Keskustelut Metsänhoito Vihreiden metsäpolitiikka

Esillä 10 vastausta, 421 - 430 (kaikkiaan 4,055)
  • Vihreiden metsäpolitiikka

    Merkitty: 

    VIHREIDEN POLIITTINEN TAVOITEOHJELMA 2019-2023. Tämä varmasti muuttuu vielä puoluekokouksessa 16.‒17.6.2018. Otteita ohjelmasta.

    – Lisätään METSO-ohjelman rahoitusta niin, että vähintään 10 % Etelä-Suomen metsistä on suojeltu.

    – Muutetaan valtion omistamat vanhat tai muuten arvokkaat metsät suojelualueiksi ja lopetetaan avohakkuut muuten kuin kestävän metsänhoidon kannalta välttämättömissä tapauksissa.

    – Metsätalouskäytössä olevien turvemaiden uudis- ja kunnostusojitukset muutetaan luvanvaraisiksi. Avohakkuista luovutaan turvemailla vesien- ja ilmastonsuojelun edistämiseksi.

    PS Metsälehden keskustelupalstan teemoista puuttuu metsäpolitiikka.

  • mehtäukko

    Isossa kuvassa metsätalous menee retuperälle uudistamis”velvoitteen” laiminlyönneistä.

    hemputtaja

    Lainaus pihkatappi: ”Ppa minimi on jatkuvassakasvatuksessa. Ei taimikonperustamisia tarkista kukaan nykyään.

    Veikkaan, että valvontaa lopulta tulee, jos ei nyt jo ole. Aikansa tietenkin ottaa, mutta pakkohan se lopulta on jo kaikenmaailman jobbareiden vuoksi.

    Luulisi tuon taimikon valvonnankin onnistuvan. Jos hakkuun kannot ovat 5 – 10 vuotiaita eikä taimia näy, on homma lienee kussut. Kyse on jo tasa-arvostakin. Miksi vain jaksollista kasvatusta suosivan metsäporvarin taimikot tarkastettaisiin ja vielä rankaisu-uhan kera.

    Visakallo

    Tätä ei kai pitäisi julkisesti sanoa, mutta taannoinen metsälain vapautus tehtiinkin laillistamaan jo hallitsemattomaksi päässyt tilanne hakkaa- ja -unohda metsissä. Käytännössä metsien uudistamista kun ei valvottu enää aikoihin vanhankaan lain aikana. Tilannetta voisi hieman  verratta tähän uudempaan taksilain vapautukseen, kun isompien kaupunkien pimeitä takseja ei enää pystytty valvomaan, niin päätettiinkin sallia ne. Samalla poistui ajokortin liukkaan kelin ajoharjoittelu ja -koekin, ja vaadittavien ajotuntien määrä putosi kolmasosaan. Muutaman vuoden päästä lähes kaikki kyydit hoitaakin maahanmuuttajat, eli mennään ”pitza-takseilla”

    pihkatappi

    Nimenomaan mitään taimikon perustamisia ei tarkisteta. Metsäkeskus kyllä ohjeistaa viljelemään tai täydentämään, käyhän ne tekemässä mittauksia metsään. Fi tietoja kerätessä, mutta lakirikkomuksia ei taimikonperustamisen suhteen tuossa eikä missään yhteydessä kait etsitä, todetaan vain mikä on kuvion tila.

    Puuki

    Jatkuvan kasvatuksen kuusikoissa taimikon ( 10 cm taimen alut) kasvaminen rk-lpm:aan kestokoealoilla kesti keskimäärin 42 vuotta.

    kuusessa ollaan

    No kyllä omalle maalle oli pari vuotta sitten taimikkoon ilmestyneet metsäkeskuksen kuitunauhat, aukkoon joka oli hakattu 15v aikaisemmin. En mitään muuta syytä keksinyt, kuin uudistamisvelvoitteen satunnaistarkistuksen koealan merkinnän.

    Aivan sama 15 vuotta pitää koskea jk alueitakin, sillä niitähän perustellaan 15 – 20 vuoden käsittelysykleillä. Mikä tarkoittaa siis osan alueesta olevan tuon ikäistä puustoa, osan alueesta 30 – 40 vuotiasta ja kolmannen osan 45 – 65 vuotiasta. Muutenhan ei homma toimi?

    mehtäukko

    Pelataan upporikasta ja rutiköyhää.Metsiä ja sitä jatkumoa sekä talousajattelua arvostava ei edes kyseenalaista jotain sen eteen tehtäväksi.

    Mutta jobbarihenkiset, vihertävät ja kerta onnenonkijat luistelevat vastuista. Se ei ole mitenkään hyvä.

    Visakallo

    Tätäkään ei kait pitäisi kysyä julkisesti, mutta käykö Metsäkeskus maastossa enää juuri muun kuin mahdollisen suojeluperusteen tai ilmoitetun hirvivahingon takia? Itselläni on muisto metsänhoitoon liittyvästä Metsäkeskuksen maastokäynnistä  viimeksi 90-luvulta.

    harrastelija

    Tarvinneeko nykyisen tekniikan aikana enää maastossa paljon käydäkään? Satelliittikuvista ja lasekeilaamisen ansiosta suurin osa näkyy tietsikan ruudussa. Metsäyhtiöillä on myös droneja arviokäytössä. Olen ymmärtänyt, että ostomiehillä tälllaiset on jo käytössä?

    Hirvituhojen katseluun piti viedä MK:n mies puoliväkisin, aikaa ”houkutteluun” meni n. 15 kk. Maastokäynti maksoi 260 € viime syksynä. Nyt ihmettelin, kun tilille tuli 480 € ja selvisi, että se oli korvaus!

    1990-luvulla vielä pystykarsittiin, silloin tarkastettiin joka kohde. Eräässä tilaisuudessa MK:n henkilö kertoi tarkastuksista – sinä vuonna oli hyväksytty vain 1 pystykarsintakohde 🙂

    Pari kertaa olen törmännyt maastopukuiseen hiippailijaan metsässäni. Epäselväksi jäi kaverien käyskentely, enpä kysellyt sen enempää, koska metsässähän saa kulkea. Kerran olin tekemässä aurausviittoja ja tein vaakatuen puiden väliin johon laitoin karsimani viitat pystyyn. Vaimo tuli perästä ja kiersi viittoihin heijastimet. Siinä kävi joku maastopukuinen morjestamassa. Seuraavana päivänä viittatuki oli revitty alas – luulikohan ”tarkastaja”, että siinä oli joku ansa?

    2015 yli-innokas MK:n tarkastaja tarkasti koko päivän erästä Kemera-hanketta. Olin puoli päivää mukana, jonka jälkeen pitkästyin. Tuloksena oli ”hylsy”. Osa korjautui valittamalla, mutta osan kanssa oltiin sitten hallintaoikeudessa – tietysti sen sitten hävisin!

    Tässä lähivuosien kokemuksia, suurin osa on mennyt ihan hyvin 🙂

    Gla

    Jees: ”Jos elämä jota pitää Glan mielestä tunnistaa on kääpät ja sammaleet ja pienet silmällä erottumattomat elikot on minun mielestäni sellainen aika täyskuollut metsä.”

    Sinun mielipiteesi on täysin merkityksetön sen faktan rinnalla, että elämän kannalta noilla on kuitenkin aivan ratkaisevan tärkeä rooli.

    ”Toki latvustoissa lintuja pesii ja elää mutta niitä pesii ja elää talousmetsissäkin. Ei sen eteen tarvitse suojelua lisätä.”

    Eri lajit vaatii erilaisia elinympäristöjä. Siksi ei pidä ajatella, että kun on tarpeeksi mosaiikkia, se on monimuotoisuutta.

    ”Eli, ei lisää suojelua vaan vanhoistakin voidaan etelä- suomessa katsoa onko kaikissa mitään järkeä. Pohjois-Suomi minun puolesta voidaan suojella vaikka kokonaan mutta täällä jossa vielä puun tuottaminen jotenkuten onnistuu suojelukaahotukset ja jk-kaahotukset seis. Vain vapaaehtoisina.”

    Vihreitä moititaan siitä, että ne haluavat suojella metsät kehä III:n ulkopuolelta. Nyt sinä syyllistyt ihan samaan ajatustapaan, rajaus on vain hiukan toisenlainen.

    Minusta suojelua voidaan ihan hyvin lisätäkin, mutta se edellyttää puuntuotannon edellytysten parantamista. Tämä on sikäli kiva yhtälö, että samalla luontoarvotkin paranisi. Harmi vain, ettei mikään taho luontoväelle sen asian ajamisesta maksa, joten luontoväkikään ei tätä kehitystä tue.

     

Esillä 10 vastausta, 421 - 430 (kaikkiaan 4,055)