiden kieltämistä vaativa uskoo olevansa hyvällä asialla.